Musiikki aivojen kuntoutuksessa

Elina Kauppinen & Maria Vinberg

Musiikkia voi kuunnella, soittaa, laulaa, taputtaa mukana ja tanssia. Kaikilla näillä tavoilla voidaan vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Musiikilla voidaan parantaa kuulotoimintoja, oppimista ja muistia, lisätä aivojen plastisiteettia ja estää aivokudoksen harvenemista. Muutokset näkyvät esimerkiksi aivojen välittäjäaineissa (esim. dopamiini ja glutamaatti), solun kasvutekijöiden määrässä ja uusien hermosolujen muodostumisessa.

Musiikin monet erilaiset piirteet aktivoivat laajalle levinnyttä aivojen molemminpuolista verkostoa, joka liittyy laajasti moniin toimintoihin (mm. auditorisiin, kognitiivisiin, sensomotorisiin ja emotionaalisiin). Musiikin kuuntelu aktivoi tarkkaavuutta ja työmuistia, tutun musiikin kuunteleminen työmuistia ja emootioita herättävän musiikin kuuntelu aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää. Musiikin korkeampien piirteiden käsittely (harmonia, intervallit ja rytmit eli spektraalinen ja ajallinen vaihtelu) vaatii sääntöihin perustuvaa syntaktista analyysia. Lisäksi rytmin kokeminen, musiikin tahtiin liikkuminen ja musiikin tuottaminen aktivoi sensomotorisia järjestelmiä.

Musiikilla ja kielellä on paljon yhteisiä elementtejä, esimerkiksi rytmiset piirteet ja äänenkorkeuden muutokset, ja musiikkia ja kieltä prosessoivat aivoalueet ovat osittain samoja. Siten musiikkia voidaan käyttää myös kielen kuntouttamiseen. OPERA-hypoteesin (overlap, precision, emotion, repetition, attention) mukaan musiikin kautta voidaan aktivoida aivojen plastisiteettia puheen prosessoinnin parantamiseksi.

Kun musiikilla on näin laajoja vaikutuksia aivoihin, ei ole ihme, että sillä voidaan vaikuttaa myös monien eri sairauksien oireisiin. Musiikki voi lisätä keskittymistä, huomion suuntaamista ja kuntoutumismotivaatiota. Itsehoitona musiikin kuuntelua voi käyttää muun muassa pelkotilojen ja kivun hoidossa, esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla. Kliinisessä ympäristössä musiikin eri elementtejä voidaan hyödyntää esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden erilaisten jälkitilojen, kuten afasian tai halvausoireiden kuntouttamiseen.

Musiikin positiiviset vaikutukset kognitioon syntyvät ainakin osittain, tai jopa kokonaan kohonneen mielialan vaikutuksesta. Mieli ja keho aktivoituvat musiikkia kuunnellessa tai sitä itse tuottaessa – ja miellyttävänä toimintana se lisää motivaatiota ja sitoutumista myös kuntoutukseen. Jos siis haluat luoda itsellesi uusia hermoyhteyksiä ja aktivoida onnellisuushormoniesi serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa, harrasta musiikkia – ja tee sitä vielä muiden ihmisten kanssa, niin saat elämääsi lisää vuorovaikutusta ja nautintoa.

Jos kiinnostuit aiheesta, tutustu esimerkiksi seuraaviin artikkeleihin:
1. Altenmüller, E. & Schlaug G. (2015). Apollo’s gift: new aspects of neurologic music therapy. Kirjasta Progress in Brain Research. Toim. Eckart Altenmüller, Stanley Finger and François Boller. Elsevier, 217: 237-252.
2. Särkämö, T., Tervaniemi, M. and Huotilainen, M. (2013), Music perception and cognition: development, neural basis, and rehabilitative use of music. WIREs Cogn Sci, 4: 441–451.
3. Patel, A. D. (2011). Why would Musical Training Benefit the Neural Encoding of Speech? The OPERA Hypothesis. Frontiers in Psychology, 2, 142. http://doi.org/10.3389/fpsyg.2011.00142

Ja seuraavaan dokumenttiin:
Alive Inside (2014)  http://www.aliveinside.us/  http://www.imdb.com/title/tt2593392/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *