Tietolinja 1/2019 ilmestynyt

Tietolinja-verkkolehden numero 1/2019 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Numerossa on tällä kertaa paljon asiaa avoimesta julkaisemisesta. Timo Vilén käsittelee artikkelissaan APC-maksuja koskevan tiedon keruuta. Riitta Koikkalainen ja Jyrki Ilva puolestaan kirjoittavat yleisemmin avoimen tiedejulkaisemisen rahoitusta koskevista näköaloista. Jyrki Ilva analysoi lisäksi erillisessä artikkelissa suomalaisten korkeakoulujen julkaisujen avoimuutta vuoden 2018 julkaisutietojen pohjalta.

Juha Hakalan artikkelit käsittelevät Research Data Alliance -yhteenliittymää ja opinnäytteiden pitkäaikaissäilytystä. Tuula Pääkkönen analysoi omassa artikkelissaan Kansalliskirjaston Digi-palvelun leiketoiminnon käyttötapoja. Lisäksi Jussi Omaheimo ja Leena Saarinen kertovat Koha-kirjastojärjestelmän käyttöönotosta Kansalliskirjastossa.

Tietolinja 2/2017 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Esa-Pekka Keskitalo esittelee artikkelissaan ATT-hankkeessa rakennettua avoimen tieteen ja pitkäaikaissäilytyksen palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Jyrki Ilvan artikkeli käsittelee kansainvälisiä avointen julkaisujen hakupalveluita.

Eeva Savolaisen artikkeli pohtii Arto-artikkeliviitetietokannan hyödyntämistä tutkimustietojärjestelmien tietolähteenä. Juha Rautiainen esittelee digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun lisättyä Haka-tunnistautumista, jonka ansiosta käyttörajattuja digitoituja aineistoja on tulevaisuudessa mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön korkeakouluissa.

Jyrki Ilvan toisessa artikkelissa käydään tilastotietojen pohjalta läpi korkeakoulukirjastojen henkilöstössä, toimintamenoissa, kulurakenteessa, toimipisteissä ja aineistohankinnoissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002-2016.

Numerossa on kaksi matkaraporttia muilta mantereilta. Anis Moubarikin, Piia Naukkarisen ja Tanja Vienosen artikkeli kertoo kuulumisia Australiassa järjestetystä Open Repositories 2017 -konferenssista. Antti-Jussi Nygård puolestaan raportoi Kanadassa järjestetystä avoimeen julkaisemiseen keskittyneestä PKP 2017 -konferenssista.

Artikkelien lisäksi lehdessä on myös erillinen ajankohtaiskatsaus.

Tietolinja 2/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 2/2016 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913002

Numeron artikkeleissa Esa-Pekka Keskitalo kirjoittaa opinnäytteiden säilytyksestä, joka on sekä kirjastojen että arkistojen asia. Juha Hakala käy läpi MARC-formaatin korvaajaksi ajatellun BIBFRAME-formaatin nykytilaa ja pohtii sen tulevaisuutta.

Lue loppuun

Tietolinja 1/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314

Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.

Lue loppuun

Uutisia digitaalisia, vanhoja ja uusia – IFLAn sanomalehtijaoston kokous Genevessä

kuva 2

IFLAn sanomalehtijaoston pre-konferenssi Digital Transformation and the Changing role of News Media in the 21th Century järjestettiin 13.-14.8. Genevessä ITU:n eli Kansainvälisen televiestintäliiton tiloissa. ITU on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö ja sijaitsee samoilla nurkilla kuin monet muutkin YK:n järjestöt, kuten WTO, WHO ja ILO.

Kaksipäiväinen konferenssi keskittyi etupäässä sanomalehtien digitointiin ja tekstintunnistuksella saatavan datan käsittelyongelmiin. Toki käsiteltiin myös elektronisessa muodossa syntyneiden uutisten säilyttämistä sekä digitoinnilla louhittavan datan käyttömahdollisuuksia, mutta useat aiheet liittyivät siihen miten yleensä saada hyvälaatuista tekstiä eritasoisista alkuperäislähteistä. Myös suomen kielen erikoinen luonne tuli käsitellyksi.

