Vie étudiante à Paris: huit choses à découvrir

Elelin elokuun Pariisissa ja ajattelin jakaa muutamia kokemuksiani, jotka saattaisivat kiinnostaa muitakin ranskan opiskelijoita. Tässä asiasta kiinnostuneelle pieniä vinkkejä erityisesti opiskelua ja edullista elämää ajatellen. Jutun kuvat ovat kännykällä otettuja, joten pahoittelen niiden huonoa laatua.

Montmartressa

1. Liikkuminen: ihanan kamala Vélib

Kyseessä on Pariisin kaupunkipyörä. Palveluun kirjautumisen jälkeen pyöriä saa käyttää käyttäjäliittymänsä mukaisesti lähtökohtaisesti puoli tuntia kerrallaan ilmaiseksi (sähköpyörällä eri hinnat). Näin siis periaatteessa, mutta käytännön osuudessa on vielä harjoittelemisen varaa. Siinä missä Helsingin kaupunkipyörät toimivat lähes poikkeuksetta, niin Pariisissa tilanne on toisinpäin. Kaupunkipyörää käyttäessä voit tuntea itsesti todella onnekkaaksi, jos onnistut

  1. löytämään aseman, jolla on pyöriä vapaana.
  2. löytämään aseman, jolla on pyöriä vapaana JA joka on käytössä.
  3. löytämään aseman, jolla on pyöriä vapaana JA joka toimii JA josta edes yksi pyörä suostuu irtautumaan telineestään.

Useimmiten saatoin hyvinkin löytää aseman, jolla ehdot 1 ja 2 täyttyivät, mutta sitten kohtasin rehellisesti sanottuna joka päivä tilanteen, jossa pyörä kyllä sanoi « GO », mutta teline ei antanut periksi. Siinä sai sitten mutista merdeä ja riuhtoa pyörää tuloksetta… Tällaisessa tapauksessa ei auta kuin etsiä toinen lähellä oleva asema.

Ilmeisistä vaikeuksista huolimatta suosittelen kuitenkin Vélibiä, sillä se on todella edullinen verrattuna metroon/bussiin ja puolen tunnin sisällä pääsee Pariisissa jo pitkälle. Erityisesti iltaisin kaupungissa on aivan taianomaista pyöräillä! Pariisista saa aivan eri fiiliksen valtavien boulevardien reunassa paikallisten lomassa pyöräillen tai pienillä kujilla seikkaillen. Varsinkin jos kokee saaneensa tarpeekseen metron loputtomista, ahtaista tunneleista ja aikaa vastaan taistelusta.

Erityisvinkkinä ranskan kielen kannalta: pyöräasemilla voi harjoituttaa ranskaa muiden turhautuneiden kanssa – unohtamatta säännöllistä asiakaspalveluun soittamista!

Ehkä tämänkin, aivan kuten niin monen muun Ranskanmaalla tapahtuvan asian kanssa, kyse on myös tuuripelistä?

Plussat: 

Palvelu on edullinen. Pyöräily on helppoa, nopeaa, turvallista (erilliset kaistat ja autot antavat tilaa). Asemia on paljon.

Miinukset: 

Asemat ja pyörät eivät aina toimi. Jollei kännykässä ole nettiä, toimivia asemia voi olla hankala löytää.

Hinta:

Navigo-kortin kanssa vuoden sitoutuminen 3,40 €. Itselläni oli käytössä vanha Navigo-korttini (Abonnement), mutta muuten tulee käyttää joko päiväpasseja (Pass) tai kotiin tilattavaa Vélib-korttia (Abonnement).

Lisää infoa: https://www.velib-metropole.fr

2. Museot

Alle 26-vuotiaille eurooppalaisille useimmat museot ovat ilmaisia, kun vilauttaa kuvallista henkkaria. Itse olen ylittänyt jo tämän MAHTAVAN tilaisuuden, mutta päätinpä kuitenkin mainita.

Le site François-Mitterand (BnF)

3. Kirjastot

Bibliothéque publique d’information du centre Pompidou (Bpi)4e arrondissement

Kiva ja monipuolinen kirjasto, missä on hyvä opiskella ja kirjoittaa rauhassa. Nimensä mukaisesti kirjasto sijaitsee aivan Pariisin sydämessä, eli Centre Pompidoun yhteydessä. Huomioi, että sisäänkäynti käy rakennuksen takaa, Le Marais’n puolelta. 

