Muistoja IIPC:stä

Tämä on vain pieni linkkilista IIPC:ssä mainituista asioista.

Twitter: #iipc13

Verkkoarkistot: datasetteja, prosesseja, työkaluja

International Internet Preservation Consortiumin seminaari jatkuu.

Iso-Britannia on aloittanut uk-domainin laajan haravoinnin ensi kertaa. British Libraryn Andrew Jackson arvioi, että dataa kerätään noin 13 teratavua vuodessa. Lisäksi Internet Archivessa on yli 35 teratavua uk-aineitsoja vuosilta 1996-2010.

Verkkoarkistosta on tuotettu datasettejä, esimerkiksi

  • Verkkoaineistosta on etsitty postinumeroita, ja sivut voi löytää kartan kautta.
  • Ylätason domainien (org.uk, edu.uk, co.uk jne.) linkittyminen toisiinsa.

Lisätietoja on osoitteissa http://data.webarchive.org.uk/opendata/ ja http://www.webarchive.org.uk/aadda-discovery/browse Lue loppuun

Onko siellä sosiaalisessa mediassa tullut kommentteja, Maire?

“Automaattinen näytönkaappaus televisiolähetyksen ja sosiaalisen median vuorovaikutuksen tutkimuksessa.” Tällä otsikolla Ditte Laursen ja Bjarne Andersen kertoivat viestimien välisen vuorovaikutuksen tutkmuksesta, erityisesti Danmarks Voicen suoran tv-lähetyksen ja somen suhteesta. Yhä useammin katsojat käyttävät kahta näyttöä yhtaikaa, siis katsovat tv:tä yhdestä laitteesta ja seuraavat oheisfoorumeita toisella. Yhteen ohjelmaan liittyy siis viisi mediavirtaa: tv-ohjelma; sen Facebook-seinä ja Facebook-chatti; tv-ohjelman www-sivut sekä tuotantoyhtiön www-etusivu, jonne ohelmasta nostetaan uutisia.  Lue loppuun

Verkkoharavointi: koetamme pysyä kehityksen perässä

International Internet Preservation Consortium (IIPC) pitää parhaillaan kokousta ja konferenssia Ljubljanassa.

IIPC:ssä on tällä hetkellä 44 jäsentä: kansalliskirjastojen lisäksi mukana on muita kirjastoja ja arkistoja sekä jokunen järjestelmän- ja palvelunarjoaja. Kansalliskirjasto on ollut järjestössä mukana aivan alusta asti – tänä vuonna vietetään 10-vuotisjuhlia. Pohjoismainen yhteistyö tosin alkoi vielä aikaisemmin.

Ljubljanan kokous on alkanut positiivisen kriittisyyden merkeissä. Toiminnassa on selkeästi kehittämistarvetta, ja ongelmista on puhuttu avoimesti ja onneksi oikein hyvässä hengessä.  Lue loppuun

Kenen joukoissa seisot?

Uutinen tutkijoille suunnatun, viitteidenhallintaan tarkoitetun sosiaalisen verkkopalvelun Mendeleyn myymisestä maailman suurimmalle tieteelliselle kustantajalle Elsevierille ei tullut yllätyksenä, sillä siitä oli huhuiltu jo pari kuukautta. Vaikka Mendeleyn kehittänyt tiimi ja Elsevier molemmat hehkuttavat fuusion tarjoamia mahdollisuuksia ja vakuuttavat toiminnan jatkuvan ennallaan ja vähintään yhtä avoimena kuin tähänkin asti, uutinen on herättänyt myös voimakkaita vastareaktioita. Useat näkyvätkin henkilöt (mm. Peter Suber) ovat jo ilmoittaneet poistavansa Mendeley-tilinsä vastalauseena tapahtuneelle.

Lue loppuun

Kansalliskirjallisuutta

Doria-palveluun vähin äänin jo kuukausi sitten avattu Kirjallisuuspankki-kokoelma sisältää laajan valikoiman Kansalliskirjaston digitoimaa tekijänoikeudesta vapaata kotimaista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.

Mukana on runsaasti enemmän tai vähemmän klassisia teoksia aikakauden keskeisiltä kirjailijoilta, J.L.Runebergistä ja Aleksis Kivestä Minna Canthin ja Arvid Järnefeltin kautta aina Edith Södergraniin ja Saima Harmajaan asti. Unohtamatta tietysti Juhani Ahoa ja Eino Leinoa ja monia monia muita.

Kuten kokoelman nimestäkin ehkä voi päätellä, digitoidut kirjat liittyvät muutaman vuoden ajan valmisteilla olleeseen Kirjallisuuspankki-hankkeeseen, jonka lähtölaukaus oli professori Jyrki Nummen vuonna 2008 laatima selvitys. Hanke on saanut rahoitusta mm. Koneen säätiöltä.

Kirjallisuuspankki-hankkeen päämäärien kannalta digitoitujen julkaisujen saaminen pdf-muodossa verkkoon on vain välitavoite; hankkeessa pyritään kehittämään laajempaa kansainvälisten esikuvien mukaista palvelukokonaisuutta, joka hyödyttäisi sekä tutkimusta, opetusta että suurta yleisöä.

Mutta jo nyt, antoisia lukuhetkiä, toivottaa Kansalliskirjasto!

Jukuri julkaistu

MTT:n uusi DSpace-pohjainen julkaisurekisteri Jukuri (http://jukuri.mtt.fi) avattiin pääsiäisen alla julkiseen käyttöön. Jukuriin on importoitu myös MTT:n vanhan Trip-pohjaisen julkaisurekisterin sisältämät tiedot, eli mukana on runsaasti takautuvaa aineistoa. Alkuvaiheessa palvelu sisältääkin pääasiassa julkaisujen kuvailutietoja, mutta mukaan on vähitellen tulossa enemmän myös kokotekstimuotoisia julkaisuja.

Jukuri on kuudes Kansalliskirjaston ylläpitämä julkisessa käytössä oleva DSpace-instanssi; ne muut ovat Doria, Theseus, Julkari, Tampub ja Fragmenta membranea. Seitsemäskin julkinen instanssi kuuluu olevan tulossa varsin pian…