Tietolinja 3/2016 ilmestynyt

Tietolinjan numero 3/2016 on nyt luettavissa osoitteeessa

http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Juha Hakala analysoi artikkelissaan Research Data Alliancen toimintaa. Paula Mikkonen ja Iina Peltonen puolestaan raportoivat e-kirjoja koskevia käsityksiä mitanneen kyselyn tuloksista. Riitta Koikkalaisen artikkeli kertoo avoimen julkaisemisen periaatteiden toteutumisesta suomalaisessa tieteellisessä kustantamisessa ja Teemu Talja pohtii avoimuuden merkitystä ja siihen liittyviä haasteita sekä tietojärjestelmien että sisältöjen näkökulmasta.

Tuula Pääkkönen esittelee artikkelissaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksen osakseen saamia kommenttja ja Jari Heikkinen kertoo Kansalliskirjaston verkkojulkaisijoille laatimasta metadatasuosituksesta.

Lisäksi lehdessä on raportteja useista kesän ja alkusyksyn aikana järjestetyistä konferensseista (Liber 2016, Open Repositories 2016, CRIS 2016 ja IGeLU 2016).

Tietolinja 2/2015 on ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehti Tietolinja on täällä taas – numero 2/2015 löytyy osoitteesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113656

Lehden artikkeleissa Marja-Liisa Seppälä kirjoittaa kuvailun muutoksesta, Juha Hakala linkittämisestä ja pysyvistä tunnisteista, Anna-Sofia Ruth Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannasta ja Jyrki Ilva open access -julkaisemisen mittaamisesta.

Lisäksi lehdessä on mukana ennätysmäärä raportteja kesän konferensseista. Konferenssien kirjainlyhenteet – QQML, ELAG, OR, OAI, LIBER, IGELU – saattavat äkkiseltään vaikuttaa kryptisiltä, mutta konferenssit ovat kuitenkin korvaamaton väylä päästä kärryille siitä, mistä maailmalla tällä hetkellä keskustellaan. Raporteissa esille nousevia teemoja ovat mm. data-aineistot, avoin tiede ja avoin julkaiseminen.

Uutisia digitaalisia, vanhoja ja uusia – IFLAn sanomalehtijaoston kokous Genevessä

kuva 2

IFLAn sanomalehtijaoston pre-konferenssi Digital Transformation and the Changing role of News Media in the 21th Century järjestettiin 13.-14.8. Genevessä ITU:n eli Kansainvälisen televiestintäliiton tiloissa. ITU on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö ja sijaitsee samoilla nurkilla kuin monet muutkin YK:n järjestöt, kuten WTO, WHO ja ILO.

Kaksipäiväinen konferenssi keskittyi etupäässä sanomalehtien digitointiin ja tekstintunnistuksella saatavan datan käsittelyongelmiin. Toki käsiteltiin myös elektronisessa muodossa syntyneiden uutisten säilyttämistä sekä digitoinnilla louhittavan datan käyttömahdollisuuksia, mutta useat aiheet liittyivät siihen miten yleensä saada hyvälaatuista tekstiä eritasoisista alkuperäislähteistä. Myös suomen kielen erikoinen luonne tuli käsitellyksi.

Lue loppuun

Kokemuksia Saksan kansalliskirjaston e-vapaakappaletoiminnasta

Frankfurt, toukokuu 2014

Kansalliskirjaston kolmihenkinen delegaatio kävi toukokuun lopussa Deutsche Nationalbibliothekin vieraana Frankfurtissa tutustumassa sikäläiseen vapaakappaletoimintaan, erityisesti elektronisten vapaakappaleiden, verkkoarkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen näkökulmasta.

Halusimme kuulla Saksan kansalliskirjaston kokemuksia verkkoaineistoon liittyvistä kysymyksistä mahdollisimman monipuolisesti. Ajatuksena oli, että voisimme kenties oppia jotakin uutta ja samalla saisimme hyvän vertailukohdan omalle toiminnallemme.

