VMF – ristiinkävelyä metadatamarkkinoilla

Metadatamaailmaan on syntynyt jälleen uusi akronyymi:  VMF joka on lyhenne sanoista Vocabulary Mapping Framework.

Sen lähtökohtana on jo olemassa oleva RDA/ONIX -kehikko.  Kunnianhimoisena tavoitteena on mapata kattavasti ja auktoriteettiluonteisesti kaikki merkittävimmät aineistojen kuvailuun liittyvät sanastot ja luokitukset, joita käytetään julkaisijoiden ja muistiorganisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa. Uudella mallilla ei ole tarkoitus korvata olemassa olevia metadatastandardeja vaan parantaa niiden yhteentoimivuutta. Lue loppuun

E-vapaakappaleet: Suomi pärjää ihan kivasti

British Library julkaisee piakkoin tuloksia tekemästään elektronisia vapaakappaleita koskevasta kyselystä. Kyselyyn vastanneiden maiden joukossa Suomi ei pistä missään asiassa silmään sen enempää hyvässä kuin huonossakaan. Mitään muutakaan maata on tämän kyselyn perusteella mahdotonta pitää erityisen edistyneenä. Suomi siis tarkkailee rauhallisena tilannetta kärjen tuntumassa. Lue loppuun

Planets ja käytännön harjoitteita pitkäaikaissäilytyksessä

planets_logo

EU:n rahoittaman suurhankkeen PLANETS:n tuloksia on odotettu hartaasti sen käynnistymisvuodesta 2006 alkaen. Hankkeen ensimmäisessä koulutustilaisuudessa Kööpenhaminassa oli mahdollista saada ensikäden tietoa siitä, mitä hankkeeseen laitetulla 14 miljoonalla eurolla on saatu aikaan. Olin paikalla koko tilaisuuden ajan eli yhteensä kolme päivää.

PLANETS-hanke (eli Preservation and Long-term Access Through NETworked Services) on kooltaan massiivinen, siihen kuuluu 16 organisaatiota, joista useat – mm. British Library, Hollannin kansalliskirjasto ja Glasgow’n yliopiston HATII – ovat hyvin kokeneita digitaalisen aineiston säilyttäjiä. PLANETS julkaisee vuoden kuluttua hankkeen päättyessä tuloksensa, joista tärkeimmät ovat

  • PLATO – työkalu säilytyksen suunnitteluun
  • XCDL – Digitaalisten objektien kuvauskieli
  • Palvelut digitaalisten objektin migraatioon ja emulaatioon

Kaikki PLANETS:n tuotokset tulevat olemaan vapaasti käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Tarkastelen tässä merkinnässä yhtä näistä tuotoksista, nimittäin Platoa, joka on tuloksista ehkä kiinnostavin.

Lue loppuun

Miksei verkkoarkisto ole verkossa?

Kuten Leena jokin aika sitten blogasi, verkossa voi nyt tarkistaa, mitä www-sivuja Kansalliskirjasto on kerännyt verkkoarkistoonsa ja mitä ei.  Hakuun siis annetaan sivun URL, ja tuloksena näkee, josko ja milloin sivu on tallennettu.

Luonnollisesti ensimmäinen kysymys on: miksi verkkoarkiston sisältöä ei voi näyttää? Miksei kirjasto voisi pitää vaikkapa henkilön X blogimerkintää näkyvillä, kun se on nähtävillä verkossakin? Ja miksi sama aineisto sitten voi olla esillä Internet Archivessa? Lue loppuun