Digitaalinen kirjasto

Kansalliskirjastolaisten kirjoituksia digimaailman ja kirjastojen ajankohtaisista ilmiöistä

Digitaalinen kirjasto

Tietolinja 2/2020 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2020 on nyt luettavissa osoitteessa

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101273

Tällä kertaa on tarjolla artikkeleita tekoälyn hyödyntämisestä digitaalisissa ihmistieteissä, tutkijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, Kansalliskirjaston uudesta aineistopolitiikasta, kansallisbibliografioiden rooleista, nimitietopalvelun etenemisestä, aakkostuksesta, OKM:n julkaisutiedonkeruusta ja syksyllä järjestetystä Tiedejulkaisemisen päivästä.

Lehdessä kartoitetaan myös avoimen julkaisemisen historiaa Suomessa ja haastatellaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan emerita-julkaisupäällikkö Eeva-Liisa Aaltoa.

Lisäksi lehdessä on tarjolla lyhyitä uutisia muistakin aiheista.

Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa joulunaikaa!

t: Tietolinjan toimitus

Tietolinja 2/2019 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2019 on nyt luettavissa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120445609

Tämänkertainen numero tarjoaa laajan kattauksen kirjoituksia erilaisista ajankohtaisista aiheista. Lehden artikkeliosiossa esitellään Kansalliskirjaston digitoimia tekijänoikeuden alaisia aineistoja tutkimuskäyttöön tarjoavaa Tutkain-hanketta, perehdytään automaattisen kuvailun luotettavuuteen, kerrataan BIBFRAME-luettelointiformaatin tuoreita kuulumisia ja käydään eläkkeelle jäävän Kansalliskirjaston luettelointi- ja musiikkispesialistin Ulla Ikäheimon juttusilla.

Numerossa on myös kolmen artikkelin laajuinen teemaosio, joka esittelee kokemuksia avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmästä. Koha on ollut jo aiemmin laajassa käytössä suomalaisissa yleisissä kirjastoissa, mutta tämän vuoden aikana se on otettu käyttöön myös monissa korkeakoulukirjastoissa.

Lehden konferenssiosiossa esitellään kuulumisia kolmesta kesän ja alkusyksyn aikana järjestetystä konferenssista (Open Repositories, COASP ja FORCE11), joiden kaikkien teemana olivat avoimen tieteen infrastruktuureihin ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kysymykset.

Uutispalstalla kerrotaan kansainvälisten kirjastojärjestelmätoimittajien fuusiosta, Kansalliskirjaston Digitaalinen avoin muisti -hankkeesta ja avoimen tieteen koordinaation kuulumisista.

Tietolinja 2/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Tietolinjan artikkelit käsittelevät tällä kertaa tieteellisten kirjastojen ajankohtaisia kirjastojärjestelmähankkeita, Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja sisältävän Digi-palvelun käyttöä sekä pysyviä tunnisteita ja niihin pohjautuvia verkko-osoitteita.

Numerossa on myös matkaraportteja kansainvälisistä konferensseista (KohaCon ja Open Repositories). Lisäksi numerossa kerrotaan RDA-kuvailuformaatin uudistumisesta ja siinä on uutisia avoimeen julkaisemiseen liittyen sekä kotimaasta että ulkomailta.

Antoisia lukuhetkiä!

Tietolinja 2/2017 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Esa-Pekka Keskitalo esittelee artikkelissaan ATT-hankkeessa rakennettua avoimen tieteen ja pitkäaikaissäilytyksen palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Jyrki Ilvan artikkeli käsittelee kansainvälisiä avointen julkaisujen hakupalveluita.

Eeva Savolaisen artikkeli pohtii Arto-artikkeliviitetietokannan hyödyntämistä tutkimustietojärjestelmien tietolähteenä. Juha Rautiainen esittelee digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun lisättyä Haka-tunnistautumista, jonka ansiosta käyttörajattuja digitoituja aineistoja on tulevaisuudessa mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön korkeakouluissa.

Jyrki Ilvan toisessa artikkelissa käydään tilastotietojen pohjalta läpi korkeakoulukirjastojen henkilöstössä, toimintamenoissa, kulurakenteessa, toimipisteissä ja aineistohankinnoissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002-2016.

