E-kirjat ja verkkojulkaiseminen esillä Frankfurtin kirjamessuilla 2012

Maailman suurimmat kirja-alan messut kokosivat noin 7300 näytteilleasettajaa ja yli 280 000 kävijää Frankfurtiin lokakuussa.

E-kirjojen tuotanto ja verkkojulkaiseminen olivat messuilla vahvasti esillä, vaikka painettujen kirjojen markkinat ovat Euroopassa edelleen selvästi suuremmat kuin e-kirjojen. Merkkejä muutoksesta on kuitenkin jo nähtävissä. Esimerkiksi Amazonin e-kirjojen myynti Englannissa on ohittanut painettujen myynnin vain kaksi vuotta Kindlen lanseeraamisen jälkeen.

Monet kustantajat korostivat, että siirtyminen e-kirjatuotantoon asettaa niille uusia haasteita. Esimerkiksi julkaisuprosessit, hinnoittelumallit ja jakelukanavat on mietittävä uusiksi. Kustantajat eivät kuitenkaan ole yksin näiden haasteiden edessä. Sitä todistivat useat yritykset, jotka tarjoutuivat hoitamaan verkkojulkaisemisen prosesseja kustantajien puolesta, jotta kustantajat voivat keskittyä niille keskeisiin sisältöihin ja lukijasuhteiden luomiseen.

Usein kustantajat hallinnoivat itse lisensioitavaa aineistoaan. Muutaman vuoden kuluessa osa kustantajista saattaa siirtää aineistonsa yksityisen palveluntarjoajan ylläpitämään pilvipalveluun, jolloin aineiston hallinnointi on ketterämpää. Pienille ja keskisuurille kustantajille pilvipalvelun käyttö tarjoaa keinon vähentää kustantamisen kuluja, koska niiden ei esimerkiksi tarvitse investoida tarvittavaan teknologiaan tai järjestelmiin.

Cloud publishingiin liittyy kuitenkin kysymyksiä, jotka tulee ensin selvittää. Kuinka toteutuskelpoinen on aineiston siirtäminen pilvipalveluun, entä toimiiko palvelu yhtä vakaasti kuin omalta palvelimelta käsin?  Onko tieto turvassa pilvipalvelussa, kuka turvallisuudesta huolehtii ja missä esimerkiksi asiakastietoja säilytetään? EU:n alueella on tiukka lainsäädäntö, jolla turvataan datan omistajan oikeudet, mutta USA:ssa valtio voi vaatia yrityksiltä tietoja koska tahansa, missä tahansa ja jopa yrityksen tietämättä, myös tapauksissa, joissa yritys toimii ulkomailla. Laki tunnetaan nimellä Patriot Act.

Cloud publishing saattaa muuttaa kustannusmaailmaa, mutta nähtäväksi jää, kuinka kustantajat, varsinkin isot kustantajat, tulevat suhtautumaan asiaan. Toisaalta se voi tarjota erinomaisen mahdollisuuden omakustanteelle.

Messujen yhdeksi puheenaiheeksi nousi elektroninen omakustanne. Perinteisen kustantamisen vastapainoksi omakustanne tarjoaa nopean, edullisen ja ketterän vaihtoehdon kenelle tahansa, joka on kiinnostunut oman teoksensa julkaisemisesta. Amazonin Kindle Direct Publishing (KDP) -palvelun avulla kirjoittaja lataa teoksensa palveluun, ilmoittaa kuvailutiedot, määrittää missä maissa kirja julkaistaan ja millä hinnalla. Prosessi kestää muutamia tunteja. Amazonin mukaan kirjoittajalla säilyy teokseensa kaikki oikeudet (sis. tekijänoikeudet ). Kirjoittaja saa 70 % teoksensa mahdollisesta tuotosta mikäli määrittää sen hinnaksi alle kymmenen euroa. Lisäksi hän pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan teoksen myyntiä ja kertyvää tuottoa. Omakustanteen merkityksestä kielii se, että kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Amazonin saksankielisen Kindle Bookstoren Top 10 kirjasta seitsemän ja Top 100 kirjasta 49 on julkaistu KDP-palvelussa.

Messujen esityksissä keskusteltiin Digital Rights Management (DRM) ja vesileiman eli ns. soft DRM:n käytöstä. DRM-suojauksella on puolestapuhujansa, mutta se rajaa tiukasti kirjan ostajan oikeudet. DRM:llä kirja lukitaan ns. laatikkoon, johon pyydetään käyttöoikeuksia. Tämä voi johtaa siihen, että jos käyttäjä ei saa kirjaa kohtuullisilla käyttöoikeuksilla, ostaa hän toisen teoksen, jossa on paremmat käyttöehdot.

