Finna rohkaisee valitsemaan avoimen koodin

FNA_tunnus_pysty_WEB_turkSyksyllä 2011 Finna-hakupalvelun rakentajat olivat turhautuneita. Finna oli tarkoitus toteuttaa valmisohjelmistolla, mutta kilpailutuksella parhaimmaksi valittu ohjelmisto ei täyttänyt vaatimuksia. Muut valmisohjelmistot tuntuivat vielä huonommilta vaihtoehdoilta. Jokin ratkaisu oli keksittävä.

Ratkaisuksi avoin lähdekoodi

Kansalliskirjastossa oli harkittu avoimen lähdekoodin ohjelmistoja jo vuonna 2008, kun Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän vaatimusmäärittelyä laadittiin. Tuolloin ohjelmistot eivät olleet vielä tarpeeksi kehittyneitä asiakasliittymä Finnan tarpeisiin tai avoimen lähdekoodin tuotteilla ei ollut elävää kehittäjäyhteisöä tukenaan.

Vuoteen 2011 mennessä kehitys oli astellut aimo harppauksin eteenpäin. Alaa seuraavassa Finna-tiimissä alettiin vakavasti harkita avoimeen lähdekoodiin siirtymistä.

Johtajien ja rahoittajan vakuuttaminen ei ollut helppoa. Nyt tehtäisiin jotain aivan eri tavalla kuin ennen, mutta Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntijoiden mukaan se kannattaisi. Päätös avoimeen lähdekoodiin siirtymisestä saatiin vuoden 2012 alussa, kun aikakin oli vuotta 2008 kypsempi JHS 169:n myötä.

Itse tekemisen hyvät ja huonot puolet

Finnan kehitystyö eteni ripeästi. Jo parissa kuukaudessa ohjelmistokehittäjät saivat rakennettua VuFindilla ja muilla ohjelmistoilla demoympäristön, jossa palvelun perustoiminnallisuudet olivat valmiina. Niin kehittäjien kuin päättäjienkin mieliala nousi kohisten.

finnan_paakehittaja_ere_maijala

Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija ja Finnan pääsuunnittelija Ere Maijala tuntee avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Hän on muun muassa kehittänyt Mozilla-organisaatiossa Firefox-selainta.

Finna-hakupalvelu avattiin testikäyttöön joulukuussa 2012. Betaversiossa on seitsemän organisaation tai yhteenliittymän aineistot. Seuraava tuotantoversio julkaistaan 22.10.2013, jolloin Finnassa on jo kymmeniä Suomen arkistoja, kirjastoja ja museoita aineistoineen ja osa myös verkkopalveluineen.

Vaikka Finnan rakentaminen on sujunut pääosin hyvin, haasteitakin on ollut. Esimerkiksi riippuvuus ulkoisten järjestelmien rajapintojen toimivuudesta on vaikeuttanut työtä. Odotusten hallinta ei ole helppoa, sillä kehitystiimin ulkopuoliset eivät välttämättä näe muutoksia viikkokausiin. Asiaan vihkiytymättömien on myös vaikea niellä ajatusta, ettei Finna niin sanotusti valmistu koskaan. Finnan kehittäminen jatkuu vielä ylläpitovaiheessakin, kun tekniikka ja muut palveluun liittyvät asiat muuttuvat koko ajan.

Avoimesta lähdekoodista hyötyvät useat

Avointa lähdekoodia käytettäessä vastuu rakennettavan palvelun onnistumisesta jää itselle, mutta ohjelmistoissa on valmiina monia hyviä ratkaisuja, joita kuka tahansa saa hyödyntää. Myös muut hyötyvät Kansalliskirjaston tekemästä työstä. Esimerkiksi suomen kielen käsittelyssä Kansalliskirjasto on mahdollistanut hakujen tekemisen taivutusmuodoilla.

Avoimen lähdekoodin etuna on, että organisaatiot voivat kehittää järjestelmää keskenään yhteistyössä ilman organisaatiorajoja tai raskaita sopimusmenettelyjä. Kokemukset Finnasta rohkaisevat avoimen lähdekoodin valintaan ja siihen, että teknisten asiantuntijoiden ammattitaitoon kannattaa luottaa.

2 thoughts on “Finna rohkaisee valitsemaan avoimen koodin

  1. Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla tästä päivitetty tilannekatsaus, miltä tuntuu nyt kolme vuotta myöhemmin.

  2. Olen sattuneesta syystä pohtinut viime aikoina juuri tätä asiaa. Pitkää tilannekatsausta on ehkä vaikea antaa, mutta lyhyesti sanottuna kaikki tuo kirjoituksessa mainittu on edelleen totta.

    Kuva on kuitenkin tarkentunut. Avoin lähdekoodi on hyvä perusta mutta ei viisastenkivi. Ensinnäkin avoimen tuotteen, niin kuin minkä tahansa tuotteen, hallinta edellyttää systemaattista laadun- ja muutoksenhallintaa. Kehitystiimillämme on ollut alusta lähtien hyvät prosessit Finnan koodin ja teknisen ympäristön laadun ylläpitämiseksi, ja ne ovat edelleen vuosien aikana parantuneet. Vielä on tehtävää, mutta esimerkiksi koodin katselmointikäytännöt ja kolmen viikon kehityssyklit ovat luoneet erinomaisen pohjan palvelutuotannolle.

    Toiseksi asiaksi nostaisin esiin Finnan käytettävyyssuunnittelijat. Avoin lähdekoodi sallii muutokset, mutta muutosten pitää aina lopulta olla perusteltuja käyttäjän näkökulmasta: niiden pitää parantaa käyttäjän saamaa palvelua. Käytettävyyssuunnittelijamme ovat tutustuneet syvällisesti Finnan nykyisten ja tulevien käyttäjien tarpeisiin ja suunnitelleet muutoksia näkemyksensä pohjalta. Tuoreimmassa käyttäjäkyselyssä viime vuoden lopulta saimme tietää, että peräti 95% Finnan käyttäjistä suosittelisi palvelua myös muille. Se luku on hyvin rakennettujen työprosessien ja hyvän suunnittelun hedelmä, ja sitä kelpaa esitellä.

Comments are closed.