Duurit ja mollit aivoissamme

Tammikuussa 2015 väittelevä Paula Virtala on tutkinut EEG-menetelmällä länsimaisen musiikin sointujen havaitsemista ja erottelua aivoissa. Hänen tutkimuksensa osoittavat, että jo vastasyntyneiden vauvojen aivoissa on valmiudet erottaa molleja duurien joukosta, tai riitasointuja tasasointisten soitujen joukosta. Tätä voidaan pitää jonkinlaisena synnynnäisenä musikaalisuutena: vauvat erottavat musiikin tärkeimmät piirteet jo syntyessään ja voivat siten tehokkaasti oppia musiikin tunnesisältöä tai säännönmukaisuuksia. Vauvojen on siis helppo kuulla musiikkia. Toisaalta asiaa voidaan ajatella myös toisinpäin: ehkäpä musiikkimme on juuri tällaista sen vuoksi, että kaikki voisivat sitä ymmärtää. Musiikki kehittyy jatkuvasti ja muuttuu jokaisen uuden sävellyksen, sanoituksen, sovituksen ja esityksen myötä. Yhteiskuntatieteellisesti kysymys on ”zeitgaist”-ilmiöstä, eli musiikki heijastelee yhteiskunnan kulloistakin tilaa. Aivotutkimuksen näkökulmasta musiikki ei voi kuitenkaan muuttua ihan mihin suuntaan tahansa, sillä ihmisen kuulojärjestelmä asettaa sille tietyt toimintarajat. Vauvojen nukuttamiseen tarkoitetut laulut ovatkin kehittyneet eri kulttuureissa siten, että niillä saa vauvan mahdollisimman hyvin nukutettua. Toki nekin heijastelevat aikaansa ja ovat laulajankin mielestä mukavia laulaa.

Virtalan tutkimuksessa havaittiin myös eroja sointujen erottelukyvyssä musiikillista koulutusta saaneiden ja kouluttamattomien välillä. Musiikillisesti koulutetut nuoret ja aikuiset muusikot pitivät sointujen erottelutehtävää helppona, kun taas tehtävä oli vaikeampi musiikillisesti kouluttautumattomille. Aivovasteiden tasolla ero koulutettujen ja kouluttamattomien välillä oli selvä. Musiikillinen koulutus siis tehostaa aivojen kykyä havaita sointujen muutoksia. Tutkimusta varten kehitettiin erityinen koeasetelma, jossa sointuja muodostavat sävelet vaihtelevat siten, ettei soinnun vaihtumista voi havaita yksittäisen sävelen vaihtumisesta, vaan sointurakenne on tunnistettava.

Synnynnäisen musikaalisuuden ja musiikkikoulutuksen vaikutuksien lisäksi tutkimuksella on sovellusarvoa myös muussa kuulojärjestelmän tutkimuksessa. Vauvojen valmiudet havaita puhetta ja puheessa esiintyviä säännönmukaisuuksia ovat tärkeitä kehityksellisiä taitoja, joiden varaan myöhempi puheen ymmärtäminen ja tuottaminen rakentuvat. Vauvan kuulojärjestelmän tutkimus avaa näköaloja myös puheen oppimisen ja sen ongelmien ymmärtämiseen.

Väitöskirjaa pääsee lukemaan ethesis-palvelusta:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0532-5

Tässä videossa professori Minna Huotilainen haastattelee Paula Virtalaa väitöskirjaan liittyen.

Duurit ja mollit aivoissamme from CICERO Learning on Vimeo.

1 thought on “Duurit ja mollit aivoissamme

  1. Pingback: Duurit ja mollit aivoissamme | Koulumielell&aum...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *