Lukulaitteen pojan paluu

Muistattekos vielä aikaa, jolloin “sähkökirja” tarkoitti pienehkön sylimikron kokoista mötikkää, jolla saattoi lukea siihen ladattuja kirjoja? Eihän siitä ole montakaan vuotta, kun niiden piti olla valloittamaisillaan maailma.Vuosituhannen alussa, kun olin vielä Opiskelijakirjastossa töissä, siellä oli näytillä ranskalainen lukulaite. Ikävä kyllä firma ehti tehdä konkurssin, ennen kuin laitetta oli ehditty testata asiakkailla, laitteen nimikin on jo haihtunut mielestä. Rocket Book taisi aikoinaan olla ainakin huomio- ellei markkinajohtaja. Lue loppuun

Uusi käyttöliittymä digitoiduille aineistoille

Opetusministeri Sari Sarkomaa avasi tänään Kansalliskirjaston Mikkelissä toimivan Kansallisen digitointikeskuksen digitoimien aineistojen uuden käyttöliittymän.

Samalla avattiin suositun Historiallinen sanomalehtikirjasto -palvelun laajennusosa, joka sisältää runsaasti uutta aineistoa. Vuosina 1771-1890 ilmestyneitä suomalaisia sanomalehtiä sisältävä palvelu on vapaasti kaikkien tiedonhakijoiden käytettävissä. Lue loppuun

Hyvin menee, mutta paremminkin voisi

Olen tavaillut kielialueelle tyypillisen kevyeen tapaan nimettyä raporttia “Der Wettbewerb der Nationen – oder wie weit die österreichische Forschung von der Weltspitze entfernt ist : Eine Analyse der internationalen Wettbewerbsfähigkeit wissenschaftlicher Forschung Österreichs in den Natur- und Sozialwissenschaften” (PDF). Sen on julkaissut FWF (Fonds zur Förderung der wissenschaftlichen Forschung), eli Suomen akatemiaa vastaava laitos.

Raportissa on käytetty hyväksy ISI Web of Sciencesta kerättyä dataa ja verrattu eri maiden tutkijoiden sitaatioindeksejä suhteutettuna toisaalta maiden väkilukuun, toisaalta niiden bruttokansantuotteeseen. Raportti rajoittuu luonnollisesti luonnon- ja yhteiskuntatieteisiin, joiden osalta ISI:n kattavuus on hyvä.

Raportti on oikeastaan laadittu Itävallan itsearviointia varten, mutta joitakin tietoja Suomenkin sijoittumisesta siitä irtoaa. Sekä väkilukuun että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna neljän kärki on sama: suhteutetusti eniten viittauksia saavat tutkijat tulevat Sveitsistä, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta.

Tieteenaloista Suomi on kärkiviisikossa (jommassa kummassa tai kummassakin vertailussa) maataloustieteissä, kliinisessä lääketieteessä, ympäristötieteessä ja ekologiassa, materiaalitieteessä, neuro- ja käyttätytymistieteissä sekä fysiikassa.

Henkitieteiden osalta raportti toteaa: “Kleinere Zitationsanalysen mit dem Arts- and Humanities Citation Index (AHCI) von ISI sowie mit SCOPUS vermuten, dass auch hier die skandinavischen Ländern, die Niederlande und Israel zu den Top-Nationen gezählt werden können, und dass auch hier der Abstand Österreichs zu den Top-Nationen nicht unerheblich ist.” Arvailtavaksi jää, onko Suomi laskettu Skandinavian maihin vaiko ei.

Kaiken kaikkiaan laskelmat ovat tietenkin ilahduttavia, mutta jälleen kerran näyttäisi olevan syytä katsoa, mitä Pohjanlahden takana tehdään vielä paremmin.

Näytämmekö asiakkaillemme vain takapuolemme?

Kansalliskirjastossa on kuluvan vuoden aikana valmisteltu tietohallintostrategiaa kirjaston tarjoamille keskitetyille tietoteknisille palveluille. Työn kuluessa ehkä eniten keskustelua ovat herättäneet käsitteet back-end ja front-end, joille on ollut hankala löytää selkeitä suomenkielisiä vastineita. “Takapuolen” käännökseksi muotoutui vielä suhteellisen käsitettävä termi “taustajärjestelmä”. “Etupuolen” kohdalla päädyimme toistaiseksi termiin “asiakasliittymä”, joka saattaa kuitenkin helposti sekaantua asiakassovelluksiin eli clientteihin (jotka kuuluvat sinne takapuolelle).

Terminologiaa olennaisempaa tässä yhteydessä on kuitenkin tulevaisuusskenaario, jossa nämä käsitteet ovat keskeisessä asemassa. Tämänhetkisissä järjestelmissämmehän tilanne on hyvin pitkälle se, että back-end = front-end, eli asiakkaat joutuvat käyttämään jokaista taustajärjestelmää sen omalla käyttöliittymällä. Vaikka niiden asiakasystävällisyyteen panostettaisi kuinka, käyttäjä joutuu silti opettelemaan monta erilaista liittymää. Lue loppuun

Elektra uudessa ympäristössä

Aikuiskasvatus, Politiikka, Lakimies, Psykologia, Terra, Sosiologia, Virittäjä, Tiedepolitiikka, Musiikin Suunta, Gerontologia, Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja… Kansalliskirjaston ylläpitämässä Elektra-palvelussa on nykyään mukana noin kolmasosa keskeisistä kotimaisista tieteellisistä lehdistä. Elektralle on avattu marraskuun alussa uusi käyttöliittymä (https://oa.doria.fi/elektra), joka hyödyntää Kansalliskirjaston Doria-palvelua. Lue loppuun

Väitös kirjastonhoitajien maailmankuvan murroksesta

Helsingin yliopiston tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara väittelee teologisessa tiedekunnassa perjantaina 16. 11. 2007 klo 12. Uskontotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on “Ammatti, ihminen ja maailmankuva murroksessa. Tutkimus yliopistokirjastoista ja kirjastonhoitajista tietoyhteiskuntakaudella 1970-2005”. Otsikkonsa mukaisesti se käsittelee teknologisen kehityksen ja yliopistokirjastojen toimintaympäristön muutosten vaikutusta kirjastohenkilökunnan itseymmärrykseen ja maailmankuvaan.

Väitöskirja on verkkojulkaisu, ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4251-5.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34, ja sinne on tavanomaiseen tapaan vapaa pääsy. Vastaväittäjänä on professori, ylikirjastonhoitaja Tore Ahlbäck Åbo Akademista, ja kustoksena professori Juha Pentikäinen.