Open Repositories 2013: Julkaisuarkistojen tulevaisuus (2/3)

workshopOsallistuin tällä kertaa vain yhteen maanantaina järjestetyn esikonfenssin workshopiin, jonka aiheena oli vaatimattomasti julkaisuarkistojen tulevaisuus. JISC:in vetämän workshopin taustamateriaalina oli useita johtavan Open Access -maan Iso-Britannian esimerkkitapauksia, ja me jakauduimme pöytäkuntiin, jotka saivat tehtäväkseen pohtia tulevaisuuden näkymiä.

Lue loppuun

Tietolinja 2/2012 ilmestynyt

Vuoden 2012 toinen Tietolinja on ilmestyntyt.

Tällä kertaa numero on uutispainotteinen, koska meneillään on runsaasti asioita, joita on syytä seurata jo ennen kuin niistä on lopullisia tuloksia kerrottavana. Tällaisia asioita ovat uuden polven kirjastojärjestelmien standardiperusta, nimien tunnisteet ja MARC-formaatin seuraaja. Mutta on meillä sentään yksi valmiskin tuote esittelyssä: vastikään Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kirjastoissa käyttöön otettu kirjastokarttapalvelu.

Uusin numero löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012121410305

E-kirjat ja verkkojulkaiseminen esillä Frankfurtin kirjamessuilla 2012

Maailman suurimmat kirja-alan messut kokosivat noin 7300 näytteilleasettajaa ja yli 280 000 kävijää Frankfurtiin lokakuussa.

E-kirjojen tuotanto ja verkkojulkaiseminen olivat messuilla vahvasti esillä, vaikka painettujen kirjojen markkinat ovat Euroopassa edelleen selvästi suuremmat kuin e-kirjojen. Merkkejä muutoksesta on kuitenkin jo nähtävissä. Esimerkiksi Amazonin e-kirjojen myynti Englannissa on ohittanut painettujen myynnin vain kaksi vuotta Kindlen lanseeraamisen jälkeen.

Monet kustantajat korostivat, että siirtyminen e-kirjatuotantoon asettaa niille uusia haasteita. Esimerkiksi julkaisuprosessit, hinnoittelumallit ja jakelukanavat on mietittävä uusiksi. Kustantajat eivät kuitenkaan ole yksin näiden haasteiden edessä. Sitä todistivat useat yritykset, jotka tarjoutuivat hoitamaan verkkojulkaisemisen prosesseja kustantajien puolesta, jotta kustantajat voivat keskittyä niille keskeisiin sisältöihin ja lukijasuhteiden luomiseen.
Lue loppuun

Pysyvät tunnisteet: DOI vai ei DOI…

Heinäkuun Open Repositories -konferenssissa käsiteltiin myös pysyviä tunnisteita. Näkyvimmin tämä teema nousi esiin Ryan Scherlen ja Mark Diggoryn esityksessä “Creating Citable Data Identifiers” (ks. videoitu esitys, abstrakti, pdf ja esityskalvot, ppt), jossa tunnisteiden käyttöä mietittiin ensisijaisesti tutkimusdatan ja julkaisuarkistojen näkökulmasta.

Lue loppuun

Tutkijoita tunnistamassa: ORCID

Yksi viime viikon Open repositories -konferenssin mielenkiintoisimmista sessioista käsitteli tutkijakohtaisia tunnisteita. Kansalliskirjasto on ottamassa nimiauktoriteettejä varten käyttöön kansainvälistä ISNI-järjestelmää, mutta maailmalla rakennetaan samaan aikaan myös toista ORCID-nimistä tunnistejärjestelmää, joka on tarkoitettu nimenomaan tieteellisen julkaisemisen tarpeisiin. Ilmeisistä jännitteistä huolimatta ISNI:n ja ORCID:in kehittäjät ovat puheväleissä ja järjestelmien välille näyttäisivät löytyvän sekä yhteiset käytännöt että riittävän selkeät reviirijaot.

Lue loppuun

Julkisen hallinnon datan avoimuus: VVM:n työryhmä ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä

Valtiovarainministeriö on julkaissut työryhmäraportin “Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt“.  Asiasta on myös ministeriön tiedote.

Muun ohella raportti sisältää luonnoksen reksteritietojen yleisiksi käyttöehdoiksi. Siinä on myös ehdotus avoimen datan mallilisenssiksi. Se perustuu Creative Commons -lisenssiin.

