Tietolinja 2/2011 ja Kansalliskirjasto 4/2011

Viime vuoden jälkimmäinen Tietolinja ilmestyi tällä kertaa vasta uuden vuoden puolella eli valitettavasti hieman myöhässä. Lehti on vapaasti luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201111047

Artikkeleissa käsitellään kansallista metatietovarantoa (Melinda), Arto-tietokantaa, julkaisutietojen roolia yliopistojen uudessa rahoitusmallissa, humanistitutkijoiden käsityksiä tieteellisen kirjaston roolista digitaalisessa maailmassa, Lontoon Online 2011 -konferenssia ja lisäksi siinä esitellään kirjastoverkkopalveluiden uutta asiakkuuden hallinta -toimintayksikköä.

Myös Kansalliskirjasto-lehden joulun alla ilmestynyt numero 4/2011 on luettavissa PDF-muodossa Kansalliskirjaston verkkosivuilla:

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42011.html

Lehdessä on mielenkiintoista luettavaa mm. Comellus-projektista, FinElibin lisensiontiperiaatteista, verkkoaineistojen vapaakappaleista ja tutkijayhteisön kirjastoon kohdistuvista odotuksista.

 

Loppu piratismille – ja rinnakkaistallennukselle?

Valtameren takana USA:ssa käydään jälleen kerran kiihkeää lainsäädännöllistä kamppailua, jossa suuryhtiöiden lakimies- ja lobbariarmadat iskevät toisiaan vastaan. Paljon porua aivan aiheesta aiheuttanut, suurten mediayhtiöiden masinoima “Stop Online Piracy Act” (SOPA) ja sen vaihtoehdoksi teknologiayritysten näkökulmasta laadittu,  huomattavasti maltillisempi “OPEN Act” ovat kiivaan keskustelun ja kädenväännön kohteena. Tämän titaanien taistelun rinnalla on viime päivinä nousut esiin toinenkin amerikkalainen lainsäädäntöhanke, “Copyright in Research Works Act” (1, 2), joka koskettaa erityisesti tieteellistä julkaisemista ja tieteellisten artikkelien rinnakkaistallennusta.

Lue loppuun

Suoman ylläpito on lopetettu

Suomalaisia verkkolehtiä listaavan Suoma-tietokannan ylläpito on lopetettu. Suoma on yhä näkyvillä osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/suoma/, mutta sen linkkejä ei enää päivitetä, eikä sinne lisätä uusia lehtiä.

10 vuoden iän ylittänyt Suoma oli aikoinaan tärkeä väline koota yhteen netissä hajallaan olleet verkkolehdet ja se on ollut myös kävijämääriä tarkastellen suosittu palvelu. Ajan kanssa sinne kertyi pitkälti kolmatta tuhatta linkkiä, joista 1805 on yhä näkyvillä. Nykyään suurin osa Suoman lehdistä löytyy myös Fennicasta joten erillisen tietokannan ylläpito ei ole enää tarpeellista.