University of Helsinki
Toisella kurssikerralla käsittelimme lisää QGIS:n perustoimintoja, tietokantojen hallintaa sekä erityisesti erilaisten projektioiden vaikutusta esitettäviin karttoihin. Tietokantojen parissa tutustuimme erilaisten rajapintojen toimintaan ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pääsimme myös kehittämään taitojamme erilaisten mallinnuksien parissa.
Kurssikerran alussa pääsimme harjoittelemaan erilaisten tietokantojen ja rajapintojen käyttöä. Tämä oli erittäin mielenkiintoinen tapa päästä harjoittelemaan ja hahmottamaan moninaisia asioita kartalle. Rajapintojen kätevyys yllätti ainakin itseni. Näiden käyttäminen tuntui mutkattomalta enkä itse kohdannut suuria ongelmia näiden käytössä yksittäistä QGIS-kaatumista lukuunottamatta.
Ensimmäinen tehtävä
Ensimmäisessä tehtävässä käsittelimme erilaisia karttaprojektioita ja niiden vaikutuksia mittakaavaan ja kartalla esitettäviin etäisyyksiin. Tarkoituksena oli saada tietoa valittujen projektioiden välisistä vääristymistä. Pääsimme itse valitsemaan käyttämämme projektiot, mutta pohjana toimi Lambertin tasoprojektio ETRS-TM35FIN. Kokeilimme kahta eri mittaustapaa. Näistä ensimmäinen, Carteisan mittaa matkan tai alueen tasopintana. Toinen, Ellipsoidal ottaa taas maapallon muodon huomioon. Toteutin mittaukset molemmilla menetelmillä (Taulukko 1).
Taulukko 1: Erilaisten projektioiden eroja
Itseäni yllätti miten suuria vääristymiä eri projektiot aiheuttaa. Kun aihetta hieman miettii, on tämä todella loogista, mutta arkielämässä tätä ei kuitenkaan tule ajatelleeksi. Suurimmillaan erot ovat jopa lähes kolminkertaisia, joten tämä herätteli kyllä jatkossa kiinnittämään tarkkaavaisuutta käytettävään projektioon “vahinkojen” välttämiseksi.
Toinen tehtävä
Seuraavaksi aloimme viualisoimaan projektioeroja karttalle. Opettajajohtoisesti tämä sujui itseltäni oikein mallikkaasti. Sain opetuskerralla kaksi karttaa tehtyä, ohjeena oli tehdä yhteensä kolme karttaa. Työstäessäni kolmatta karttaa myöhemmin olin kätevästi ehtinyt unohtaa kaikki työvaiheet ja kartan työstäminen osoittautui erittäin tuskalliseksi. Hieman samaa rutiinin kehittymisestä mainitee myös Pietu Nuortimo (Nuortimo, 2024) blogissaan. Lopputuloksesta en myöskään ole aivann varma, mutta ainakin tuotokset näyttävät oikeansuuntaisilta. Ohessa tuottamani kartat.
Kuva 1: Mercatorin projektio verrattuna Lambertin tasoprojektioon.
Kuva 2: Eckertin projektio verrattuna Lambertin tasoprojektioon.
Kuva 3: Pettersonin projektio verrattuna Lambertin projektioon.
Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) vertailen Mercatorin projektion ja Lambertin projektion esittämää pinta-alaeroa Suomen kartalla. Eroavaisuudet ovat todella merkittäviä ja suuremmilla alueilla vääristymä kertaantuu suureksi. Erot suurenevat suhteellisen johdonmukaisesti pohjoista kohden edetessä. Samanlaista ilmiötä on havaittavissa toisessa kartassa (kuva 2), jossa eroavaisuuksien kehittyminen pohjoista kohdin kulkiessa on lähes täysin sama, mutta erot huomattavasti pienempiä. Kolmas kartta (kuva 3), kuitenkin näyttää hieman erilaista lopputulosta. Tässä on selkeästi havaittavissa itä-länsisuuntaiset erot. En oikein keksinyt mistä tämä voisi johtua, mutta pidän myös mahdollisena, että olen prosessin aikana tehnyt jonkinlaisen virheen. Huomasin myös, että luokittelulla pystyy vaikuttamaan merkittävästi kartan ja värien visuaalisuuteen sekä täten siihen, miten kartalla nähtävät erot koetaan.
Kokonaisuudessaan kurssikerta oli mielenkiintoinen ja haastava. Huomasin, että toistot ovat todella tärkeitä, koska itseltäni pääsi jo lyhyessä ajassa käytetty prosessi unohtumaan.
Kiitos lukemisesta!
Lähteet
Nuortimo P. (2024): Pietun GIS-seikkailut, Toinen kurssikerta, https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/2024/01/23/toinen-kurssikerta/