Plussat:

Mukanaan voi tuoda eväitä. Paljon lukupaikkoja. Todella hiljaista, vaikka paljon porukkaa. Kirjasto tarjoaa myös palveluita ilmaiseksi sellaisille, jotka haluavat mm. oppia ranskaa (ks. seuraava luku ranskan kielestä). 

Miinukset:

Erityisesti kirjaston auetessa jono on usein masentavan pitkä (joka kulkee kuitenkin yllättävän nopeasti). Kirjastosta ei voi lainata kotiinsa kirjoja, lehtiä jne. Kirjasto aukeaa viikolla vasta klo 12. 

Hinta:

Ilmainen sisäänkäynti. Toisessa kerroksessa on cafétéria, mistä saa pientä purtavaa ja kahvia (automaatista). 

PS. Elokuussa kirjasto jakoi ilmaislippuja halukkaille Centre Pompidoun kaikkiin näyttelyihin. Luonnollisesti tartuin tilaisuuteen!

Lisää infoa: https://www.bpi.fr/bpi

Bibliothèque nationale de France, le site Francois-Mitterand (BnF), 6e arrondissement

Tämä valtava kirjasto on hyvä paikka sellaiselle, joka haluaa satsata kokemukseensa tai on  budjettimatkailijana joustavampi työrauhansa suhteen. Kirjastossa on paljon tilaa ja ilmaispaikat sijaitsevat käytävillä ja terassilla. Itse en testannut lukusaleja, sillä en halunnut maksaa niistä ja kärsivällisyys ei vain riittänyt odottamaan niiden aukeamista suurelle yleisölle. Kävin kirjastossa vain muutaman kerran, oikeastaan vain silloin kun satuin kortteliin tai tapasin tuttavia lähettyvillä. 

Plussat:

Mukanaan voi tuoda eväitä. Kirjasto tarjoaa myös palveluita ilmaiseksi sellaisille, jotka haluavat mm. oppia kieliä (ks. seuraava luku ranskan kielestä). Vieressä on elokuvateatteri. 

Miinukset:

Aivan likellä oleva kortteli ja kahvilat ovat melko kalliita ja tylsiä. Lukusaleihin pääsee ilmaiseksi vasta klo 17 jälkeen.

Hinta:

Ilmainen sisäänkäynti. Lukusalit maksullisia klo 17 saakka.

Lisää infoa: http://www.bnf.fr/fr/la_bnf/sites/a.site_francois-mitterrand.html

Pieni kulinaristinen muisto, Les Caves Populaires, 17e arrondissement

4. Ateliers de conversation en francais langue étrangère

Ainakin edellä mainituissa kirjastoissa järjestetään keskutelutilaisuuksia ulkomaalaisille, jotka halajavat syventää ranskan kielen taitojaan (myös muita kieliä tarjolla, kuten englantia ja espanjaa). Tilaisuuksia johtavat natiivit kirjaston työntekijät ja käsiteltävät aiheet vaihtelevat. Myös osallistujien taitotaso vaihtelee paljon (vaatimuksena niveau intermediaire) – mikä voi olla välillä turhauttavaa niin puhujalle kuin kuuntelijalle.

Kävin uteliaisuudesta tutustumassa tilaisuuksiin ja suosittelen lämpimästi. Molempien kirjastojen tyylit olivat hyvin erilaisia, mutta mielestäni pedagogisesti mielenkiintoisempi ja monipuolisempi oli BnF:n tilaisuus. Vaikkakin vetäjillä oli välillä vähän paha tapa unohtua monologiinsa, ainakin kaikista uskaliaimmat osallistujat saivat puheenvuoroja kunhan avasivat suunsa.

Oli myös hyvin mielenkiintoista keskustella ranskan kielestä siitä kiinnostuneiden kanssa sekä herkistyä erilaisille aksenteille. Tilaisuuksien ansiosta opin erityisesti syventämään yksittäisten sanojen tai ilmausten merkityksiä.

Bpi: le vendredi

https://www.bpi.fr/agenda/ateliers-de-conversation-en-francais-langue-etrangere

BnF: le mardi, le jeudi

http://www.bnf.fr/fr/la_bnf/anx_visites/a.atelier_conversation_francais.html

La Reine Margot -elokuva 11. kaupunginosan kaupungintalolla

5. Elokuvaillat opiskelijabudjetilla: ilmaisnäytökset

Lost in Frenchlation (http://lostinfrenchlation.com)

Sattumalta törmäsin kyseiseen järjestöön, joka järjestää ranskalaisia elokuvailtoja ilmaiseksi Pariisissa– tosin englanninkielisillä tekstityksillä. Pääsin testaamaan ulkoilmanäytöstä, joka järjestettiin yhteistyössä 11. kaupunginosan kaupungintalon kanssa. Kokemus oli puitteiltaan hyvä, mutta elokuvaa en voi kehua (La Reine Margot). À chacun son goût… ! 

