Hyvästi Netscape!

Viime vuosikymmenen maineikkaimpiin internet-brändeihin kuulunut Netscape siirtyy historiaan. Netscapen selainohjelmiston kehittäminen on jo lopetettu, ja sille tarjottu tuki päättyy helmikuun lopussa. Selaimen muistoksi on avattu arkistosivu, jolta löytyy selaimen nostalgisia vanhoja versioita ja ohjelmiston nykyisen omistajan AOL:n lyhyt tiedonanto, jossa kerrotaan päätöksen taustoista. Netscapen arkistosivu suosittelee viimeisillekin Netscape-käyttäjille siirtymistä Flockin, Firefoxin ja Thunderbirdin käyttäjiksi. Miten tässä oikein näin kävi?

Oman aikansa Google

Alkuvaiheessa Tim Berners-Leen 1990-luvun alussa kehittämää World Wide Webiä selailtiin puhtaasti tekstipohjaisilla selaimilla. Kuten Berners-Lee on omassa “Weaving the Web”-teoksessaan kuvannut, uuden teknologian leviäminen lähti toden teolla liikkeelle vasta siinä vaiheessa, kun markkinoille tuli ensimmäinen kunnolla toimiva graafinen selain, joka kykeni näyttämään myös kuvia. Ensimmäisenä ennätti Illinoisin yliopistossa kehitetty NCSA Mosaic -niminen selain, jota itsekin muistan kokeilleeni joskus alkuvuodesta 1994. Vaikka monet muut ovat muistelleet tätä kokemusta mullistavana, omalta kohdaltani asiat eivät menneet ollenkaan näin: selainohjelmisto latasi ikuisuudelta tuntuneen ajan postimerkin kokoista kuvaa joltain ulkomaiselta palvelimelta, ja kaatui sitten. En koskenut koko ohjelmaan uudestaan ainakaan puoleen vuoteen.

Netscape sai alkunsa siten, että Mosaicin keskeiset kehittäjät Marc Andreessenin johdolla perustivat oman firman, ja ryhtyivät sen suojissa rakentamaan uutta entistä ehompaa selainohjelmistoa ja tuotteistamaan sitä. Yrityksen ensimmäinen tuote, Netscape Navigator 1.0 -selain tuli virallisesti markkinoille joulukuussa 1994. Vaikka Netscape ei siis ollut ensimmäinen graafinen www-selain, se oli kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Siitä tuli parin vuoden ajaksi lähes synonyymi nettiselaimelle, samaan aikaan kun www:n läpimurron myötä entistä kovemman vauhdin saanut Internet-buumi levisi yhä laajemmalle ja alkoi muuttaa yhteiskuntaa ja ihmisten tottumuksia.

Netscapen valta-asema toi mukanaan myös tiettyä ylimielisyyttä, jolla oli vaikutusta mm. verkkosivujen tekemiseen käytettävän html-koodin kehitykseen. Yleiseen käyttöön tuli monia surullisenkuuluisia “Netscape-laajennuksia”, epästandardia koodia, joka vain sattui toimimaan Netscapen selaimessa (absurdeimpana esimerkkinä äärimmäisen rasittava blink-tagi). Vaikka verkkomaailman käytäntöjä standardoimaan perustettu W3C on sittemmin pyrkinyt puuttumaan kovalla kädellä html-koodin kehitykseen, osittain jo tämän varhaisvaiheen perintönä olemme edelleen tilanteessa, jossa eri selainten toiminnassa on merkittäviä eroja, mistä on paljon kiusaa verkkosivujen suunnittelijoille.

Bill Gatesin vastaisku

Netscapen valta-asema alkoi horjua muutaman hybriksessä vietetyn vuoden jälkeen. Verkkomaailman läpimurtoon jälkijunassa herännyt ohjelmistojätti Microsoft osti oikeudet alkuperäisen Mosaic-selaimen teknologiaan ja ryhtyi kehittämään sen pohjalta omaa selaintaan, joka sai nimen Internet Explorer. Microsoftin selain oli alkuvaiheessa huomattavasti Netscapea primitiivisempi, mutta Netscapen etumatka kapeni kuitenkin nopeasti versio versiolta. Käytännössä tämä “selainten sotanakin” tunnettu kilpailuasetelma ratkesi lopulta siihen, että Microsoft saattoi hyödyntää omaa ylivertaista markkina-asemaansa. Samaan aikaan kun Netscapen selain muuttui muiden tulonlähteiden puutteessa maksulliseksi, Microsoft tarjosi omaa selaintaan omien käyttöjärjestelmiensä ilmaisena lisukkeena.

Netscapen jäätyä 1990-luvun loppuun mennessä Microsoftin jalkoihin firma päätyi AOL:n omistukseen. Kaikki toivo laitettiin uuteen, avoimen lähdekoodin selainohjelmistoon Mozillaan, jonka piti taata myös Netscapen uusi nousu. Käytännössä Mozillaa odotettiin pitkään kuin kuuta nousevaa, mutta vaikka myös Netscape toi vuonna 2000 markkinoille oman Mozilla-pohjaisen selaimen, ei-kaupalliset vaihtoehdot (ensin Mozilla ja sitten Firefox) osoittautuivat nopeaksi selkeästi suositummiksi. Netscapen markkinosuus kuihtui lopulta 2000-luvun kuluessa niin pieneksi, ettei brändin ylläpitäminen enää ollut mielekästä.

Katoavaa on mainen kunnia

Netscape joutui siis huonon onnen ja onnettomien bisnes-ratkaisujen myötä samanlaisen kohtalon uhriksi kuin monet muut jossain vaiheessa hyvinkin maineikkaat Internet-ilmiöt. Vaikka esim. Altavista tai Napster ovat periaatteessa edelleen olemassa, niidenkin mullistava merkitys ja maailmanlaajuinen maine jäi hyvin lyhytaikaiseksi. On mielenkiintoista nähdä, mitkä esim. tämän hetken kuumista web 2.0-ilmiöistä joutuvat ennemmin tai myöhemmin jakamaan saman kohtalon.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *