Liber 2016 -konferenssi kokoaa tällä viikolla yli 500 eurooppalaista kirjastoalan ammattilaista Helsinkiin, mutta konferenssikesän aikana on jo ennättänyt tapahtua paljon muutakin.

OR2016-konferenssin osallistujia lounaalla

Kirjastoalan konferenssit keskittyvät suurelta osin kesäkuukausiin, jolloin tapahtumia on viikottain, osin väistämättä myös samaan aikaan. Valinnanvaraa on siis runsaasti. Omalta kohdaltani alkukesän valinnat osuivat tällä kertaan EuroCRIS:in joka toinen vuosi järjestämään CRIS-konferenssiin ja vuosittaiseen Open Repositories -konferenssiin, jonka taustajoukoissa olen ollut mukana jo useamman vuoden ajan. Konferenssit olivat tänä vuonna peräkkäisillä viikoilla ja maantieteellisesti lähekkäin, sillä CRIS 2016 -konferenssi järjestettiin 8.-11.6. St Andrewsissa Skotlannissa ja OR2016 13.-16.6. Dublinissa. Koska konferenssien välissä oli siten vain yksi päivä, päädyin siihen, että matkustin St Andrewsista Edinburghin kautta suoraan Dubliniin.

Konferenssien tunnelmiin ja niissä pidettyihin esityksiin palataan tarkemmin syksyllä Tietolinja-lehdessä. Tässä vain maistiaisiksi jonkin verran päällimmäisinä mieleen jääneitä asioita.

Tutkimustietojärjestelmiä St Andrewsissa

Osallistuin CRIS-konferenssiin toista kertaa, sillä olin paikalla myös kaksi vuotta sitten Roomassa. Tällä kertaa paikkana oli pieni St Andrewsin yliopistokaupunki Skotlannin itärannikolla.

Tutkimustietojärjestelmien markkinoita hallitsevat tällä hetkellä Elsevier (Pure) ja Thomson-Reuters (Converis), joilla oli kummallakin sponsoripöytä St Andrewsissa. Muuten ne olivat liikkeellä melko matalalla profiililla ja niillä oli esityksiä ainoastaan sponsoreiden puheenvuoroille varatussa sessiossa. Vaikka myös kolmannella kaupallisella ohjelmistolla, Symplectic Elementsillä, on Brittein saarilla paljon käyttäjiä, se ei yllättäen ollut liiemmin esillä konferenssissa. Toisaalta italialaisen Cinecan kehittämää DSpacen CRIS-modulia esiteltiin useassa yhteydessä.

Konferenssissa oli tällä kertaa runsaasti CERIF-formaattia käsitteleviä esityksiä, jotka kertoivat ainakin siitä, että formaatin ympärillä on isojen kaupallisten toimijoiden hallitsevasta asemasta huolimatta paljon myös ruohonjuuritason aktiivisuutta. Osa puheenvuoroista oli varsin kriittisiä, sillä relaatiopohjaisen CERIF:in käyttö vaihtoformaattina on osoittautunut haastavaksi. Konferenssin lopulla myös formaattia hallinnoivan EuroCRIS-organisaation puolesta luvattiin, että CERIF-XML:ää pyritään jatkossa kehittämään siten, että tietojen vaihto on helpompaa.

Minulla oli St Andrewsissa esitys open access -julkaisemisen mittaamisesta Suomessa. En ollut muiden kiireiden takia ennättänyt viimeistelemään esitystä etukäteen, joten jouduin alkukonferenssin aikana valitettavasti varaamaan aikaa myös siihen. Oli joka tapauksessa mielenkiintoista havaita, että suurin piirtein samoja kysymyksiä käsiteltiin myös kahdessa muussa esityksessä, sekä Portugalin että Ruotsin näkökulmasta.

Julkaisuarkistoja Dublinissa

Open Repositories -konferenssin ohjelma oli tänä vuonna ehkä kaikkien aikojen paras, eikä konferenssipaikassakaan (Trinity College Dublin) ollut liiemmin valittamista. Rinnakkaisia sessioita oli tällä kertaa parhaimmillaan/pahimmillaan menossa samaan aikaan kuudessa eri salissa, eli konferenssin sisällöstä missasi väistämättä suuren osan. Toisaalta monet sessioista videoitiin, ja suorana etäseuraajille välitettyjen sessioiden lisäksi tarjolle on tulossa jälkikäteen tallenteita monista muistakin sessioista.