Toinen paikka nähdä elokuvia ilmaiseksi on pubit ja baarit. Luonnollisesti: consommation à recommander.

Club Dimanche (https://www.facebook.com/clubdimanchepaslundi/)

Ainakin La Méchanique Ondulatoire -baarissa järjestetään ajoittain ilmaisnäytöksiä. Kävin katsomassa amerikkalaisen, ranskaksi tekstitetyn, elokuvan Souviens-toi… l’été dernier. Tiedätkö mikä leffa mahtaa olla kyseessä?

La Mécanique Ondulatoire, 11e arrondissement

Cinéma sur le toit au Bar à Bulles (https://www.facebook.com/events/198059387536449/)

Kesäisin viikottain ilmaisnäytöksiä. Huom. varaukset täyttyvät todella nopeasti! Enpä ehtinyt testaamaan itse, mutta konseptina houkutteleva!

6. Elokuvaillat opiskelijabudjetilla: opiskelija-alennus latinalaisessa korttelissa

Cinéma Le Champo (http://www.cinema-lechampo.com)

Filmothèque du Quartier Latin (http://www.lafilmotheque.fr)

Molemmat charmikkaat ja vanhaa aikaa henkivät elokuvateatterit sijaitsevat aivan Sorbonnen vieressä. Elokuvina monipuolisesti vähän kaikkea laidasta laitaan – painotuksinaan klassikot ja muutenkin aikaa kestävät tuotokset. Elokuussa tarjolla oli mm. japanilaista 1950- ja 60-lukujen klassikkoa sekä Hitchcockia. 

Lippu on opiskelija-alennuksella 7-7,50 €. Opiskelijakorttia ei kukaan kysellyt… 

7. Rock en Seine 2018

Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä musiikkifestivaali, Rock en Seine, on varteenotettava elämys musiikkia fanittaville. Puitteista mainittakoon, ettei maisemaa ainakaan pahentanut Bois de Boulognen tuuheat metsät vieressä sekä siellä täällä seisoskelevat patsaat.

Sain ostettua lauantain lipun alennettuun hintaan Facebookin kautta (40 €), joten päätin vilkaista tapahtumaa. Hyvä kokemus kaiken kaikkiaan, vaikkakin edellisen illan absinttibaariin tutustuminen heikensi vähän vointia ja fiilistä. Festari oli hyvin järjestetty, ruoka- ja juomakojuja löytyi joka nurkasta ja hinnat olivat huomattavasti reilummat kuin sisarfestareillaan Suomessa. Esiintyjinä lauantaina mm. Anna Calvi, Charlotte Gainsbourg ja Liam Gallagher.

Lisää infoa: https://www.rockenseine.com

8. Iltapäivä turkkilaisessa kylpylässä

Jotain mitä en ollut ikinä kokenut Ranskassa oli kylpylät. Vähän rohkaistuani vietinkin sitten erään lauantai-iltapäivän turkkilaisessa kylpylässä. Taustatyön seurauksena löysin kylpylän, jossa oli arvioiden mukaan hyvä hinta-laatusuhde. Kyseessä on aivan Parc des Buttes-Chaumont’n kupeessa sijaitseva Hammam Medina Center.

Perussetti (44 €) sisältää sisäänpääsyn, vartalon kuorinnan sekä teen ja pienen itämaisen herkun. Aikaa kokemukseen menee aina puolestatoista tunnista eteenpäin, omasta fiiliksestä ja kuorintakäsittelyn odottelusta riippuen (vartalonkuorinnan tekee ammattilainen).

Kylpylässä pukeudutaan uima-asuun. Kuuman kiven, uima-altaan ja höyryhuoneen lisäksi sieltä löytyy jopa ”tavallinen” sauna. Hyvin kylvettyään elämyksensä voi kruunata loikoilemalla vielä hetken rentoutushuoneessa.

Lisää infoa: https://www.hammam-medina.com

Muita hyödyllisiä linkkejä:

Edullisia teatterilippuja: https://www.theatreonline.com

Yleishyödyllinen sivusto tapahtumista jne.: https://www.sortiraparis.com

 

Ca y est !  Onko sinulla jotain paikkoja Pariisissa tai muualla, joita haluaisit jakaa muille?

