Hakuvinkit: Aineiston paikantaminen kirjastokartan avulla

Kansalliskirjaston hakupalveluun on liitetty Kirjastokartta-niminen palvelu. Sen avulla löydät helpommin tarvitsemasi teokset avokokoelmiemme runsaiden hyllykilometrien seasta.

Karttaan pääsee klikkaamalla sijaintitietoa (tunnetaan myös nimillä signum ja hyllypaikka) hakutuloksen yhteydessä.

Näin ruutuun aukeaa karttapohja johon on maalattu oikeat hyllyt.

Siitä vaan sitten suunnistamaan kirjaston tiloihin..

Hakuvinkit: Fennica-spesiaali

Kansalliskirjaston hakupalveluun on koottu viitetietiedot kolmesta eri tietokannasta: Helka-kokoelmaluettelo, Fennica (Kansallisbibliografia) ja Viola (Kansallisdiskografia). Fennicasta löytyy kansalliskokoelmaan kuuluvat kirjat, lehdet, kartat sekä audiovisuaalinen ja elektroninen aineisto.

Joskus on paikallaan saada tietoja nimenomaan suomessa julkaistusta kirjallisuudesta eli kohdentaa hakunsa ainostaan kansallisbibliografiaan, siitä seuraavassa:

Pelkästään Fennicasta hakeminen

Haun voi kohdentaa suoraan Fennica-aineistoon. Mikäli hakutermi on sellainen joka sisältyy Fennicaan voi sen valita suoraan ennakoivasta hakuvalikosta, joka tulee esiin hakuja tehdessä kolmen esimmäisen kirjaimen jälkeen. Hakupalvelumme etusivun karusellissa on myös tarjolla Kansallisbibliografia-linkki joka vie suoraan Fennicaan rajattuun hakutulosnäkymään:

Kun ollaan hakutulossivulla ja  muistaa ruksata ”Säilytä aiemmat rajaukset” hakuluukun alta, saa kohdennettua hakunsa jatkossa Fennicaan. Rajauskriteereitä voi olla toki useitakin, esim. Fennica ja Kirjat.

Toinen tapa on tehdä haku ensin koko indeksiin ja rajata sitä vasta jälkikäteen. Voit tehdä myös tyhjän haun eli paina hakuikonia kirjoittamatta yhtään mitään.

Rajauksia voi käyttää niin paljon kuin ”sielu sietää” alla olevassa esimerkissä on tehty tyhjä haku ja pelkkien rajausten avulla luotu tulos siitä kuinka paljon ranskankielesiä kirjoja käännettiin suomessa 1970-luvulla.

Tietuenäyttö / korttinäyttö

korttinäyttö

Ainakin kirja-alan ammattilaisille ja tutkijoille voi välillä olla tärkeää varmistaa, että he tarkastelevat nimenomaan Fennicaan tuotettuja tietoja. Jos teosta (tietuetta) on tarjolla usemmassa mukana olevassa tietokannassa, voi joskus olla paikallaan varmistaa että tiedot on peräisin nimeonomaan Fennicasta. Se selviää sivun oikeasta laidasta, josta voi myös vaihtaa tietokannan johonkin muuhun tarjolla olevista. Myös Verkko-osoite paljastaa tiedon lähteen.

Näkymän Henkilökuntanäyttö-välilehdestä saa metadatan esiin marc-formaatissa.

Kansalliskokoelman aineiston tilaaminen

Saatavuustiedot-valikossa on linkki lomakkeeseen jolla aineiston voi tilata Kansalliskirjaston lukusaliin. Sitä varten tarvitaan Sijaintitieto (signum). Käytännöllisenä vinkkänä mainittakoon, että moni Kansalliskokoelman kirja saattaa löytyä myös lähimmästä yleisestä kirjastosta, tai tässäkin hakupalvelussa mukana olevasta Helkasta, jolloin sen yleensä saa ihan kotiin asti luettavaksi.

 

Lisätietoa hakupalvelun ohjeista.

Hakuvinkit: hakujen tallentaminen ja jakaminen

Kun hakupalveluun on kirjautunut, voi hakupalvelussa tehdyt haut tallentaa omalle tilille suoraan hakusivun sivun alalaidasta:

Samasta kohdasta hakusivun alalaidasta hakutuloksen voi myös lähettää sähköpostiin itselleen tai vaikka kaverille. Tai haun saa esille rss-syötteenä.

Jos ei ole muistanut aiemmin tekemäänsä hakua tallentaa, kannattaa muistaa että kaikki kyseisessä sessiossa (sama selain, sama kirjautuminen) aiemmin tehdyt haut löytyvät aina Omat tiedot -> Tallennetut haut -välilehden Viimeisimmät haut -kohdasta, josta ne voi myös tallentaa pysyvästi.

Tallennetuille hauille voi myös asettaa uutuusvahdin, joka tarkistaa valitun aikajakson välein onko hakuun tullut uusia tuloksia ja lähettää niistä tiedon tuloksille valitsemaasi sähköpostiosoitteeseen.

Katso lisää hakupalvelun ohjeista.

Hakuvinkit: kannattaa kirjautua

Kirjautuminen

Kansalliskirjaston hakupalveluun voi kirjautua sivun oikeasta ylänurkasta

  1. yliopiston, korkeakoulun tai ammattikorkeakoulun Haka-kirjautumisella
  2. Helka-kirjastokortilla
  3. Finna-tunnuksella.