Rufus Pollock

Konferenssin keynote-puheenvuorot olivat tällä kertaa yllättävänkin poliittisia, mikä sopi hyvin konferenssin pääteemaan (“Illuminating the World”). Konferenssin avaussessiossa puhunut Laura Czerniewicz (University of Cape Town) käsitteli tieteellisen julkaisutoiminnan näkyvyyttä (tai pikemminkin näkymättömyyttä) etenkin kehitysmaiden näkökulmasta. Osa hänen argumenteistaan tuntui kyllä osuvilta myös Suomen näkökulmasta. Päätössession keynoten pitänyt Open Knowledge Foundationin perustaja Rufus Pollock puolestaan kannusti konferenssin osallistujia aktiiviseen toimintaan – jos emme tee mitään, elämme pian dystopiassa (“Dystopia is the default”). Vaikutti siltä, että Pollockin viesti meni osallistujien keskuudessa hyvin perille.

Konferenssissa pohdittiin paljon julkaisuarkistojen tulevaisuutta, sekä yleisellä tasolla että yksittäisten ohjelmistojen näkökulmasta. DSpace-leirissä tunnelmat olivat innostuneempia kuin pitkään aikaan. DSpace 6.0 on vasta ilmestymässä, mutta sen viivästyminen puolella vuodella ei tuntunut herättävän suurempaa ahdistusta. Ajatukset tuntuivat olevan jo seuraavassa versiossa eli DSpace 7:ssä, jonka on tarkoitus olla ensimmäinen uuden sukupolven versio. DSpace 7 ilmestyy näillä näkymin ensi vuonna.

DSpace 7:n merkittävin uudistus on uusi käyttöliittymä (ks. Tim Donohuen esitys), joka korvaa aiemmat JSP- ja XML-pohjaiset käyttöliittymät. Uuden käyttöliittymän teknologiaksi on valikoitumassa JavaScript-pohjainen Angular2, joka on uusi ja erittäin moderni ratkaisu. Ideana on se, että ensimmäisen sivun jälkeen DSpace-arkiston sivujen ulkoasu generoidaan palvelinpuolen sijasta JavaScriptin avulla käyttäjän selaimessa. DSpace-kehittäjät ovat keskustelleet uudesta käyttöliittymästä myös Google Scholarin kanssa varmistaakseen ettei se heikennä julkaisuarkistojen hakukonenäkyvyyttä. Uuden käyttöliittymän kehitystyötä esitellään myös YouTubessa julkaistuilla videoilla.

Myös DSpacen tietomalliin lienee tulossa merkittäviä uudistuksia. DSpace-CRIS:in kehittäjiin kuuluva Andrea Bollini (Cineca) esitteli asian ohjelmiston käyttäjä- ja kehittäjäryhmän kokouksessa. Taustalla ovat DSpace-CRIS:in tarpeet – jos halutaan, ettei se irtaannu kokonaan DSpacen kehityslinjasta omaksi haarakseen, DSpacen tietomallia täytyy päivittää siten että se tukee julkaisujen kuvailun lisäksi myös muun tyyppisten entiteettien kuvailua. Ilmeisin uusi kuvailtava asia ovat julkaisuihin liittyvät henkilöt, mutta suunniteltu ratkaisu tukee myös muuntyyppisten objektien kuvailua.

DSpacen tietomalli on jo aiemmin koettu käyttäjäyhteisön piirissä rajoittavana, eli ei ehkä ollut yllätys että idea sai kokouksessa ainakin abstraktilla tasolla laajan kannatuksen. Ajatuksena on se, että DSpace-CRIS säilyy edelleen erillisenä modulina, jonka voi ottaa halutessaan käyttöön. On kuitenkin todennäköistä, että sen käyttö yleistyy uuden käyttöliittymän myötä: tähän asti haasteena on ollut se, että DSpace-CRIS on ollut tarjolla vain JSP-käyttöliittymän käyttäjille.

DSpacen nykytilaa ja tulevaisuutta pohdittiin omassa sessiossaan.

Toisaalta Fedora-leirin puolella esiteltiin ensimmäisiä näytteitä rakenteilla olevasta Hydra-in-a-Box-sovelluksesta, joka on suunniteltu DSpacen kaltaiseksi helposti käyttöönotettavaksi julkaisuarkisto-ohjelmistoksi. DSpace-näkökulmasta esimerkit eivät ehkä vielä tässä vaiheessa olleet mitenkään hätkähdyttäviä, mutta ohjelmistojen välille on joka tapauksessa rakentumassa selkeä kilpailuasetelma. DSpace on edelleen selkeästi maailman käytetyin julkaisuarkisto-ohjelmisto, eli nähtäväksi jää missä määrin DuraSpacen, Stanfordin yliopiston ja Digital Public Library of American (DPLA) yhteishankkeena rakennettava järjestelmä pystyy horjuttamaan sen asemaa.