Maksupolitiikasta raportti ehdottaa, että tiedoista perittäisiin korkeintaan nk. PSI-direktiivin mukaiset maksut. Direktiivi määrää, että maksujen tulee olla selkeitä ja  kustannuslähtöisiä; ne saavat kattaa ainoastaan tietojen tuottamisen ja jakelun kustannuksia sekä investoinnelle laskettavaa “kohtuullista tuottoa”.

Datan avoimuuden edistämiseksi työryhmä ehdottaa tietovarantojen parempaa kartoittamista ja arviointia. Lisäksi eri virastoilta edellytetään ennen kaikkea teknisiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä olisivat mm. rajapintojen, aineistojen kuvailun ja käytön hallinnan parantaminen.

 

Kansainvälinen ISNI-tietokanta julkistettu

ISNI eli International Standard Name Identifier on julkisten identiteettien, ennen muuta taiteellisten toimijoiden, tunniste (kirjailijat, säveltäjät, esittäjät jne.) Virallinen standardi (ISO 27729) ilmestyy alkuvuodesta 2012, ja SFS-standardi julkaistaan pian tämän jälkeen.

Kansainvälinen ISNI-keskus on jo perustettu (ks. blogimerkintä tammikuulta) ja marraskuussa 2011 julkistettiin tunnistetietokannan ensimmäinen versio.

Tietokantaa  pääsee vapaasti selaamaan osoitteessa http://isni.oclc.nl/

Siinä on heti alkuun noin kolme miljoonaa nimeä, joukossa kymmeniä tuhansia suomalaisia kirjailijoita ym. luovan työn tekijöitä, joiden tiedot ovat peräisin joko Suomen kansallisbibliografiasta tai muiden kansalliskirjastojen rekistereistä. Ensi vuoden aikana aloitetaan sopimusten solmiminen kansallisten Registration Agencyjen (RAG) kanssa tietokannan jatkuvasta päivittämisestä ja tietojen vaihdosta.
Lue loppuun

METS-formaatin sovellusohje valmistunut

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke on määritellyt pitkäaikaissäilytykseen siirrettävän aineiston paketointi- eli niputustavan. Paketoinnissa käytetään METS-formaattia (http://www.loc.gov/standards/mets/). METSiin kyllä kannattaa tutustua, vaikkei KDK-hankkeessa olisikaan mukana. Se on saanut verraten hyvin ilmaa siipiensä alle ja saattaa muodostua tärkeäksi nimenomaan digitaalisten objektien siirtämisessä käytettävänä vaihtomuotona.

KDK-määritys on saatavilla sivulta http://www.kdk.fi/fi/pitkaaikaissailytys/maeaerittely-ja-dokumentit/145-kdkn-hallinnolliset-ja-rakenteelliset-metatiedot-ja-aineiston-paketointi. Tekninen mutta gelposti lähestyttävä METSin esittely on esim. Karin Bredenbergin esityksessä http://www.loc.gov/standards/mets/presentations/METS.ppt

Mikä on METS?

METS on XML:ään pohjautuva “rakenteisen nippuformaatin” standardi. Sen avulla listataan digitaalisen objektin osat eli erilliset tiedostot sekä  määritellään niiden keskinäiset suhteet. Suhde voi olla esimerkiksi digitoidun kirjan sivujen oikea järjestys; tallennetun www-sivuston tiedostojen linkitysten esitys; tai jotakin muuta.

Sen lisäksi METS-paketti sisältää sisällönkuvailun sekä muuta metadataa. Muu metadata on esimerkiksi teknistä ja hallinnollista (tiedostojen tekniset ominaisuudet, niiden omistussuhteet, käyttöoikeudet ja -rajoitukset jne.) METS ei itse määrittele mitään uusia metadatafromaatteja. Sen sijaan METSissä voi joko viitata olemassa olevien formaattien muoton puettuun metadataan; tai sisällyttää metadata itse XML-tiedostoon.

Lue loppuun

Säilytyskelpoiset tiedostomuodot määritelty

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen pitkäaikaissäilytystyö on tuottanut tärkeän dokumentin: listan tiedostomuodoista, jotka soveltuvat pitkäaikaisesti säilytettäviksi. Dokumentti on osoitteessa http://www.kdk.fi/fi/pitkaaikaissailytys/maeaerittely-ja-dokumentit . Dokumentti määrittelee myös nk. siirtokelpoiset tiedostoformaatit. Ne ovat yleensä erittäin paljon käytettyjä formaatteja, joiden muuntamiseen säilytyskelpoiseen muotoon voidaan ajatella kehitettävän rutiiniprosesseja. Lue loppuun