Bon courage à tous !

Tatiana A

”ALICE – what a sweet name” – Kielikeskuksen akateeminen kieli- ja kulttuurivaihto

Osallistuin viime keväänä Kielikeskuksen ALICE-kurssille. Kyseessä on kurssi, joka kehittää  kulttuurintuntemusta ja syventää kielitaitoa – avainsanana autenttisuus. Kurssin rakentuu kahdelle eri äidinkieltä puhuvalle opiskelijalle, jotka asettavat itsenäisesti yhteiset tavoitteensa ja aikataulunsa. Kurssisuoritus muodostuu vapaamuotoisesta oppimispäiväkirjasta, joka kirjoitetaan kohdekielelle. Sivun lopusta löytyy lisätietoa kurssista ja ilmoittautumista.

Ohessa kokemuksiani ja fiiliksiäni ALICE-kurssista. Ranskankieliset pätkät ovat otteita oppimispäiväkirjastani. Parini Johnny teki oman oppimispäiväkirjansa nettisivujen muotoon, ja hänen kokemuksistaan voi lukea englanniksi oheisen linkin kautta: http://finnish-logbook.johnnyyuge.eu/diary. Sieltä poimin tämän kirjoituksen otsikonkin!

******************************************************************************************

« C’était un lundi après-midi en plein milieu d’hiver. Il avait à peine neigé, il faisait froid et noir. Je ne trouvais Johnny nulle part. Toute à l’heure, il s’était décrit: « J’ai un béret et un manteau noir complet ». Voilà enfin que je l’ai vu à travers de la fenêtre devant l’entrée de la bibliothèque. Nous avons fait connaissance. Nous avons discuté sur ce que nous faisions, ce que nous étions, ce que nous aimions dans la vie. J’étais contente d’avoir trouvé un binôme qui se passionne pour la musique comme moi…» (Première rencontre avec mon binôme Johnny, le 12 février)

Odottelin Kaisa-talon aulassa ja pyörittelin peukaloitani. Johnny oli ensimmäisen tapaamisen kunniaksi myöhässä puolisen tuntia – syyksi paljastui väärä bussipysäkki. Ce n’est pas bien grave, enfin, pour la première fois… Seuraavien muutaman kuukauden kuluessa opin tottumaan – ja lopulta vastahakoisesti hyväksymään – jatkuvan myöhästelyn. Baskeri päässä sekä aina vähintään 20 minuuttia myöhässä… Mais quel cliché… ?! 

Tämänkaltaisia pieniä kulttuurieroja kohtasin usemman kerran enemmän  tutustuttuamme. Heti ensitapaamisesta näin kuitenkin, että kyseessä oli hyvä tyyppi: utelias, avoin ja mukava. Johnny oli muusikko ja vannoutunut haaveilija. Suomeen hän oli halunnut tulla varta vasten, koska rakasti lunta ja tiesi voivansa opiskella Erasmus-vaihdon aikana ohjelmointia.

Ensimmäisten tapaamisten lomassa sovittiin yhteistä tavoitteistamme ja niistä asioista, joita erityisesti Johnny haluaisi kevään aikana Helsingissä kokea. Minulle Helsinki oli jo tuttu muutaman vuoden asumisen jälkeen, ja kaipasinkin vähän ”turistin” silmiä näkökulmaani virkistämään. Helmikuussa tapaamiset liittyivät muun muassa Ranskan Instituutissa vierailuun ja ranskalaisista elokuvista keskusteluun, jäällä kävelyyn sekä suomen kielen alkeiden opetteluun. Johnny oli kotoisin Lyonista ja kertoi pitävänsä Helsingistä erityisesti sen ilmaston vuoksi (Lyon oli aivan liian kuuma kuulemma…). En tiedä oliko se sitten sen vuoksi, kun hän kulki usein katuja pitkin takki auki, hanskat hukassa ja vain baskeri tuulen suojana…

« Grâce au groupe d’Alice sur Facebook, nous avons pu saisir l’opportunité de faire de la luge avec toute la neige tombée. Nous sommes partis au nord d’Helsinki avec Jakob et Jean. Il faisait un froid de canard et Johnny avait malheureusement oublié ses gants à la maison ! Je ne comprends toujours pas comment il a fait pour vivre en cet hiver exceptionnellement neigeux à Helsinki… et sans gants ! Au moins, il aura quelque chose à raconter à ses petits-enfants… « Alors mon petit, j’ai connu l’hiver en Finlande… et j’ai survécu sans gants », a plaisanté Johnny.  (Faire de la luge avec d’autres participants d’ALICE, le 23 février)

