500 omakustannetta

Omakustanne on itse kirjoitettu ja kustannettu kirja. Omakustanteen kustantajana voi olla mikä tahansa yhteisö, joka on vastuussa kirjan sisällöstä ja julkaisemisesta. Tällöin kirja  liittyy läheisesti sen toimintaan.

Vahva ote kv_rgbhistoriaan

Tämän yhteenvedon pohjana olevan viidensadan vuosina 2014-2015 ilmestyneen omakustanteen otos tukee hyvin sitä mielikuvaa, joka itsekustannetuista kirjoista yleensä on: ne tosiaan ovat paljolti runoja, sukututkimusta ja erilaisia historia-aiheita. Listaus 10 suosituimmasta aiheesta näyttää tällaiselta:

  • kaunokirjallisuus 87 julkaisua (runot 48, romaanit ja novellit 29, lastenkirjat 10)
  • henkilöhistoriat: 52
  • paikallishistoriat: 48
  • sukututkimus: 38
  • sota ja maanpuolustus: 17 (reserviläishistoriikit, muistelmat sota-ajasta)
  • sarjakuvat: 11
  • liikunta ja urheilu: 10 (urheiluseurojen historiikit)
  • keittokirjat: 10
  • valokuvaus: 7 (kuvakerrontaa, jossa maisema- ja luontovalokuvat hallitsevat)
  • musiikki: 7 (pääasiassa laulukuorojen historiikit)

Seuraavat neljä suosituinta sisältöaihetta esiintyvät kukin viidessä omakustanteessa: arkkitehtuuri, metsästys ja metsänhoito, pankkikonttorien sekä eri yhteisöjen toimintaa käsittelevät aiheet. Myös näissä historiallinen näkökulma hallitsee, toimintaa tarkastellaan menneestä käsin. Metsään liittyvissä julkaisuissa ovat esillä metsästysseurat, eränkäytiin ja metsänhoitoon liittyvät muistot. Loput parisataa julkaisua käsittelevätkin yksittäistapauksina elämää laidasta laitaan: arkeologiaa, dogmatiikkaa, fysiikkaa, sisustusta, Pohjois-Amerikkaa, tietotekniikkaa, työelämän suhteita LVI-tekniikkaa, elektroniikkaa … Mukaan mahtuu myös pari väitöskirjaa.

Tilasto ei poikkea koko Suomea koskevan kustannustoiminnan kärkiaiheista. Viime vuonna, kuten jo pitkään, on kaunokirjallisuus ollut julkaisutilastoissa ylivoimaisesti suosituinta, samoin kuin historia-aiheet ovat olleet kakkosena.

kv_fi_rgb

Henkilöhistoriat ja paikallishistoriat itä-länsi-akselilla

Jos Suomen jakaa karkeasti kahtia  pohjoisesta etelään, niin julkaisemisen painopiste on selkeästi läntisellä puoliskolla. Lännessä asuvilla tuntuu olevan huomattavasti enemmän  tarvetta palauttaa mieliin Karjalan kannaksen kotikylä, oma syntymäseutu tai nykyinen kotipaikka. Vajaat 2/3 paikallishistorioista on kirjoitettu Suomen läntisellä puolella.

Henkilöhistoriat kertovat joko kirjoittajan omasta elämästä tai sukulaisista tai joistakin itselle merkityksellisistä henkilöistä. Jako näiden kahden kertomustyypin välillä menee lähes tasan, omasta elämästä kerrotaan lähes yhtä usein kuin jonkin toisen elämästä. Kun julkaisutoimintaa katsoo itä-länsi-akselilla, painopiste on vahvasti lännessä. Henkilöhistorioita julkaistaan lännessä lähes kolme kertaa enemmän kuin idässä. – Sama koskee myös kaunokirjallisuutta.

Viidestä sadasta kirjasta 229 on yhden ihmisen omakustanteita, lopuista 271 vastaavat yhteisöt.

