Hyvästi Netscape!

Viime vuosikymmenen maineikkaimpiin internet-brändeihin kuulunut Netscape siirtyy historiaan. Netscapen selainohjelmiston kehittäminen on jo lopetettu, ja sille tarjottu tuki päättyy helmikuun lopussa. Selaimen muistoksi on avattu arkistosivu, jolta löytyy selaimen nostalgisia vanhoja versioita ja ohjelmiston nykyisen omistajan AOL:n lyhyt tiedonanto, jossa kerrotaan päätöksen taustoista. Netscapen arkistosivu suosittelee viimeisillekin Netscape-käyttäjille siirtymistä Flockin, Firefoxin ja Thunderbirdin käyttäjiksi. Miten tässä oikein näin kävi? Lue loppuun

Yleiset kirjastot ja etäkäyttö

Oulun kaupunginkirjasto aloitti marraskuussa 2007 lisensioitujen verkkoaineistojen etäkäytön Pohjois-Suomen kirjastojen yhteisen Pohjanportti-tiedonhakuportaalin kautta. Pohjanportti perustuu Kansalliskirjaston ylläpitämään Nelli-portaaliin, ja etäkäyttöaineistoja käyttämään voi sen kautta kirjautua kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnuskoodin avulla. Oulun kaupunginkirjaston tarjoama malli on mielenkiintoinen, ja jos kokemukset ovat hyviä, sen voi olettaa yleistyvän nopeasti lähivuosina. Lue loppuun

Ministeri “keskustelee” sensuurista

Lapsiporno.info -sivuston kömpelöiden sensurointiyritysten ja taiteilija Ulla Karttusen teoksen takavarikosta syntyneeseen keskusteluun on nyt liittynyt viestintäministeri Suvi Lindén, joka lausuu Helsingin Sanomien (HS 20.2.2008) mukaan seuraavaa: “Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena.” (Lindenin tiedotetta, johon uutinen perustuu, ei ollut viestintäministeriön sivuilla saatavissa, ei myöskään Lindenin omilla www-sivuilla.)

Ikävä kyllä ministeri Lindén ei voisi olla täydellisemmin hakoteillä.

Lue loppuun

Ontologiahanke on päättynyt – kauan eläköön ontologiahanke!

Suomalainen semanttisen webin ontologiahanke FinnONTO (2003-2007) loppui suureen päätösseminaariin 25.1.2008 – ja heti seuraavalla viikolla oli sen jatkohankkeen Semantic Web 2.0 (2008-2010) aloituskokous.

FinnONTO oli suurin TEKESin koskaan rahoittama hanke ja jatkohankkeesta tulee vieläkin suurempi. Partnereita siinä on kaikkiaan 39 ja ne edustavat hyvin erilaisia tahoja muistiorganisaatioista ja tutkimuslaitoksista yritysmaailmaan. Kansalliskirjasto on ollut mukana vuodesta 2004 ennen muuta tukemassa Yleisen suomalaisen ontologian YSOn ja keskitetyn ontologiapalvelimen ONKIn kehittämistä. Nämä ovat hankkeen keskeisimpiä palveluita, joita ilman semanttisia portaalisovelluksiakaan ei olisi voitu rakentaa.

Siis mikä ihmeen ontologia…?

Karkeasti yleistäen ontologia on seuraavan polven asiasanasto, jonka avulla pystytään selittämään koneelle myös käsitteiden välisiä suhteita. Lue loppuun

Nettisensuuria Suomessa – tai ainakin hyvä yritys

Nähtävästi ensi kertaa on suomalainen nettisivusto joutunut virallisen sensuurin kohteeksi.