Maaliskuun tapaamiset painottuivat puolestaan illan hämärään. Vein Johnnyn keikalle Kallioon (Maustetytöt Café Mascotissa) ja käytiin muutamaan otteeseen muuallakin oluella tai parilla. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista kurssin puitteissa oli varmasti Ranskan Instituutin järjestämä klassisen musiikin konsertti Temppeliaukion kirkossa (et gratos!). Käytiinpä yksi ilta myös pelaamassa erät biljardia ja maistelemassa venäläistä olutta. Keskustelu pyöri ranskalaisen poliitikan ympärillä – asia, mistä useimmilla tapaamillani ranskalaisista on aina paljon sanottavaa. Milloin se on Sarcozy, milloin Macron…

« Johnny est sorti gagnant. Dommage pour moi, mais c’est la vie…  Après la défaite cuisante, je voulais aller boire un verre à côté, au Kafe Moskova. Pour la grande surprise de tous les deux, la barmaid s’est mise soudain à nous parler en français ! Elle nous a proposé de boire des bières russes. Bon, encore une raison pour Johnny de constater qu’en Finlande, tout le monde parle plusieures langues étrangères – contrairement à sa propre expérience en France. »  (Partie de billard au Corona suivie d’une bierre russe au Kafe Moskova, le 21 mars)

ALICE-kurssin tarkoituksena on lähtökohtaisesti puhua molempien osallistujien äidinkielellä ja näin kehittää vastavuoroisesti molempien vieraan kielen taitoja. Johnnyn kanssa sovittiin jo aluksi, että keskustelu käytäisiin lähinnä ranskaksi. Johnny ei valitettavasti päässyt suomen kielessä alkeita pidemmälle ja englantia ei kumpikaan jostain syystä käyttänyt kahdenkeskisissä keskusteluissa. Tant mieux, sillä ranskan kieltä ei mielestäni pääse ikinä käyttämään Suomen maalla liiaksi saakka.

Kohokohtia Alice-kurssin tapaamisissa oli useita, mutta mainittakoon vielä yhteinen illallinen Konstan Möljässä muutaman muun kurssilaisen kanssa. Elettiin huhtikuun loppua ja kevät oli jo pitkällä. Johnny ja belgialaiset kummastelivat usein sitä mitä lautasilleen lappoivat ja toisen suomalaisen kanssa ei aina osattu itsekään sanoa mitä oltiin juuri tarkalleen syöty. Toutefois, c’était délicieux !  Keskusteltiin mm. Ranskan ja Belgian kulttuureista, ranskan kielen moninaisuudesta ja sille tyypillisistä eriskummallisuuksista (nonante vs. quatre-vingt-dix).

Viimeisen tapaamisen kunniaksi käytiin leffassa sekä ihmettelemässä Eiran värikkäitä fasadeja.

« Vu que nous aimions le cinéma français, nous sommes allés voir un film récemment sorti. Je voulais en particulier aller voir ce film en question, car j’avais commencé à lire l’oeuvre sur laquelle le film était basé il y a un an – sans la finir. » (Soirée cinéma à Kino Engel: Au revoir là-haut, le 4 mai)

ALICE-kurssi oli kaiken kaikkiaan hyvä kokemus, ja suosittelisin sitä kaikille, jotka haluavat syventää ranskan kielen taitojaan ja tutustua ranskankieliseen ihan kotikaupungissaan –mikä sen mahtavampaa! Mikseipä vaikka fuksille heti syksyn ratoksi ranskan kieltä verryttämään?

******************************************************************************************

Mikä: ALICE- akateeminen kieli- ja kulttuurivaihto, 2 op (HUOM. myös muita kieliä mukana, kuten ruotsi, venäjä, espanja…)

Missä: Kielikeskus, Frédéric Nozais

Milloin: Weboodin mukaan kurssi alkaa 21.9. Kurssi järjestetään syksyllä ja keväällä.

Miten osallistua?: Ilmottaudu täyttämällä oheisen linkin lopussa löytyvä lomake 17. syyskuuta  mennessä. 

https://courses.helsinki.fi/fi/99477/124939155

Vive l’automne !

Tatiana A