Rightsstatements.org esittelyssä

DPLA oli konferenssissa esillä myös toista kautta. DPLA:n ja Europeanan yhteistä rightsstatements.org-hanketta esiteltiin DPLA:n sisällöstä vastaavan johtajan Emily Goren vetämässä sessiossa, joka oli erittäin mielenkiintoinen. DPLA:n ja Europeanan kaltaisten aggregaattorien näkökulmasta aineistojen käyttöoikeustietoihin on liittynyt suuria haasteita, sillä aineistojen esillepanosta vastaavat organisaatiot ovat asettaneet käytölle monenlaisia erilaisia ehtoja, jotka on esitetty aineistojen metadatasssa hyvin vaihtelevilla tavoilla. Goren mukaan käyttöoikeustietoja sisältävissä kentissä on ollut yhteensä enemmän tekstiä kuin missään muussa sen keräämään aineistoon sisältyvässä metadatakentässä.

Rightsstatements.orgin ideana on pyrkiä siihen, että käyttöoikeustiedot liitettäisiin metadataan selkeällä, standardoidulla ja koneluettavalla tavalla, joka perustuu suurelta osin Creative Commons -lisensseihin. Eri maiden lainsäädäntöjen eroavaisuuksista johtuen täydelliseen globaaliin ratkaisuun pääseminen on vaikeaa ellei peräti mahdotonta, mutta rightsstatement.orgin kehittelemät ratkaisut ovat joka tapauksessa ainakin kulttuuriperintöaineistojenn näkökulmasta lupaavia. Goren ja kumppaneiden esitys on myös katsottavissa videona (sessio alkaa kohdasta 7:09:00).

Meillä oli tänä vuonna Kansalliskirjaston puolesta ohjelmassa vain yksi posteri, jonka aiheena oli Valto, Valtioneuvoston kanslian keväällä avattu uusi julkaisuarkisto. Tämä oli omalta kohdaltani oikeastaan vain hyvä asia, sillä saatoin tällä kertaa keskittyä kokonaan muun ohjelman seuraamiseen.

Suomalaiskirjastojen edustus Kansalliskirjaston varassa

CRIS-konferenssin noin 170 osallistujasta yhdeksän oli Suomesta, OR:ssä osallistujia oli kaikkiaan noin 480, joista kuusi edusti suomalaisia organisaatioita. St Andrewsissa CSC oli vahvasti edustettuna, sillä CSC:llä oli konferenssissa sekä esitys että posteri. Lisäksi suomalaisosallistujien joukossa oli väkeä yliopistojen tutkimushallinnosta ja OKM:stä. Dublinissa taas kansalliskirjastolaisia oli tällä kertaa peräti viisi, minkä lisäksi paikalla oli yksi edustaja CSC:ltä, jolla oli esitys big data -aiheisessa sessiossa.

Vaikka kummassakin konferenssissa oli siis suhteellisen vahva suomalaisedustus, olin totta puhuen vähän yllättynyt siitä, ettei suomalaisista kirjastoista ollut meidän kansalliskirjastolaisten lisäksi mukana ketään muuta. Seuraava CRIS-konferenssi järjestetään kahden vuoden päästä, todennäköisesti niinkin lähellä kuin Uumajassa. Ensi vuoden Open Repositories -konferenssia varten täytyy sen sijaan lähteä huomattavasti kauemmas, sillä se järjestetään 26.-30.6.2017 Brisbanessa, Australiassa.

Liber-konferenssi tällä viikolla Helsingissä

Ylihuomenna alkavassa Liber-konferenssissa suomalaiskirjastojen edustuksesta ei kuitenkaan ole pulaa, sillä tapahtuma järjestetään tällä kertaa täällä Helsingissä. Konferenssi täyttyi ennätysajassa jo pari kuukautta sitten, eli sinne olisi todennäköisesti ollut tulossa huomattavasti enemmänkin osallistujia kuin mukaan mahtuneet reilut viisi sataa. Luvassa on joka tapauksessa runsaasti laadukasta ohjelmaa. Myös tämän konferenssin antiin palataan syksyllä mm. Tietolinjassa tai mahdollisesti jo aiemmin myös tässä blogissa.

Liber-konferenssin esityksiä voi seurata keskiviikosta lähtien myös etäyhteyden kautta. Varsinainen pääkonferenssi alkaa tällöin, mutta esikonferenssin tapahtumat alkavat olla vauhdissa jo nyt.