Keskusrikospoliisi on lisännyt lapsiporno.info -nimisen sivuston luetteloon “lapsipornosivustoista”, koska “sivustolla on toimivia linkkejä lapsipornosivutoille (sic), joita ylläpidetään ulkomailla ja joille pääsy voidaan siis lain mukaan estää.” (http://www.je.org/id/internet/sensuuri/1202862557908564.html). Laki, johon viitataan, on Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1.12.2006/1068)

Nimestään huolimatta sivusto ei suinkaan sisällä lapsipornoa vaan kritisoi nettisensuuria. Tämän voi helposti tarkistaa itse käymällä kyseisellä sivulla, jotka on peilattu muun muassa osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/u/mjrauhal/lapsiporno.info/.

Itse asiassa esto tepsii alkuperäiseenkään sivustoon varsin satunnaisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston verkosta sivuille kyllä pääsee tätä kirjoitettaessa. Lue loppuun

Harvard päätti OA-tallennusmandaatista

Yksi Harvardin yliopiston tiedekunnista (Faculty of Arts and Sciences) on eilen pidetyssä äänestyksessä päättänyt edellyttää henkilökunnaltaan tutkimusjulkaisujen tallentamista avoimeen julkaisuarkistoon.

Erityisen merkittävää nyt hyväksytyssä ehdotuksessa on se, että tallennuksesta on tarkoitus tehdä normi. Vaikka yksittäinen tutkija voi edelleen hakea kirjallisesti vapautusta julkaisunsa tallennusvelvollisuudesta, oletuksena on se, että yliopisto saa oikeudet kaikkien henkilökunnan tuottamien tutkimusjulkaisujen tallentamiseen omaan arkistoonsa. Lue loppuun

Kovaa peliä kirjastomaailmassa

Kirjastoteknologiaa tarjoavien yritysten kenttä on tällä hetkellä voimakkaassa muutostilassa. Ohjelmistojulkistusten ja maailmoja syleilevien tulevaisuusvisioiden lomassa olemme viime vuosina saaneet yhä useammin lukea myös uutisia fuusioista ja yritysjärjestelyistä. Monella on varmaan muistissa reilun vuoden takainen jymyuutinen alan suuriin kansainvälisiin toimijoihin kuuluneiden ExLibriksen ja Endeavorin fuusiosta. Fuusiouutinen kouraisi kotimaisia tieteellisiä kirjastoja erityisen voimakkaasti, sillä täällä oli käytössä sekä Exlibriksen (MetaLib, SFX) että Endeavorin (Voyager, ENCompass) tuotteita.

Myös kotimaiset kirjastojärjestelmien markkinat ovat keskittyneet nopeammin kuin ehkä kukaan vielä muutama vuosi sitten aavistikaan. Pohjoismainen Axiell ja puhtaasti kotimaiselta pohjalta toiminut Akateeminen Tietopalvelu ATP kertoivat joulun alla yhdistymisestään. Lue loppuun

Tapaus JSTOR – käytännön opetuksia digitointiprojektien hallinnoijille

jstor.jpgRoger C. Schonfeldin kirjoittama “JSTOR. A History” on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta törmäsin siihen vasta viime vuoden puolella. Nimensä mukaisesti kirja on amerikkalaisen, satojen tieteellisten lehtien vanhat vuosikerrat digitoineen JSTOR-palvelun (http://www.jstor.org) historia. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille digitointiprojekteista ja verkkoaineistojen lisensioinnista kiinnostuneille.

Verkkoaikakauden historiaa

Verkkoaikakauden ilmiöistä saati niiden historiasta on toistaiseksi kirjoitettu olemattoman vähän vakavasti otettavia tutkimuksia. Tässä sellainen kuitenkin on. Aiheeltaan Schonfeldin kirja on tavattoman mielenkiintoinen, sillä JSTOR on Suomessakin laajassa käytössä, ja digitaalisten aineistojen julkaisemisen pioneerina se on toiminut esikuvana monille muille palveluille (ks. myös oma vanha juttuni). Monet kirjassa käsitellyistä teemoista ovat sellaisia, joihin törmää väistämättä kaikissa vastaavissa projekteissa. Lue loppuun