Eri kirjautumisilla kirjaudut eri tileille, joten kannattaa käyttää aina samaa kirjautumista, jotta tallentamasi haut ja suosikkilistasi ovat aina käytettävissä. Haka-kirjautumisen ja Finna-tunnuksen tileihin on ensin liitettävä Helkan kirjastokortti, jotta asiakastoiminnot, kuten uusiminen ja varastotilausten tekeminen, ovat käytettävissä. Kirjastokortin voi  liittää myös useampiin tileihin, myös rinnakkaisiin palveluihin kuten helka.finna.fi.

Suosikkilistat

Kirjautunut käyttäjä voi tallentaa tärkeitä aineistojaan suosikkilistalle klikkaamalla nastan kuvaa.

Oman tilin Suosikit-välilehdellä listojaan voi hallinnoida, niitä voi nimetä ja aineistoihin voi lisätä omia muistiinpanojaan ja kommenttejaan. Jos listasta tekee julkisen, sen osoitetta voi jakaa muillekin.

On hyvä muistaa, että lista näykyy vain sen nimenomaisen näkymän tilillä jossa se on luotu. Siis jos käytät useita finna-näkymiä kuten esim. kansalliskirjasto.finna.fi ja www.finna.fi niin käyttäjätilin toiminnot eivät seuraa mukana näkymästä toiseen.

Lisätietoa hakupalvelun ohjeista.

Hakuvinkit: aineiston hakeminen

Uusi tapa aloittaa hakeminen

Kansalliskirjaston hakupalvelussa kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan haun tekemistä kirjoittamalla tekijän, teoksen tai muita tietoja hakulaatikkoon. Haku myös ennakoi haettuja kohteita.
Hakua voi, ja kannattaakin, rajata sen tekemisen jälkeen. Esimerkissä on rajattu Matti Kuusen 1974 julkaistuihin kirjoihin.

Jos tietää tarkasti mitä on etsimässä, kannattaa hakea ”sukunimi, etunimi” ja valita alasvetovalikosta ”hae tekijöistä”. Jos on varma nimestä, voi hakiessa käyttää tarkempaa fraasihakua, eli laittaa haettava nimi lainausmerkkien sisään. Esimerkiksi voi hakea nimekkeellä ”Tulevaisuuden kuusi”, jolloin löytyy vain yksi kirja.

Voit myös tehdä täysin tyhjän haun, ja rajata vasta sitten tuloksia esim. eri aineistotyyppeihin, kieleen, kokoelmiin jne.

Hakeminen eri lähteistä

Perushaulla haetaan aina ensisijaisesti Kansalliskirjaston kokoelmista (Helka, Fennica ja Viola). Haun tekemisen jälkeen löytyy kuitenkin välilehtiä, joilla haun voi ulottaa myös kansainvälisiin e-aineistoihin, kotimaisiin artikkeleihin tai Kuopion Varastokirjastoon. Varastokirjastosta kirjat voi kaukolainata ilmaiseksi.

Katso lisää hakupalvelun ohjeista.

 

Sata ja yksi kirjaa

s100puuYksi suurimmista kirjoihin liittyvistä panostuksista Suomi 100 -juhlinnassa on Ylen kunnianhimoinen Kirjojen Suomi johon Kansalliskirjasto on tuottanut e-kirjat lähes kaikista mukana olevista teoksista.

Kirjat on valittu Ylellä, yksi julkaisu jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Teokset eivät aina edusta sitä tunnetuinta kotimaisen kirjallisuuden eetosta, vaan joukossa on harvinaisempiakin tuotoksia. Kirjasammon asiasanoituksen mukaan tehty aihepilvi kertoo kirjallisuudestamme – tai siis ainakin tuosta kirjalistasta – erityisesti perheeseen osuvin teemoin mutta myös esimerkiksi sotaa on käsitelty paljon. Ja toki rakkaus se suomalaistakin liikuttaa, tai kuten Saima Harmaja sen kirjoitti:

”Nyt sylis avaa kerran viimeisen!”.
[Sateen jälkeen]

101_sanapilvi_wordleKirjat voi lukea Ellibsin e-kirjastossa (https://www.ellibslibrary.com/kirjojensuomi) yleisten kirjastojen kirjastokortilla tai Yle-tunnuksella. Enemmistö kirjoista on EPUB-formaatissa ja ne luetaan selaimen kautta. Loput, PDF-muotoiset ladataan omalle koneelle. Mukana olevat 9 tekijänoikeudesta vapaata kirjaa saa käyttöönsä myös Klassikkokirjastosta.

Miten tämä meillä tehtiin?

Tuotannollisesti urkka oli aika iso. Kirjoja haalittiin ja tuotetiin monin eri tavoin. Osa kirjoista oli jo olemassa kaupallisina EPUBeina ja sitä kautta myös Kansalliskirjastossa vapaakappaleina ja muutamia toistaiseksi ekirjoina julkaisemattomia saatiin suoraan kustantajilta. Loput kirjat digitoitiin Mikkelin digitointikeskuksessa ja ne joista päätettiin tehdä EPUb myös oikoluettiin, sillä digitoinnissa tehtävä OCR-tekstintunnistus jättää jonkin verran virheitä jälkeensä. Kaikki paketoitiin Jussi Latvalan suunnittelemiin kansiin ja muuhun projekti-ilmeeseen.  Sopimuspuoli on hoidettu Sanaston kanssa. Kirjailijat saavat tietenkin asianmukaisen korvauksen.

Siitä vaan lukemaan! E-kirjat ovat lainattavissa koko vuoden. Oman maun mukaan suosittelen aloittamaan vaikkapa Aino Kallaksen Sudenmorsiammesta. 1928 julkaistu lumoava ihmissusitarina tempaisee edeleen mukaansa .

Linkit