Musiikin nopeat vaikutukset – Free Jazzista raivon partaalle

Ärsytysmittari

Henri Pitkänen

Musiikki nostaa pintaan muistoja ja herättää hyviä fiiliksiä sekä iloa. Usein musiikin nopeiden vaikutuksien yhteydessä puhutaan positiivisista seikoista, kuten kognitiivisten prosessien tehostumisesta (ks. Schellenberg ja Weiss 2013) tai kylmien väreiden kokemisesta (Blood ja Zatorre 2001). Yhtälailla musiikki voi saada rauhallisen ja iloisen ihmisen raivon partaalle vain muutamassa sekunnissa.

Olen useita kertoja ollut vieressä seuraamassa tilannetta, jossa musiikki laitetaan soimaan ja samassa tilassa oleva kuuntelija suuttuu nopeudella, joka saa N1-vasteenkin näyttämään hitaalta. Isäni – kovan luokan Free Jazz -entusiasti – rentoutuu kuunnellessaan musiikkia, jota monet muut saattaisivat kuvailla meluksi. Onkin hieman ironista, että yksi näistä jälkimmäistä henkilöistä on äitini, joka ei pysty hetkeäkään kuuntelemaan kyseistä musiikintyyliä.

Hän kuvailee kuuntelukokemustaan ärsyyntymiseksi ja suuttumiseksi, joka saattaisi ilmetä, jos joku paiskoisi keittiössä laseja rikki ja kattiloita seiniin. Joskus tunne on kuin viha, joka nousee hullun lailla karjuvasta ihmisestä. Mikä sitten eritoten musiikissa aiheuttaa suuttumista ja vihaa? ”Ehkä sellainen epäharmoninen musiikki. Sellainen, jossa on paljon dissonanssia.”

Ehkä henkilöt, jotka kokevat voimakkaita negatiivisia tunteita tietystä musiikista sopisivat hyvin myös neurotieteelliseen tunnetutkimukseen koehenkilöiksi hieman vastaavalla tavalla kuin koehenkilöt Blood ja Zatorren (2001) tutkimuksessa, jossa kuuntelijat saivat luotettavasti kylmiä väreitä tietyistä musiikeista.

Onko sinulla kokemuksia musiikin aiheuttamista vihan tai suuttumuksen tunteista? Voit jättää tarinasi sivun alalaidassa ”Leave a Reply” -kohtaan.

Kirjallisuutta:

Blood, A. & Zatorre, R. (2001). Intensely pleasurable responses to music correlate with activity in brain regions implicated in reward and emotion. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 98 (20): 11818-11823.

Schellenberg, E. G. & Weiss, M.W. (2013). Music and Cognitive Abilities. Teoksessa The Psychology of Music (third edition) toim. Diana Deutsch. London: Elsevier.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *