Tykättyä ja käytettyä

hemmingDigitaalinen kirjasto -blogissa viime huhtikuussa ilmestynyt uutinen Kirjallisuuspankki-kokoelman julkaisemisesta Doriassa keräsi nopeasti toista sataa tykkäystä, suurelta osin varmaan siksi, että tekstiin viitattiin eri puolilla sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Tämä palasi mieleeni, kun kävin läpi Kansalliskirjaston ylläpitämien julkaisuarkistopalveluiden käyttölukuja. Näkyykö sosiaalisen median kautta ilmennyt tykkääminen jollain tavalla kokoelman käyttöluvuissa?

Lue loppuun

Kansalliskirjallisuutta

Doria-palveluun vähin äänin jo kuukausi sitten avattu Kirjallisuuspankki-kokoelma sisältää laajan valikoiman Kansalliskirjaston digitoimaa tekijänoikeudesta vapaata kotimaista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.

Mukana on runsaasti enemmän tai vähemmän klassisia teoksia aikakauden keskeisiltä kirjailijoilta, J.L.Runebergistä ja Aleksis Kivestä Minna Canthin ja Arvid Järnefeltin kautta aina Edith Södergraniin ja Saima Harmajaan asti. Unohtamatta tietysti Juhani Ahoa ja Eino Leinoa ja monia monia muita.

Kuten kokoelman nimestäkin ehkä voi päätellä, digitoidut kirjat liittyvät muutaman vuoden ajan valmisteilla olleeseen Kirjallisuuspankki-hankkeeseen, jonka lähtölaukaus oli professori Jyrki Nummen vuonna 2008 laatima selvitys. Hanke on saanut rahoitusta mm. Koneen säätiöltä.

Kirjallisuuspankki-hankkeen päämäärien kannalta digitoitujen julkaisujen saaminen pdf-muodossa verkkoon on vain välitavoite; hankkeessa pyritään kehittämään laajempaa kansainvälisten esikuvien mukaista palvelukokonaisuutta, joka hyödyttäisi sekä tutkimusta, opetusta että suurta yleisöä.

Mutta jo nyt, antoisia lukuhetkiä, toivottaa Kansalliskirjasto!