Tietolinja 1/2020 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2020 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Lehden artikkelit käsittelevät tällä kertaa korona-ajan verkkoarkistointia ja etätyökokemuksia, Urajärven kirjavaraston tyhjentämistä, linkitettyjä auktoriteettitietoja sekä Digitaalinen avoin muisti -hanketta.

Numeroon sisältyy myös neljän artikkelin laajuinen teemakokonaisuus, jossa käsitellään tieteellisten lehtien ja tieteellisen julkaisemisen tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Teemaan sisältyvien artikkelien aiheina ovat suomalaisten lehtien näkyvyys avointen tiedelehtien rekisterissä DOAJ:ssa, Aikuiskasvatus-lehden takautuva digitointiprojekti, Elektra-palvelun alasajosuunnitelmat ja Tampere University Pressin 25-vuotisjuhlaseminaari.

Lisäksi lehdessä on tarjolla kuulumisia Bobcatsss- ja PIDapalooza-konferensseista sekä tavanomaiseen tapaan valikoima ajankohtaisia uutisia sekä Kansalliskirjastosta että sen ulkopuolelta.

Antoisia lukuhetkiä!

Tietolinja 2/2019 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2019 on nyt luettavissa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120445609

Tämänkertainen numero tarjoaa laajan kattauksen kirjoituksia erilaisista ajankohtaisista aiheista. Lehden artikkeliosiossa esitellään Kansalliskirjaston digitoimia tekijänoikeuden alaisia aineistoja tutkimuskäyttöön tarjoavaa Tutkain-hanketta, perehdytään automaattisen kuvailun luotettavuuteen, kerrataan BIBFRAME-luettelointiformaatin tuoreita kuulumisia ja käydään eläkkeelle jäävän Kansalliskirjaston luettelointi- ja musiikkispesialistin Ulla Ikäheimon juttusilla.

Numerossa on myös kolmen artikkelin laajuinen teemaosio, joka esittelee kokemuksia avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmästä. Koha on ollut jo aiemmin laajassa käytössä suomalaisissa yleisissä kirjastoissa, mutta tämän vuoden aikana se on otettu käyttöön myös monissa korkeakoulukirjastoissa.

Lehden konferenssiosiossa esitellään kuulumisia kolmesta kesän ja alkusyksyn aikana järjestetystä konferenssista (Open Repositories, COASP ja FORCE11), joiden kaikkien teemana olivat avoimen tieteen infrastruktuureihin ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kysymykset.

Uutispalstalla kerrotaan kansainvälisten kirjastojärjestelmätoimittajien fuusiosta, Kansalliskirjaston Digitaalinen avoin muisti -hankkeesta ja avoimen tieteen koordinaation kuulumisista.

Tietolinja 1/2019 ilmestynyt

Tietolinja-verkkolehden numero 1/2019 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Numerossa on tällä kertaa paljon asiaa avoimesta julkaisemisesta. Timo Vilén käsittelee artikkelissaan APC-maksuja koskevan tiedon keruuta. Riitta Koikkalainen ja Jyrki Ilva puolestaan kirjoittavat yleisemmin avoimen tiedejulkaisemisen rahoitusta koskevista näköaloista. Jyrki Ilva analysoi lisäksi erillisessä artikkelissa suomalaisten korkeakoulujen julkaisujen avoimuutta vuoden 2018 julkaisutietojen pohjalta.

Juha Hakalan artikkelit käsittelevät Research Data Alliance -yhteenliittymää ja opinnäytteiden pitkäaikaissäilytystä. Tuula Pääkkönen analysoi omassa artikkelissaan Kansalliskirjaston Digi-palvelun leiketoiminnon käyttötapoja. Lisäksi Jussi Omaheimo ja Leena Saarinen kertovat Koha-kirjastojärjestelmän käyttöönotosta Kansalliskirjastossa.

Tietolinja 2/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Tietolinjan artikkelit käsittelevät tällä kertaa tieteellisten kirjastojen ajankohtaisia kirjastojärjestelmähankkeita, Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja sisältävän Digi-palvelun käyttöä sekä pysyviä tunnisteita ja niihin pohjautuvia verkko-osoitteita.

Numerossa on myös matkaraportteja kansainvälisistä konferensseista (KohaCon ja Open Repositories). Lisäksi numerossa kerrotaan RDA-kuvailuformaatin uudistumisesta ja siinä on uutisia avoimeen julkaisemiseen liittyen sekä kotimaasta että ulkomailta.

Antoisia lukuhetkiä!

Tietolinja 1/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802133364

Kuvailustandardiryhmän yhteisartikkelissa hahmotellaan kuvailutietojen ja niiden tuotannon roolia sekä kirjastoissa että yleisemmin koko yhteiskunnassa. Juha Hakalan laaja artikkeli tarkastelee kieliä ja aikaa koskevien ilmausten merkitsemisen käytäntöjä MARC-formaatissa ja muissakin standardeissa. Tuula Pääkkönen kirjoittaa Kansalliskirjaston digitoimien 1920-luvun lehtiaineistojen avaamisesta vapaaseen käyttöön.