Kustantajien näkemä uhkakuva e-kirjojen laajamittaisesta väärinkäytöstä on ylimitoitettu, koska järjestelmällinen väärinkäyttö edellyttää hyvää teknistä asiantuntemusta. Vesileiman käyttö ei edellytä teknistä suojausta, mutta sen avulla käyttäjä voidaan paikantaa jälkikäteen. Vesileima on mahdollista sijoittaa tarvittaessa vaikka kirjan jokaiselle elementille, jolloin vaikkapa kirjan osaa tulostettaessa näkyviin tulee käyttäjän nimi tai tämän koneen ip-osoite.

DRM-suojausta ei ole varauksetta hyväksytty kustantajien keskuudessa. Esim. saksalaisista kustantajista 50 % käyttää jotakin suojausmekanismia kirjoissaan ja näistä 60 % on ottanut käyttöön DRM:n. Messuesitysten yhteydessä käydyn yleisökeskustelun perusteella DRM ei nauti myöskään kirjailijoiden varauksetonta suosiota. Eräässä keskustelussa kirjailijat olivat eri mieltä suojauksen tärkeydestä yhden kirjailijan vaatiessa kovaa suojausta tulojen menettämisen vuoksi ja toisen kirjailijan todettua luottavansa lukijoihinsa eikä tämän vuoksi ollut halukas rankaisemaan heitä DRM:llä.

EPUB2 on tällä hetkellä vallitseva e-kirjaformaatti. Siitä ollaan kuitenkin siirtymässä enemmän interaktiivisuutta tarjoavaan EPUB3-formaattiin. Messuilla esiteltiin EPUB3:lla tuotettuja kirjoja, joissa oli esim. radionapeilla toteutettuja kysymyssarjoja, kirjan sisään upotettuja videoita ja kirjan sivuilla liikkuvia animaatioita. EPUB3-formaatin yleistymisen esteenä on ollut heikko laitteisto- ja lukuohjelmistotuki.

Pelkän kirjan muotoisen sisällön tarjoaminen ei välttämättä riitä enää verkkomaailmassa. E-kirjojen ympärille tuotettujen lisäpalvelujen merkitystä korostettiin useissa puheenvuoroissa. Esimerkiksi kirjailijahaastattelut, suosittelulistat ja linkitykset muille aiheeseen liittyville verkkosivuille lisäävät e-kirjojen näkyvyyttä ja sitä kautta myös myyntiä. Kirjoja voidaan myös pilkkoa palasiksi ja myydä kuluttajien haluamina osina esim. luku kerrallaan.

Kustantajien olisi huolehdittava siitä, että asiakkaat löytävät kirjat ja niihin liittyvät palvelut. Kuluttajat etsivät kirjoja verkosta useimmin hakemalla tiettyä kirjailijaa tai nimekettä, ei niinkään selailemalla kirjalistoja. Useissa puheenvuoroissa korostettiinkin laadukkaan metadatan merkitystä e-kirjojen löydettävyyden ja haettavuuden kannalta.

Kustantajia kehotettiin useissa yhteyksissä kiinnittämään enemmän huomiota e-kirjojen käyttötilastoihin. Käyttöä kuvaava tilastotieto on kustantajille tärkeää dataa, jota niiden kannattaa hyödyntää profiloidessaan asiakaskuntaansa.

Kirjastot nostettiin esiin muutamissa kustantajien ja välittäjien puheenvuoroissa. Niissä korostettiin, että kustantajien ei pidä unohtaa kirjastoja, sillä ne voivat toimia edelläkävijöinä uusien e-kirjapalveluiden lanseeraamisessa. Kirjastot myös kouluttavat asiakkaitaan käyttämään erilaisia palveluita ja edistävät siten e-kirjojen käyttöä.

Lisätietoja:
Ari Alkio
Paula Mikkonen

Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikkö
finelib@helsinki.fi

One thought on “E-kirjat ja verkkojulkaiseminen esillä Frankfurtin kirjamessuilla 2012

  1. Pingback: E-kirjat ja verkkojulkaiseminen esillä Frankfurtin kirjamessuilla 2012 – Digitaalinen kirjasto | E-kirjat | Scoop.it

Comments are closed.