Osa omakustanteista julkaistaan ainoastaan verkossa, osa sekä painettuna että verkkojulkaisuna. Nykyään omakustanteiden jäljittäminen ja tilastoiminen ei ole yksinkertaista, sillä kustantajan status saattaa olla vaikeasti määriteltävissä. Myös kaupallinen toimija voi julkaista kirjan omissa nimissään vaikka kirjoittaja vastaa sisällöstä ja kustannuksista. Hienoa nykyän on se, että oman kirjan julkisuuteen saattaminen on entistä vaivattomampaa eikä edes kovin kallista, ja nettimarkkinointi edesauttaa levikkiä.

Aineiston tarkastelusta

  • julkaisut on poimittu ISBN-keskuksessa annetun tunnuksen mukaan, jossa numerosarja -952-93- kertoo, että kyseessä on yksittäinen julkaisu eikä osa laajempaa kustannustoimintaa
  • julkaisujen sisältö on määritelty kuvailutiedoissa olevan ensimmäisen UDK-luokan mukaan
  • julkaisut on kuviteltu Suomen kartalle kustannuspaikan postinumeron mukaan

 

 

 

Marginaalista kulttuuriperinnöksi – kansalliskokoelman omakustanteet

Suomessa julkaistaan vuosittain iso joukko omakustanteita – sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Myös omakustanteet talletetaan Kansalliskirjaston kansalliskokoelmaan, sillä Kansalliskirjasto vastaanottaa Suomessa ilmestyneet julkaisut vapaakappaleina. Toiminta perustuu kulttuuriaineistolakiin. Kaikki suurelle yleisölle tarkoitetut julkaisut, sekä omakustanteet että isojen kustantajien julkaisukynnyksen ylittäneet kirjat, luetteloidaan kansallisbibliografiaan. Suomalaisen julkaisutuotannon FENNICA-tietokanta sisältää kansallisbibliografiaan luetteloidun aineiston tiedot sekä ennakkotietoja tulevista julkaisuista.

Katsaus kansalliskokoelman alkuvuonna 2015 luetteloituihin omakustanteisiin havainnollistaa suomalaisen julkaisutuotannon monipuolisuutta. Kirjan julkaisemisesta kustannustalojen ulkopuolella on tullut entistäkin helpompaa, ja yhä useampi kirjoittaja valitsee tämän reitin. Omakustanteiden kirjo on laaja muistelmista ja sukututkimuksista kirjoittajapiirien antologioihin. Jokainen julkaisu on kirjoittajansa näköinen.

KovaKarri Liikkasen ja Mikko Kananojan tieteisromaani Kova (2014) kehittelee tietoyhteiskuntadystopian, joka on samalla kauhukuva omasta ajastamme. Tarina sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa maailmaa hallitsee kaikkialla läsnä oleva Superinternet. Kaiken takana on salaperäisyyden verhoama Henry Hayes, joka on kohonnut arasta nörttipojasta Nobelin tietotekniikan palkinnon voittaneeksi teknologiaguruksi ja uuden ajan valtiaaksi. Media-alalla freelancerina työskentelevä helsinkiläinen Frans Koski ajelehtii elämässään rakkautta etsien kunnes tempautuu sattumalta Hayesin salaisuuden jäljille. Kova on ajassaan kiinni oleva tieteistrilleri, joka rakentaa jännitteen toden ja kuvitellun välille.

PapuHanna-Riikka Heikkilän kuvittama lastenkirja Papu ja Nappisade (2012) on veikeä tarina Papu-nimisestä lapsesta ja nappeja intohimoisesti keräilevästä linnusta. Heikkilän ilmeikäs piirrostyyli sädehtii hyvää mieltä ja huoliteltua huolettomuutta. Teos rakentaa sen verran visuaalisesti eheän maailman, että ei ole ollenkaan yllättävää, että kirja on ponnistanut designin maailmasta, suomalaisen lastenvaate- ja lifestyle-merkin sivutuotteena.

Poromiehen polkuEino Pokan muistelmateoksessa Poromiehen polku (2014) poromies muistelee yli puolen vuosisadan mittaista elämäntyötään poronhoidon parissa. Kirja kertoo nuorten miesten huimista eräretkistä Lapin luonnon armoilla ja kasvamisesta kokeneeksi eränkävijäksi. Erämiehen tie on kulkenut pohjoisten seutujen halki. Tarvittavat paikat ovat löytyneet ilman karttaakin, sillä poromiehellä on ollut sanojensa mukaan ”kartta päässä ja kompassi puussa” kulkemista ohjaamassa.

