Ruotsi ja Norja: suuri harppaus avoimeen saatavuuteen?

sw-noSekä Ruotsissa että Norjassa on päädytty tekemään radikaaleja linjauksia, joilla kotimaiset tiedelehdet pyritään siirtämään kertaloikalla avoimen saatavuuden aikakauteen.

Parin kuukauden takaiset uutiset Ruotsista kertoivat, että sikäläinen tutkimusrahoittaja Vetenskapsrådet on päättänyt lopettaa tyystin kotimaisten humanistis-yhteiskunnallisen alan tiedelehtien tukemisen vuodesta 2015 alkaen. Vetenskapsrådetin päätös tuli ilmeisesti ruotsalaisillekin koko lailla yllättäen, ja jossain määrin samaa voi sanoa Norjan vastaavan elimen eli Forskningsrådetin perjantaina julkistamasta linjauksesta. Lue loppuun

Megalehdet mullistavat tieteellistä julkaisemista

Osallistuin toissaviikolla Tromssassa järjestettyyn pohjoismaiseen open access -kokoukseen ja sitä seuranneeseen tieteellistä julkaisemista käsitelleeseen konferenssiin (The 7th Munin Conference on Scientific Publishing 2012 – New Trends), jonka esiintyjälistalla oli sekä Tromssan yliopiston omaa väkeä että kansainvälisiä guruja. Esitysten taso oli pääasiassa erinomainen ja ne antoivat monipuolisen käsityksen tieteellisen kustantamisen ja open access -julkaisemisen ajankohtaisista haasteista.

Suurimman ahaa-elämyksen koin kuitenkin vähän yllättäen kuunnellessani Damian Pattinsonin esitystä Public Library of Sciencesta. Aihe sinänsä oli toki jo ennestään tuttu, ja tiesin myös, että etenkin PLoS One -lehti on ollut menestys, mutta vasta Pattinsonin esittämien lukujen perusteella ymmärsin toden teolla, että kyseessä on enemmän kuin menestystarina: tapahtumassa on paradigman muutos. Lue loppuun

22 vuosikertaa Naistutkimusta ja muita Elektra-uutuuksia

Alkuvuoden 2012 aikana Artoon kertyneet uusien Elektra-artikkelien tietueet ajettiin taas eilen Elektran omaan, Doriassa sijaitsevaan käyttöliittymään. Asiakasorganisaatioiden käytössä oleva aineisto täydentyi tällä kertaa yli 1.700 uudella kokotekstiartikkelilla.

Suurin yksittäinen aineistoryhmä olivat tällä kertaa Naistutkimus – Kvinnoforskning -lehden vanhat vuosien 1988-2003 artikkelit, joiden luettelointi Artoon oli alkanut jo viime syksynä.

Etenkin Koneen säätiö on parin viime vuoden aikana ottanut kiitettävästi asiakseen tukea suomenkielisten tieteellisten lehtien toimintaa, ja useat lehdet ovat myös saaneet rahoitusta omien vanhojen vuosikertojensa digitointiin. Naistutkimus oli näistä ensimmäinen jonka artikkelit saatiin mukaan Elektraan.

Lue loppuun

JSTOR avasi aineistoja vapaaseen käyttöön

Tieteellisten lehtien takautuviin vuosikertoihin keskittyvä amerikkalainen JSTOR-palvelu ilmoitti eilen avaavansa tekijänoikeudesta vapaat aineistonsa vapaaseen käyttöön. USA:ssa julkaistujen aineistojen osalta rajavuosi on 1923, muualla maailmassa julkaistujen osalta 1870. Vapaaseen käyttöön tulee noin puoli miljoonaa artikkelia yli 200 lehdestä, eli noin 6% JSTOR:in koko sisällöstä.

JSTOR:in julkaiseman tiedotteen mukaan näiden aineistojen avaamista oli suunniteltu jo aiemmin, mutta asiasta kesän aikana käydyllä intohimoisella julkisella keskustelulla oli kuitenkin vaikutuksensa siihen, että hankkeen toteutusta kiirehdittiin.

Ks. myös aiempi artikkeli JSTOR:ista:

Uusia Elektra-lehtiä: Naistutkimus – Kvinnoforskning ja Tiede & edistys

Elektra-palveluun on liittynyt mukaan kaksi uutta lehteä, Naistutkimus – Kvinnoforskning ja Tiede & edistys. Näiden kovasti odotettujen lehtien digitaaliset artikkelit on luetteloitu Arto-tietokantaan alkuvuoden aikana, ja perjantaina tehdyn päivitysajon tuloksena ne ovat nyt selattavissa myös Elektran Doria-käyttöliittymässä:

Lue loppuun

Helsingin yliopisto tiennäyttäjänä: rinnakkaisjulkaisemisesta tutkijan velvollisuus

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto allekirjoitti viime viikolla päätöksen koko yliopiston henkilökuntaa koskevasta tallennusvelvoitteesta. Kaikki 1.1.2010 jälkeen koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelit pitää päätöksen mukaan tallentaa yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon.

Uusi aika alkaa

Vaikka päätös on johdonmukaista jatkoa yliopiston ja suomalaisen tiedemaailman päättäjien aiemmille linjauksille (mm. Berliinin julistuksen allekirjoittaminen), se merkitsee samalla radikaalia uutta avausta kotimaisen tiedejulkaisemisen kentässä. Kirjoitin itsekin rinnakkaisjulkaisemisen tilanteesta varsin pessimistisesti vajaa vuosi sitten (ks. Rinnakkaisjulkaisemisen vaikea alkutaival), mutta Helsingin yliopiston päätöksen jälkeen maailma näyttää taas aika toisenlaiselta. Lue loppuun

Tapaus JSTOR – käytännön opetuksia digitointiprojektien hallinnoijille

jstor.jpgRoger C. Schonfeldin kirjoittama “JSTOR. A History” on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta törmäsin siihen vasta viime vuoden puolella. Nimensä mukaisesti kirja on amerikkalaisen, satojen tieteellisten lehtien vanhat vuosikerrat digitoineen JSTOR-palvelun (http://www.jstor.org) historia. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille digitointiprojekteista ja verkkoaineistojen lisensioinnista kiinnostuneille.

Verkkoaikakauden historiaa

Verkkoaikakauden ilmiöistä saati niiden historiasta on toistaiseksi kirjoitettu olemattoman vähän vakavasti otettavia tutkimuksia. Tässä sellainen kuitenkin on. Aiheeltaan Schonfeldin kirja on tavattoman mielenkiintoinen, sillä JSTOR on Suomessakin laajassa käytössä, ja digitaalisten aineistojen julkaisemisen pioneerina se on toiminut esikuvana monille muille palveluille (ks. myös oma vanha juttuni). Monet kirjassa käsitellyistä teemoista ovat sellaisia, joihin törmää väistämättä kaikissa vastaavissa projekteissa. Lue loppuun