Valtameren takana USA:ssa käydään jälleen kerran kiihkeää lainsäädännöllistä kamppailua, jossa suuryhtiöiden lakimies- ja lobbariarmadat iskevät toisiaan vastaan. Paljon porua aivan aiheesta aiheuttanut, suurten mediayhtiöiden masinoima “Stop Online Piracy Act” (SOPA) ja sen vaihtoehdoksi teknologiayritysten näkökulmasta laadittu, huomattavasti maltillisempi “OPEN Act” ovat kiivaan keskustelun ja kädenväännön kohteena. Tämän titaanien taistelun rinnalla on viime päivinä nousut esiin toinenkin amerikkalainen lainsäädäntöhanke, “Copyright in Research Works Act” (1, 2), joka koskettaa erityisesti tieteellistä julkaisemista ja tieteellisten artikkelien rinnakkaistallennusta.
SOPA:n on synkimmissä tuomiopäivän ennusteissa ennakoitu toteutuessaan johtavan jopa nykyisenkaltaisen Internetin hajoamiseen, jos se velvoittaisi USA:laiset palveluntarjoajat ja hakukoneyhtiöt sulkemaan pääsyn luvatonta tekijänoikeuden alaista materiaalia sisältäville ulkomaisille verkkopalvelimille pelkän ilmiannon perusteella. Periaatteessa tämä kohtelu saattaisi uhata myös esim. ulkomaisia kirjastoja, jotka julkaisevat sivuillaan sellaista oman maansa lainsäädännön mukaan vapaata aineistoa, joka on USA:ssa yhä tekijänoikeuden alaista. Mielenkiintoista kyllä, SOPA:a tukevien mediayhtiöiden joukossa on myös joitakin tieteellisiä kustantajia, näkyvimpänä Elsevier.
Tuoreimmat uutiset kertovat myös toisesta kirjastojen ja tiedejulkaisemisen kannalta merkittävästä lakialoitteesta. Joulun alla tieteellisten kustantajien lobbauksen tuloksena liikkelle lähteneen “Copyright in Research Works Actin” päämaalina on National Institutes of Healthin (NIH) rahoittamalleen tutkimukselle asettama rinnakkaistallennusmandaatti, joka on ollut yksi open access -liikkeen toistaiseksi merkittävimmistä saavutuksista. Tavoitteena on tehdä saman tien kaikista julkisella rahoituksella toimivien organisaatioiden tallennusmandaateista laittomia ja estää näitä perustamasta julkaisuarkistoja, joihin tallennettaisiin sellaisia aineistoja, jotka ovat saatavilla myös kaupallisten kustantajien palveluissa.
Suuria amerikkalaiskustantajia edustava Association of American Publishers on jo ilmaissut voimakkaan ja varauksettoman tukensa esitykselle, jota perustellaan kustannussektorin työpaikkojen, kustantajien tekemän työn ja kustantajien tekijänoikeuksien suojelemisella. Kevin Smith on omassa kommentissaan kiinnittänyt jo huomiota siihen, että kustantajat uskottelevat omassa kannanotossaan tekevänsä pääosan tieteellisten artikkelien tuottamisen ja julkaisemisen edellyttämästä työstä. Kuten tunnettua, tiedejulkaisemisen yleinen käytäntö on se, että artikkelien kirjoittajille tai referee-arvioijille ei makseta näiden tekemästä työstä palkkiota. Suurimmat kaupalliset tiedekustantajat ovat sen sijaan tehneet osakkeenomistajiensa iloksi tavattoman suuria voittoja: esim. Elsevierin tulos oli The Economist -lehden mukaan vuonna 2010 1.1 miljardia dollaria voitollinen, mikä oli peräti 36% sen liikevaihdosta.
Suoraan sanoen olen hieman yllättynyt suurten tiedekustantajien nyt omaksumasta taktiikasta, joka voi vielä hyvinkin kääntyä niitä itseään vastaan. Elämme mielenkiintoisia aikoja.