JSN: lehden arkistoja ei pidä sorkkia

Julkisen sanan neuvosto on vastikään tehnyt “periaatteellisen ennakkopäätöksennimen suojaa ja arkistokäyttöä koskevassa asiassa.

Neuvoston mukaan “verkossa olevat arkistot ovat osa historiaa, eikä niihin yleensä pidä puuttua” paitsi erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Valittaja oli halunnut arkistosta poistettavan itseään koskevan vanhan uutisen.

Kirjastoista “digitaalinen palveluverkosto”: RAKE-raportti julki

Opetusministeriön asettama työryhmä on sitä mieltä, että korkeakoulujen kirjastojen tulee edelleen yhdistyä entistä tehokkaammiksi yksiköiksi.

Työryhmän mielestä Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto tulisi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa kansallisia digitaalisen kirjaston  ja kokoelmiensäilytyspalveluja.

Työryhmän muistio on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulukirjastot_digitaaliseksi_palveluverkoksi.html

KDK-PAS: koekaniineja etsitään

Kansallisen Digitaalisen Kirjaston pitkäaikaissäilytysjaosto selvittää kansallisesti tärkeiden digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisen ratkaisumallia.

Syksyn 2009 aikana käynnistetään hankkeeseen liittyvä tutkimushankkeena toteutettava selvitystyö halukkaiden muistiorganisaatioiden kanssa. Tästä asiasta on lähtenyt viesti osalle kirjastonjohtajista; osalle lähdössä; mutta ajattelin, että hyvä kertoa asiasta laajemminkin. – Arkisto- ja museosektoreille kutsu kulkee myös omia kanaviaan pitkin. Kiinnostus osallistua pitäisi siis ilmoittautua viimeistään 16.9.

Lue loppuun

IGeLU09 : Ajankohtaista Rosettasta

Rosetta on Ex Libriksen pitkäaikaissäilytysjärjestelmä. Yaniv Levi esitteli sitä; tässä on referoitu esitystä tuoreeltaan ilman syvällisempää kiritiikkiä.

Rosetta otettiin käyttöön Uuden-Seelannin kansalliskirjastossa vajaa vuosi sitten, ja tulossa käyttöön Singaporen kansalliskirjastossa. Versio 2.0 on luvassa noin puolen vuoden päästä. Uudessa-Seelannissa sillä hallitaan noin puolta miljoonaa tiedostoa eli kymmentä teratavua. Lue loppuun

IGeLU09 : URM – yhtenäiseen aineistojen hallintaan

URM – Uniform Resource Management – on seuraavan sukupolven kirjastojärjestelmä. Kuten nimestä voi päätellä, pyrkimys on tällä kertaa kohti systeemien suurempaa yhtenäisyyttä. On ehkä liioiteltua puhua monoliittisestä järjestelmästä, mutta suurempi kurinalaisuus lienee tähtäimessä. Ilmeisesti “standardit ja avoimet rajapinnat” eivät kenties ihan sellaisenaan riitäkään nivomaan kaikkia nykyisiä järjestelmiä yhteen. Mitä enemmän data virtaa, sitä helpommin sen on virrattava. Vaikka modulaarisuus epäilemättä on tullut jäädäkseen, modulien yhteensopivuutta täytyy vaalia entistä tarkemmin.

Yksi selkeästi yhtenäistämistä kaipaava asia on painettujen, lisensoitujen sekä itse hallittujen digitaalisten aineistojen hallinta, ne kun kaikki elävät nykyään hyvin tiukasti omaa elämäänsä. Tästä syntyy kaikenlaisia hankaluuksia, kun vaikkapa Fennicassa oleva (painettu) kirja digitoidaan ja pannaan saataville johonkin toiseen järjestelmään.

Toinen merkittävä visio URMissa on paikallisen toiminnan ja laajempien kontekstien yhdistyminen. Data voi olla omaa tai yhteistä; ja palvelut voivat olla itse ylläpidettyjä tai ulkoistettuja. Samoin yhteistoiminnalla on tärkeä rooli, niin yhteistoiminnalla asiakkaiden kesken, kirjastojen kesken kuin kirjastojen ja asiakkaiden välilläkin. Lue loppuun

Igelu09 – Supporting Research and Teaching

Igelu-konferenssin pääpuhujana on Kurt de Belder, Leidenin yliopiston kirjaston johtaja, joka on tämän alan notaabeleita.

Hän aloittaa toteamalla, että muutti otsikkoa ottamalla siitä sanan “kirjasto” pois. Hän jatkaa lainaamalla ajatusta, että “emme halua isojen kriisien menevän hukkaan”. Eli jos kirjastoilla on kriisi, sitä voi käyttää hyväksi. de Belder lainaa myös itseään, vuodelta 2005. Kirjastot tarjoavat enemmän aineistoja kuin koskaan; kirjastot ovat tehokkaampia; ja kirjastojen tehtävää arvostetaan.

Lue loppuun

Julkinen kuuleminen Europeanan tulevaisuudesta

Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen Europeana-palvelun tulevaisuudesta. Vastausaikaa on marraskuun 15. päivään 2009 asti, ja komissiota kiinnostaa kuulla näkemyksiä mm. seuraavista kysymyksistä (täydelliset kysymykset ja vastausohjeet löytyvät tästä pdf-dokumentista):

  • Kuinka voidaan varmistaa digitoidun aineiston tarjonta kuluttajille koko EU:ssa?
  • Tarvitaanko parempaa yhteistyötä kustantajien kanssa tekijänoikeussuojatun aineiston suhteen?
  • Kannattaisiko perustaa eurooppalaiset rekisterit orvoille ja loppuunmyydyille teoksille?
  • Kuinka Europeanan rahoitus tulisi hoitaa pitkällä aikavälillä?

Hyviä kysymyksiä siis. EU:n sivuilla julkaistussa uutisessa lainataan komissaari Vivienne Redingiä, joka esittää myös kriittisiä huomioita digitoinnin ja digitoitujen aineistojen saatavuuteen liittyen: Lue loppuun