Lue loppuun

Verkkoharavointi: koetamme pysyä kehityksen perässä

International Internet Preservation Consortium (IIPC) pitää parhaillaan kokousta ja konferenssia Ljubljanassa.

IIPC:ssä on tällä hetkellä 44 jäsentä: kansalliskirjastojen lisäksi mukana on muita kirjastoja ja arkistoja sekä jokunen järjestelmän- ja palvelunarjoaja. Kansalliskirjasto on ollut järjestössä mukana aivan alusta asti – tänä vuonna vietetään 10-vuotisjuhlia. Pohjoismainen yhteistyö tosin alkoi vielä aikaisemmin.

Ljubljanan kokous on alkanut positiivisen kriittisyyden merkeissä. Toiminnassa on selkeästi kehittämistarvetta, ja ongelmista on puhuttu avoimesti ja onneksi oikein hyvässä hengessä.  Lue loppuun

Verkkoarkistot hyötykäyttöön

Kansalliskirjasto on jo usean vuoden ajan kerännyt talteen suomalaisia verkkoaineistoja. Monet muut kansalliskirjastot – mutta eivät suinkaan kaikki – toimivat samoin. Siellä, missä tekijänoikeuslainsäädäntö, erityisesti fair use -ajattelu sen sallii, myös muut organisaatiot arkistoivat verkkosisältöjä eri tarkoituksiin. Kansainvälisen yhteistyön foorumi on International Internet Preservation Consortium IIPC, jonka yleiskokous on parhaillaan menossa Kongressin kirjastossa Washingtonissa. Ensimmäisenä päivänä pidettiin seminaari, jossa esiteltiin verkkoarkistojen erilaisia käyttötapoja. Lue loppuun

Tietolinja 2/2011 ja Kansalliskirjasto 4/2011

Viime vuoden jälkimmäinen Tietolinja ilmestyi tällä kertaa vasta uuden vuoden puolella eli valitettavasti hieman myöhässä. Lehti on vapaasti luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201111047

Artikkeleissa käsitellään kansallista metatietovarantoa (Melinda), Arto-tietokantaa, julkaisutietojen roolia yliopistojen uudessa rahoitusmallissa, humanistitutkijoiden käsityksiä tieteellisen kirjaston roolista digitaalisessa maailmassa, Lontoon Online 2011 -konferenssia ja lisäksi siinä esitellään kirjastoverkkopalveluiden uutta asiakkuuden hallinta -toimintayksikköä.

Myös Kansalliskirjasto-lehden joulun alla ilmestynyt numero 4/2011 on luettavissa PDF-muodossa Kansalliskirjaston verkkosivuilla:

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42011.html

Lehdessä on mielenkiintoista luettavaa mm. Comellus-projektista, FinElibin lisensiontiperiaatteista, verkkoaineistojen vapaakappaleista ja tutkijayhteisön kirjastoon kohdistuvista odotuksista.

 

Haussa: Johtava tietoasiantuntija vapaakappaletoiminnan vetäjäksi

Kansalliskirjaston Tutkimuskirjasto-tulosalue hakee johtavaa tietoasiantuntijaa vakinaiseen työsuhteeseen 1.10.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Johtava tietoasiantuntija johtaa ja kehittää kulttuuriaineistolain (Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, 1433/2007) mukaista toimintaa. Laissa Kansalliskirjaston tehtäväksi annettiin mm. kotimaisen verkkoaineiston tallentaminen.

Tietoasiantuntijan vastuulle kuuluu kulttuuriaineistolaista tiedottaminen, vapaakappaleiden luovuttamisen valvonta, luovutetun aineiston asiakaskäytön ohjeistaminen sekä osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen. Johtava tietoasiantuntija toimii vapaakappaletoimiston esimiehenä.

Tehtävän palkkaus perustuu yliopistojen palkkausjärjestelmän muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuskehikon tasoon 11. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkanosa. Hakuaika päättyy 16. syyskuuta 2011 klo 15.45.

Täydellinen hakuilmoitus löytyy Kansalliskirjaston sivuilta:

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/avoimettyopaikat.html