Numerossa on kaksi matkaraporttia muilta mantereilta. Anis Moubarikin, Piia Naukkarisen ja Tanja Vienosen artikkeli kertoo kuulumisia Australiassa järjestetystä Open Repositories 2017 -konferenssista. Antti-Jussi Nygård puolestaan raportoi Kanadassa järjestetystä avoimeen julkaisemiseen keskittyneestä PKP 2017 -konferenssista.

Artikkelien lisäksi lehdessä on myös erillinen ajankohtaiskatsaus.

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Tietolinja 1/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314

Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.

Continue reading

Tietolinja 2/2015 on ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehti Tietolinja on täällä taas – numero 2/2015 löytyy osoitteesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113656

Lehden artikkeleissa Marja-Liisa Seppälä kirjoittaa kuvailun muutoksesta, Juha Hakala linkittämisestä ja pysyvistä tunnisteista, Anna-Sofia Ruth Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannasta ja Jyrki Ilva open access -julkaisemisen mittaamisesta.

Lisäksi lehdessä on mukana ennätysmäärä raportteja kesän konferensseista. Konferenssien kirjainlyhenteet – QQML, ELAG, OR, OAI, LIBER, IGELU – saattavat äkkiseltään vaikuttaa kryptisiltä, mutta konferenssit ovat kuitenkin korvaamaton väylä päästä kärryille siitä, mistä maailmalla tällä hetkellä keskustellaan. Raporteissa esille nousevia teemoja ovat mm. data-aineistot, avoin tiede ja avoin julkaiseminen.

LIBER 2015: DARIAH-työpaja

dariah-logo

LIBER (http://libereurope.eu) on Euroopan tutkimuskirjastojen liitto, jossa on yli 400 jäsenorganisaatiota. Sen 44. konferenssi pidettiin kesäkuun lopussa Lontoossa. Isäntinä toimivat Imperial Collegen Senate House Library,  London School of Economicsin kirjasto sekä University Collece Londonin kirjastopalvelut (http://www.liber2015.org.uk). Konferenssi järjestettiin Bloomsburyssä sijaitsevassa Senate Housessa, joka on innoittanut George Orwellin kuvausta totuusministeriöstä ja toiminut myös Batman-elokuvien kuvauspaikkana.

Aloitan tässä kirjoituksessa konferenssin sadon pohtimisen. Continue reading

Tietolinja 1/2015

Vuoden 2015 ensimmäinen Tietolinja-lehti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029968.

Tämänkertainen numero käsittelee mm. kotimaisiin tieteellisiin lehtiin ja avoimeen tieteeseen liittyviä teemoja. Esittelyssä ovat mm. Artiva-hankkeen tulokset, Kansalliskirjaston uusi kotimaisten tieteellisten lehtien avoimuutta edistävä yhteishanke Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa, tieteellisille lehdille tehdyn kyselyn tulokset ja Elektra-palvelyn nykyiset kuulumiset.

Lisäksi tarjolla on myös muuttotunnelmia ja muita ajankohtaisia uutisia sekä Kansalliskirjastosta että uuden Meiltä ja muualta -katsauksen osalta myös sen ulkopuolelta.

DHH15 – Digitaalisten ihmistieteiden hackathon

Kirjoittanut: tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen

DHH15 eli Digital Humanities Hackathon 2015, järjestettiin 11.5.-15.5.2015 Helsingin Yliopiston Tutkijakollegiumissa. Järjestäjinä olivat professorit Mikko Tolonen, Eetu Mäkelä, ja mukana menossa oli myös Timo Honkela, joka oli hackathonin alkuperäisidean isä. Kiinnostusta teemaan osoitti osallistujien runsaslukuinen joukko, rekisteröityneitä osallistujia oli liki neljäkymmentä. Lisäksi päivien aikana paikalle tuli eri asiantuntijoita kertomaan omasta tutkimuksestaan tai muusta teemaan liittyvästä kiivaan ryhmätyötyöskentelyn välipaloiksi.

Continue reading