Author Archives: S Marjaana Sailio

Kun päättyy tää, kaikki talteen myös jää

Posted on by

Kevääseen 2020 asti korona oli varmastikin ollut ihmisten mielissä lähinnä joko se vanha, kotikutoisen biljardin tyyppinen peli tai meksikolainen alkoholijuoma. Pandemian pyyhkäistyä myös tänne pohjolan perukoille tilanne kuitenkin valitettavasti muuttui, ja korona tullaan jatkossa muistamaan osana historiallista ajanjaksoa, jolloin Suomi-neitokin joutui piiloutumaan kasvomaskin taakse.

Monen muun tahon tavoin myös Kansalliskirjastossa jouduttiin supistamaan palveluita koronan myötä. Vapaakappalepalveluissa olemme siirtyneet enimmäkseen etätöihin, mutta pari työntekijää on aina myös paikalla varmistamassa vapaakappaleiden toimitusten onnistumisen. Arki on muuttunut meidän jokaisen kohdalla, mutta samalla olemme myös keskiössä sen tiedon tallettamisessa, millaista tällaisena poikkeuksellisena aikana oli elää. Heräsimme jo heti maaliskuussa 2020 keräämään verkkoaineistoja koronaan liittyen. Nyt reilua vuotta myöhemmin keruu jatkuu yhä.

Kuva: Marjaana Sailio

Ihan jo päivittäiset asiat: miten korona-aikana harrastettiin, tehtiin töitä, käytiin koulua ja hoidettiin kaupassa asiointi, ovat tuleville tutkijapolville tai muuten asiasta kiinnostuneille tärkeää tietoa. Nämä näennäisen pienet asiat muuttuvat suuriksi, sillä ne kuvaavat koko yhteiskunnassa tapahtunutta muutosta. Muutosta, joka saattaa olla käänteentekevä vaikkapa siinä, miten etätyöskentelyä suositaan yhä enenevässä määrin aloilla, joissa sitä suinkin voi hyödyntää, käytetään enemmän ruokakauppojen kotiinkuljetuspalveluja ja säästetään aikaa – tai tavassa suhtautua tuleviin flunssakausiin kera maskien ja parantuneen käsihygienian – kuka tietää? Yhtä kaikki elämme aikaa, joka tulee jäämään tuleviin historian kirjoihin.

Paitsi arkiseen elämään, kerättyjen verkkoaineistojen pohjalta pääsee käsiksi myös tietoon siitä, millä tavoin ja mitä viranomaiset ovat viestineet, miten tähän on suhtauduttu ja mitkä asiat ovat nousseet koronaa koskevien keskustelujen ytimeen. Aineistoa löytyy siis laidasta laitaan: aina vahvasti suojatoimia puoltavista kannanotoista koronakriittisiin lausuntoihin. Mahdollisimman kattavasti, ketään sensuroimatta.

Koronaa koskevien verkkoaineistojen keruu on toteutettu tallettamalla laajasti teemaan sopivia verkkosisältöjä, myös sosiaalisen median eri kanavien kautta. Sisältöjä on haettu muun muassa sanahakujen ja aihetunnisteiden avulla. Tämän lisäksi keväällä 2020 avattiin keräys, jossa pyydettiin kansalaisilta ehdotuksia teemaan liittyvistä kohteista. Kaikki kerätyt verkkoaineistot tulevat aihekokonaisuutena selailtavaksi vapaakappalekirjastojen työasemille.

Toisin sanoen, kun pandemia jonain päivänä alkaa olla menneisyyttä, jälki siitä on jäänyt pysyvästi myös kansakunnan muistiin. Osalle omakohtaisena kokemuksena, osalle aineistojemme avulla syntyvänä kuvana.

Kansalliskirjasto vaalikuumeessa

Posted on by

Kevät 2019 tuo tullessaan tuplavaalit: uusi eduskunta valitaan huhtikuun puolessavälissä (ennakkoäänestys 3.–9.4., varsinainen vaalipäivä 14.4.) ja europarlamentaarikot toukokuun lopussa (ennakkoäänestys 15.–25.5., varsinainen vaalipäivä 26.5.). Rekisteröityneitä puolueita on kaikkiaan 19, joten ei ihme, että kadut ja torit ovatkin jo täyttyneet vaalimainosten jakajista ja kiri sen kuin kiihtyy äänestyspäivien lähestyessä.

Kansalliskirjastossa vaalit kiinnostavat aivan erityisesti siksi, että pääsemme jälleen vastaanottamaan ja tallettamaan niihin liittyvää materiaalia tutkimuksen tarpeisiin niin paperimuodossa kuin digitaalisenakin. Aineiston saanti perustuu kulttuuriaineistolakiin (1433/2007), jonka mukaan Kansalliskirjastoon tulee toimittaa vapaakappaleina kaikki Suomessa levitykseen tarkoitetut painotuotteet ja tallenteet. Vaaliaineisto, kuten erinäiset äänestyspaikkojen ohjeistukset, mainokset, julisteet ja flaijerit tulevat kartuttamaan pienpainatekokoelmaamme. Kokoelman nimi ei liity materiaalien pieneen kokoon, vaan niiden sisältöön, joka on tyypillisesti melko suppeaa ja nopeasti ajankohtaisuutensa menettävää.

Pienpainatekokoelman vaaliaineistoa. Kuva: Marjaana Sailio

Pienpainatekokoelma pitää sisällään jo runsaasti aiempien vuosien ja vuosikymmenten niin kunta-, eduskunta-, europarlamentti- kuin presidentinvaaleihinkin liittyviä materiaaleja. Siten näistä helposti kovin lyhytikäisiltä ja pienimuotoisiltakin vaikuttavista yksittäisistä mainoksista ja tietoiskuista syntyy yhdessä suurempi ja kattavampi kokonaisuus kuin voisi alkuun ajatella. Vaaliaineistot toimivatkin hienona historiallisena jatkumona, joiden avulla voidaan vaikkapa tutkia sitä, minkälaista vaaleihin liittyvä mainonta on ollut eri vuosikymmeninä, miten puolueet ovat muuttuneet tai miten ehdokkaiden sukupuolijakaumat ovat vaihdelleet vuosien varrella. Pienistä ”lipareista” saa toisin sanoen yllättävän paljon irti tutkimuksen tarpeisiin!

Paperimuotoisia vaaliaineistoja saamme suoraan painotaloilta jos aineistojen painopaikka on Suomessa. Jos taas aineistoja painatetaan itse tai ulkomailla, niiden luovutusvelvollisuus on puolueilla. Pienpainateaineistoa toimitetaan aina kaksi kappaletta kutakin. Niistä toinen tulee meille Kansalliskirjastoon ja toinen matkaa Turun yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmaan. Suomesta löytyy siis kaksi pienpainatekokoelmaa, jotka ovat periaatteessa samansisältöisiä, mutta käytännössä Kansalliskirjaston kokoelma on täydellisempi.

Vaaleihin liittyvästä verkkoaineistosta toteutetaan lisäksi teemakeräys verkkoarkiston kautta. Poiminta tapahtuu puolueiden ja etujärjestöjen sivuilta, uutissivustojen vaaliosuuksista sekä sosiaalisesta mediasta esimerkiksi hashtag- ja asiasanaperusteisesti. Talteen saadaan siten Twitter-viestintää, Youtube-videoita ja Facebook-aineistoa muun muassa edustajien profiilien kautta. Keräyksessä tallennettua aineistoa pääsee selailemaan vapaakappalekirjastoissa erityisiltä vapaakappaletyöasemilta.