Tieteenalakohtaisista eroista väitöskirjojen verkkojulkaisemisessa

Kaikki Helsingin yliopiston väittelijät ovat täyttäneet huhtikuun alusta 2006 lähtien yliopiston yhteisen väitöstietolomakkeen, jolla kerätään E-thesis-palvelun ja yliopiston viestintäosaston tarvitsemat väitöstilaisuutta ja väitöskirjaa koskevat tiedot sekä väitöskirjan tiivistelmät. Lomakkeella kerätyistä tiedoista saa myös melko näppärästi koottua tilaston siitä, miten suuri osa kunkin tiedekunnan väitöskirjoista ilmestyy kokotekstiversiona E-thesis-palvelussa.

Seuraava tilasto kattaa noin neljäntoista kuukauden väitökset (huhtikuu 2006 – toukokuu 2007):

tiedekunta väitöksiä verkossa osuus
farmasian 13 13 100%
lääketieteellinen 126 121 96%
biotieteellinen 72 66 92%
matemaattis-luonnontieteellinen 79 72 91%
käyttäytymistieteellinen 39 33 85%
maa- ja metsätieteellinen 37 29 78%
teologinen 14 7 50%
valtiotieteellinen 52 25 48%
humanistinen 50 21 42%
oikeustieteellinen 11 3 27%
KOKO YLIOPISTO 502 399 79%

Kuten ehkä saaattoi odottaakin, luonnontieteissä ja lääketieteessä ylivoimainen enemmistö väitöskirjoista ilmestyy verkossa. Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan suhteellisen pientä osuutta selittää se, että osa tiedekunnan väitöksistä ilmestyy verkossa E-thesiksen sijasta Metsäntutkimuslaitoksen väitöskirjasarjassa.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisellä alalla verkkojulkaiseminen on selkeästi vähäisempää, ja tilanne näyttää myös ainakin toistaiseksi vakaalta. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta on ainoa merkittävä poikkeus yleisestä kaavasta, sillä siellä verkkojulkaisujen osuus yltää lähestulkoon luonnontieteilijöiden lukemiin.

Miten näitä eroja voi selittää? Suurelta osin kyse on tietysti yleisemmistä julkaisukulttuurin ja tieteenalojen perinteiden eroavaisuuksista. Elektroninen julkaiseminen on muutenkin yleistynyt nopeammin luonnontieteellisellä alalla, kun taas esim. humanistit tai oikeustieteilijät ovat pitäneet sitkeämmin kiinni painetuista julkaisuista.

Luonnontieteellisen alan väitöskirjat ovat pääasiassa aiemmin julkaistuista artikkeleista koostuvia artikkeliväitöskirjoja, joista E-thesis-palvelussa julkaistaan yleensä vain artikkelien keskeiset tulokset kokoava yhteenveto-osa. Olennaista on se, että artikkelit on julkaistu mahdollisimman arvovaltaisissa vertaisarvioiduissa lehdissä, eli niiden sisältämä tieto on jo käynyt läpi tiedeyhteisön sisäisen kontrollin. Niinpä väittelijät saattavat pyydellä anteeksi sitä, jos väitöskirja sisältää uutta, ennen julkaisematonta tietoa, mikä voi tuntua esim. humanistin näkökulmasta oudolta. Joka tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kynnys väitöskirjan julkaisemiseen verkossa on useimmissa tapauksissa pysynyt matalana.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisellä alalla väitöskirjat ovat tyypillisesti monografioita (vaikka myös artikkeliväitöskirjat ovat vähitellen yleistymässä). Ainakin humanistisessa tiedekunnassa väittelijöitä on saatettu jopa varoitella laittamasta teoksiaan verkkoon, sillä yleisen käsityksen mukaan etenkään suuret kansainväliset kustantajat eivät enää hyväksy aiemmin muualla ilmestyneitä töitä julkaistavakseen. Niinpä osa väittelijöistä tuottaa väitöskirjastaan väitöstilaisuutta varten ainoastaan monisteen, jolle ei välttämättä haluta edes ISBN-numeroa, jotteivät kustantajat vain erehtyisi epäilemään sitä aiemmin julkaistuksi. Näin siis humanistisilla tieteenaloilla lähestytään vaivihkaa anglosaksisen maailman väittelykäytäntöjä. Oman monografian saaminen arvostettuun kansainväliseen sarjaan on joka tapauksessa niin suuri meriitti, että sitä koskevat toiveet saattavat ajaa kotimaisten väitöskirjan julkisuutta koskevien perinteiden edelle.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen alan väitöskirjoja ilmestyy kansainvälisten sarjojen lisäksi myös kotimaisten kustantajien sarjoissa. Esim. huomattava osa historian väitöskirjoista ilmestyy kauniisti kuvitettuina ja toimitettuina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa Bibliotheca Historica -sarjassa, eivätkä ne siten tule E-thesis-palveluun. Kyse ei ole kuitenkaan suurista kaupallisista intresseistä, vaan taustalla vaikuttavat enemmän tieteenalan perinteet ja painettujen monografioiden suuri arvostus. Vaikka historia lienee tieteenalana populaareimmasta päästä, myyntiluvut lienevät suomenkielisten väitöskirjojen osalta satunnaisia poikkeustapauksia lukuunottamatta korkeintaan joitakin satoja kappaleita. Ulkomaankielisiä, Suomessa julkaistuja väitöskirjoja myydään yleensä tätäkin vähemmän.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *