Tietolinja 2/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Tietolinjan artikkelit käsittelevät tällä kertaa tieteellisten kirjastojen ajankohtaisia kirjastojärjestelmähankkeita, Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja sisältävän Digi-palvelun käyttöä sekä pysyviä tunnisteita ja niihin pohjautuvia verkko-osoitteita.

Numerossa on myös matkaraportteja kansainvälisistä konferensseista (KohaCon ja Open Repositories). Lisäksi numerossa kerrotaan RDA-kuvailuformaatin uudistumisesta ja siinä on uutisia avoimeen julkaisemiseen liittyen sekä kotimaasta että ulkomailta.

Antoisia lukuhetkiä!

Tietolinja 1/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802133364

Kuvailustandardiryhmän yhteisartikkelissa hahmotellaan kuvailutietojen ja niiden tuotannon roolia sekä kirjastoissa että yleisemmin koko yhteiskunnassa. Juha Hakalan laaja artikkeli tarkastelee kieliä ja aikaa koskevien ilmausten merkitsemisen käytäntöjä MARC-formaatissa ja muissakin standardeissa. Tuula Pääkkönen kirjoittaa Kansalliskirjaston digitoimien 1920-luvun lehtiaineistojen avaamisesta vapaaseen käyttöön.

Numeron konferenssiosiossa Esa-Pekka Keskitalo raportoi PIDapaloozasta, pysyvien tunnisteiden festivaalilta, joka oli tänä vuonna Espanjassa. Jarmo Saarikko ja Osma Suominen osallistuivat Hampurissa järjestettyyn SWIB-konferenssiin, jonka aiheet liittyivät avoimeen linkitettyyn dataan ja kirjastoihin. Jyrki Ilva puolestaan osallistui Tromssassa järjestettyyn, avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen keskittyvään Munin-konferenssiin. Lisäksi numerossa on myös tunnelmia syksyn Kirjastoverkkopäiviltä.

Ajankohtaisosiossa aiheina ovat korkeakoulujen uuden kirjastojärjestelmän hankintayhteistyön purkautumisen lisäksi mm. FinELibin tammikuussa julkaistu uusi Elsevier-sopimus ja joulun alla avattu Fennica-data.

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Tietolinja 3/2016 ilmestynyt

Tietolinjan numero 3/2016 on nyt luettavissa osoitteeessa

http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Juha Hakala analysoi artikkelissaan Research Data Alliancen toimintaa. Paula Mikkonen ja Iina Peltonen puolestaan raportoivat e-kirjoja koskevia käsityksiä mitanneen kyselyn tuloksista. Riitta Koikkalaisen artikkeli kertoo avoimen julkaisemisen periaatteiden toteutumisesta suomalaisessa tieteellisessä kustantamisessa ja Teemu Talja pohtii avoimuuden merkitystä ja siihen liittyviä haasteita sekä tietojärjestelmien että sisältöjen näkökulmasta.

Tuula Pääkkönen esittelee artikkelissaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksen osakseen saamia kommenttja ja Jari Heikkinen kertoo Kansalliskirjaston verkkojulkaisijoille laatimasta metadatasuosituksesta.

Lisäksi lehdessä on raportteja useista kesän ja alkusyksyn aikana järjestetyistä konferensseista (Liber 2016, Open Repositories 2016, CRIS 2016 ja IGeLU 2016).

Konferenssikesän tunnelmia

Liber 2016 -konferenssi kokoaa tällä viikolla yli 500 eurooppalaista kirjastoalan ammattilaista Helsinkiin, mutta konferenssikesän aikana on jo ennättänyt tapahtua paljon muutakin.

or2016-lounas2

OR2016-konferenssin osallistujia lounaalla

Kirjastoalan konferenssit keskittyvät suurelta osin kesäkuukausiin, jolloin tapahtumia on viikottain, osin väistämättä myös samaan aikaan. Valinnanvaraa on siis runsaasti. Omalta kohdaltani alkukesän valinnat osuivat tällä kertaan EuroCRIS:in joka toinen vuosi järjestämään CRIS-konferenssiin ja vuosittaiseen Open Repositories -konferenssiin, jonka taustajoukoissa olen ollut mukana jo useamman vuoden ajan. Konferenssit olivat tänä vuonna peräkkäisillä viikoilla ja maantieteellisesti lähekkäin, sillä CRIS 2016 -konferenssi järjestettiin 8.-11.6. St Andrewsissa Skotlannissa ja OR2016 13.-16.6. Dublinissa. Koska konferenssien välissä oli siten vain yksi päivä, päädyin siihen, että matkustin St Andrewsista Edinburghin kautta suoraan Dubliniin.

Konferenssien tunnelmiin ja niissä pidettyihin esityksiin palataan tarkemmin syksyllä Tietolinja-lehdessä. Tässä vain maistiaisiksi jonkin verran päällimmäisinä mieleen jääneitä asioita.
Lue loppuun

Tietolinja 2/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 2/2016 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913002

Numeron artikkeleissa Esa-Pekka Keskitalo kirjoittaa opinnäytteiden säilytyksestä, joka on sekä kirjastojen että arkistojen asia. Juha Hakala käy läpi MARC-formaatin korvaajaksi ajatellun BIBFRAME-formaatin nykytilaa ja pohtii sen tulevaisuutta.

Lue loppuun

Tietolinja 1/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314

Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.

Lue loppuun

Kuulumisia OKM:n ORCID-työpajasta

orcid-national-implementationsOsallistuin eilen opetus- ja kulttuuriministeriön Tieteiden talolla järjestämään työpajaan, jonka otsikko oli “Researcher identification and ORCID – national implementations”. Työpajassa kuultiin alustus paikalla olleilta ORCID:in edustajilta (Laurel Haak ja Josh Brown) sekä päivitystä Ison-Britannian (Verena Weigert, JISC), Tanskan (Mikael K. Elbæk, DTU) ja Ruotsin (Jonas Gilbert, Chalmers) tilanteisiin. Tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen. Lue loppuun

Selvitys tutkijoiden identifioinnista

Kävimme CSC:läisten kanssa joulun alla OKM:ssä luovuttamassa tutkijoiden tunnistamistä käsittelevän esiselvitysraportin, jota oli työstetty viime keväästä lähtien. Raportti ja muitakin työryhmän työhön liittyviä materiaaleja on saatavilla CSC:n wikissä:

https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys

Raportissa käydään läpi mm. erilaisia tutkijoiden identifiointiin soveltuvia tunnistejärjestelmiä, kuvaillaan alustavasti identifioinnin edellyttämiä käytännön prosesseja ja pyritään hahmottelemaan tunnistamiseen liittyviä tarpeita (mm. OKM:n julkaisutiedonkeruu ja korkeakoulujen omat tarpeet) ja prioriteettejä.

Kyseessä oli tässä vaiheessa nimenomaan esiselvitys, eli raportin suosittamat käytännön toimenpiteet (mm. kansainvälisen ORCID-tunnistejärjestelmän käyttöönotto tutkijoiden identifiointiin) ovat ainakin kansallisella tasolla riippuvaisia mahdollisesta jatkohankkeesta.