Numeron konferenssiosiossa Esa-Pekka Keskitalo raportoi PIDapaloozasta, pysyvien tunnisteiden festivaalilta, joka oli tänä vuonna Espanjassa. Jarmo Saarikko ja Osma Suominen osallistuivat Hampurissa järjestettyyn SWIB-konferenssiin, jonka aiheet liittyivät avoimeen linkitettyyn dataan ja kirjastoihin. Jyrki Ilva puolestaan osallistui Tromssassa järjestettyyn, avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen keskittyvään Munin-konferenssiin. Lisäksi numerossa on myös tunnelmia syksyn Kirjastoverkkopäiviltä.

Ajankohtaisosiossa aiheina ovat korkeakoulujen uuden kirjastojärjestelmän hankintayhteistyön purkautumisen lisäksi mm. FinELibin tammikuussa julkaistu uusi Elsevier-sopimus ja joulun alla avattu Fennica-data.

Tietolinja 2/2017 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Esa-Pekka Keskitalo esittelee artikkelissaan ATT-hankkeessa rakennettua avoimen tieteen ja pitkäaikaissäilytyksen palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Jyrki Ilvan artikkeli käsittelee kansainvälisiä avointen julkaisujen hakupalveluita.

Eeva Savolaisen artikkeli pohtii Arto-artikkeliviitetietokannan hyödyntämistä tutkimustietojärjestelmien tietolähteenä. Juha Rautiainen esittelee digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun lisättyä Haka-tunnistautumista, jonka ansiosta käyttörajattuja digitoituja aineistoja on tulevaisuudessa mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön korkeakouluissa.

Jyrki Ilvan toisessa artikkelissa käydään tilastotietojen pohjalta läpi korkeakoulukirjastojen henkilöstössä, toimintamenoissa, kulurakenteessa, toimipisteissä ja aineistohankinnoissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002-2016.

Numerossa on kaksi matkaraporttia muilta mantereilta. Anis Moubarikin, Piia Naukkarisen ja Tanja Vienosen artikkeli kertoo kuulumisia Australiassa järjestetystä Open Repositories 2017 -konferenssista. Antti-Jussi Nygård puolestaan raportoi Kanadassa järjestetystä avoimeen julkaisemiseen keskittyneestä PKP 2017 -konferenssista.

Artikkelien lisäksi lehdessä on myös erillinen ajankohtaiskatsaus.

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Tietolinja 3/2016 ilmestynyt

Tietolinjan numero 3/2016 on nyt luettavissa osoitteeessa

http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Juha Hakala analysoi artikkelissaan Research Data Alliancen toimintaa. Paula Mikkonen ja Iina Peltonen puolestaan raportoivat e-kirjoja koskevia käsityksiä mitanneen kyselyn tuloksista. Riitta Koikkalaisen artikkeli kertoo avoimen julkaisemisen periaatteiden toteutumisesta suomalaisessa tieteellisessä kustantamisessa ja Teemu Talja pohtii avoimuuden merkitystä ja siihen liittyviä haasteita sekä tietojärjestelmien että sisältöjen näkökulmasta.

Tuula Pääkkönen esittelee artikkelissaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksen osakseen saamia kommenttja ja Jari Heikkinen kertoo Kansalliskirjaston verkkojulkaisijoille laatimasta metadatasuosituksesta.

Lisäksi lehdessä on raportteja useista kesän ja alkusyksyn aikana järjestetyistä konferensseista (Liber 2016, Open Repositories 2016, CRIS 2016 ja IGeLU 2016).

LIBER 2015: DARIAH-työpaja

dariah-logo

LIBER (http://libereurope.eu) on Euroopan tutkimuskirjastojen liitto, jossa on yli 400 jäsenorganisaatiota. Sen 44. konferenssi pidettiin kesäkuun lopussa Lontoossa. Isäntinä toimivat Imperial Collegen Senate House Library,  London School of Economicsin kirjasto sekä University Collece Londonin kirjastopalvelut (http://www.liber2015.org.uk). Konferenssi järjestettiin Bloomsburyssä sijaitsevassa Senate Housessa, joka on innoittanut George Orwellin kuvausta totuusministeriöstä ja toiminut myös Batman-elokuvien kuvauspaikkana.

Aloitan tässä kirjoituksessa konferenssin sadon pohtimisen. Lue loppuun

DHH15 – Digitaalisten ihmistieteiden hackathon

Kirjoittanut: tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen

DHH15 eli Digital Humanities Hackathon 2015, järjestettiin 11.5.-15.5.2015 Helsingin Yliopiston Tutkijakollegiumissa. Järjestäjinä olivat professorit Mikko Tolonen, Eetu Mäkelä, ja mukana menossa oli myös Timo Honkela, joka oli hackathonin alkuperäisidean isä. Kiinnostusta teemaan osoitti osallistujien runsaslukuinen joukko, rekisteröityneitä osallistujia oli liki neljäkymmentä. Lisäksi päivien aikana paikalle tuli eri asiantuntijoita kertomaan omasta tutkimuksestaan tai muusta teemaan liittyvästä kiivaan ryhmätyötyöskentelyn välipaloiksi.

Lue loppuun