ReijoAntti Kurvisen sarjakuvateos Reijo: säkit matkassa (2014) kertoo kodittomasta Reijosta, joka löytää roskista penkoessaan pankkiryöstäjien saaliskätkön. Säkillinen rahaa auttaa kadun miehen nälkään ja janoon, mutta ei tuo Reijolle helpotusta resuisesta ulkokuoresta johtuvaan hyljeksintään. Reijo puikkelehtii turvattomana paikasta toiseen pääsemättä edes lompakko pullollaan paremman väen ravintoloihin. Sarjakuvateos näyttää laitapuolen kulkijan kolkon arjen kaikessa raadollisuudessaan. Tarina sisältää moraalisen opetuksen, jota alleviivataan varsinkin loppuratkaisun yhteydessä.

JereKirjailijapseudonyymi J. N. V. Ahtola tarttuu poikarakkautta kuvaavissa romaaneissaan kontroversiaaliin aiheeseen. Jeren ja Jusan seikkailut on viisiosaiseksi suunniteltu homoeroottinen romaanisarja, josta on kesällä 2015 ilmestynyt kolme ensimmäistä osaa: Jere miesten matkassa (2015), Jere joutuu puhutteluun (2015) sekä Jere ja Sädepistooli (2015). Miesten välisiä suhteita ja fyysisen läheisyyden kaipuuta käsittelevä sarja on suunnattu aikuisille lukijoille ja se kuvaa seksuaalisuutta suorasukaisesti nuorukaisen näkökulmasta. Kirjasarjassa on tarkoitus ilmestyä vielä osat Jere ja isku kaupungin sydämeen sekä Jere manan majoilla.

KuukkeliNatalia Sanila-Koskisen satukirja Kuukkeli (2013) on omistettu koltansaamelaisille lapsille. Kirja kertoo uteliaasta pikkukuukkelista, joka uskaltautuu lentomatkalle tutustumaan lähiseutuihin kohdaten monenlaisia lintuja aina vaivaiskoivikossa asuvasta riekosta ihmisten häkissä pitämään lemmikkiundulaattiin. Pohjoisen karu luonto pääsee oikeuksiinsa Séverine Cuénodin ruskan ja revontulen väreissä hehkuvissa kuvituksissa. Teos on ilmestynyt myös koltansaameksi.

1800-luvun elämää IsossakyrössäKalervo Mieltyn paikallishistoriikki 1800-luvun elämää Isossakyrössä (2014) kokoaa yhteen 1800-luvun paikallista muistihistoriaa Isonkyrön pitäjältä. Tarinat ja tapaukset kirjaavat ylös tapahtumia ja mennyttä arkea tavalla, jossa on asukkaiden ääni kuultavissa. Kattavan historiankirjoituksen sijaan kirja sisältää arkielämän kuvauksia ja suullista perimätietoa. Mukana on esimerkiksi kertomus siitä, kuinka venäläinen kulkukauppias joutui susien armoille ja kuinka paikalliset asukkaat pelastivat hänet pulasta. Käsitellyksi tulevat sekä arkiaskareet että juhlapyhien vietto. Piirtyy kuva karusta, mutta yritteliäästä elämästä, jossa vuorottelevat puute ja rikkaus sekä ilo ja suru.

Vaikka omakustanteet jäävät usein vaille valtakunnallista huomiota, niillä saattaa olla iso merkitys alueelliselle paikallisidentiteetille, yksittäiselle suvulle tai ammatti-, harrastus- tai muulle vertaisryhmälle. Omakustanteet edustavat suomalaisen julkaisutoiminnan marginaalisempaa puolta, johon ei välttämättä törmää kirjakauppojen hyllyillä. Kuitenkin osana kansalliskokoelmaa myös nämä julkaisut päätyvät yhtä lailla osaksi suomalaista kulttuuriperintöä nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttöön.

kv_rgb