Lue loppuun

Kysely digitaalisesta säilyttämisestä, vastaa pian

APARSEN (Alliance for Permanent Access to the Records of Science in Europe Network) valmistelee selvitystä digitaalisen säilyttämisen tärkeydestä, arvosta, hyödyistä, nykykäytännöistä, kustannuksista ja tulevaisuudennäkymistä Euroopan kirjastoissa, arkistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Tätä varten on käynnissä kysely, johon toivotaan vastauksia henkilöiltä, jotka työskentelevät digitaalisen säilyttämisen parissa tai jotka muuten tietävät organisaationsa strategisesta suhtautumisesta digitaaliseen säilyttämiseen – tai sellaisen suhtautumisen puutteesta.

https://es.surveymonkey.com/s/APARSEN_SURVEY

Lue loppuun

Tutkimusdatan hallintaa Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa on meneillään Nordbibin* järjestämä konferenssi “Structural Frameworks for Open, Digital Research – Strategy, Policy, Infrastructure.” Allekirjoittaneen tilaisuuteen vei ennen kaikkea Tutkimuksen tietoaineistot -hanke, josta pian toivottavasti lisää.

Tutkimusdatan hyödyt ja kustannukset

Päivä alkoi Knowledge Exchangen seminaarilla, jossa käsiteltiin “aihetta, joita kaikki vihaavat”: tutkimusdatan kustannus- ja hyötylaskentaa. Viime aikoina asian parissa kylläkin on työskennelty vireästi. Kätevä lähtökohta eri projekteihin on täällä: wiki.opf-labs.org/display/CDP. Itse asiassa nyt heräisikin kysymys, onko erilaisia hankkeita jo liikaa – Kööpenhaminan lisäksi parin viikon sisällä on kaksikin muuta asiaa käsittelevää kokousta.  Lue loppuun

Verkkoarkistot hyötykäyttöön

Kansalliskirjasto on jo usean vuoden ajan kerännyt talteen suomalaisia verkkoaineistoja. Monet muut kansalliskirjastot – mutta eivät suinkaan kaikki – toimivat samoin. Siellä, missä tekijänoikeuslainsäädäntö, erityisesti fair use -ajattelu sen sallii, myös muut organisaatiot arkistoivat verkkosisältöjä eri tarkoituksiin. Kansainvälisen yhteistyön foorumi on International Internet Preservation Consortium IIPC, jonka yleiskokous on parhaillaan menossa Kongressin kirjastossa Washingtonissa. Ensimmäisenä päivänä pidettiin seminaari, jossa esiteltiin verkkoarkistojen erilaisia käyttötapoja. Lue loppuun

METS-formaatin sovellusohje valmistunut

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke on määritellyt pitkäaikaissäilytykseen siirrettävän aineiston paketointi- eli niputustavan. Paketoinnissa käytetään METS-formaattia (http://www.loc.gov/standards/mets/). METSiin kyllä kannattaa tutustua, vaikkei KDK-hankkeessa olisikaan mukana. Se on saanut verraten hyvin ilmaa siipiensä alle ja saattaa muodostua tärkeäksi nimenomaan digitaalisten objektien siirtämisessä käytettävänä vaihtomuotona.

KDK-määritys on saatavilla sivulta http://www.kdk.fi/fi/pitkaaikaissailytys/maeaerittely-ja-dokumentit/145-kdkn-hallinnolliset-ja-rakenteelliset-metatiedot-ja-aineiston-paketointi. Tekninen mutta gelposti lähestyttävä METSin esittely on esim. Karin Bredenbergin esityksessä http://www.loc.gov/standards/mets/presentations/METS.ppt

Mikä on METS?

METS on XML:ään pohjautuva “rakenteisen nippuformaatin” standardi. Sen avulla listataan digitaalisen objektin osat eli erilliset tiedostot sekä  määritellään niiden keskinäiset suhteet. Suhde voi olla esimerkiksi digitoidun kirjan sivujen oikea järjestys; tallennetun www-sivuston tiedostojen linkitysten esitys; tai jotakin muuta.

Sen lisäksi METS-paketti sisältää sisällönkuvailun sekä muuta metadataa. Muu metadata on esimerkiksi teknistä ja hallinnollista (tiedostojen tekniset ominaisuudet, niiden omistussuhteet, käyttöoikeudet ja -rajoitukset jne.) METS ei itse määrittele mitään uusia metadatafromaatteja. Sen sijaan METSissä voi joko viitata olemassa olevien formaattien muoton puettuun metadataan; tai sisällyttää metadata itse XML-tiedostoon.

Lue loppuun

Säilytyskelpoiset tiedostomuodot määritelty

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen pitkäaikaissäilytystyö on tuottanut tärkeän dokumentin: listan tiedostomuodoista, jotka soveltuvat pitkäaikaisesti säilytettäviksi. Dokumentti on osoitteessa http://www.kdk.fi/fi/pitkaaikaissailytys/maeaerittely-ja-dokumentit . Dokumentti määrittelee myös nk. siirtokelpoiset tiedostoformaatit. Ne ovat yleensä erittäin paljon käytettyjä formaatteja, joiden muuntamiseen säilytyskelpoiseen muotoon voidaan ajatella kehitettävän rutiiniprosesseja. Lue loppuun