Vuosittain järjestetään kirjastojen e-aineistohankintaa tekevien konsortioiden tapaaminen, jossa keskustellaan alan ajankohtaisista kysymyksistä ja etsitään yhdessä ratkaisuja ongelmiin sekä uusia, parempia toimintatapoja. Tänä vuonna ICOLC-tapaaminen oli lokakuussa Wienissä ja paikalla oli väkeä Euroopan, Amerikan ja Aasian eri puolilta.

Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyy konsortioiden työssä ja ICOLC:in esityksissä. Monet konsortiot pohtivat tapoja säästää kustannuksissa ja pyrkivät löytämään uusia toimintatapoja. Kustannuspaineisiin konsortiot hakevat ratkaisuja hintojen nousun pysäyttämisellä, kokoelmia supistamalla ja neuvottelemalla yhteisiä sopimuksia muiden maiden konsortioiden kanssa.

Hintaneuvottelut ovat aina tärkeä osa e-aineistojen lisensiointia, mutta tiukentuvassa taloustilanteessa konsortiot joutuvat etsimään uusia, entistä järeämpiä keinoja aineistokulujen kasvun estämiseksi. Esimerkiksi Ranskassa kirjastojen budjetteja leikataan merkittävästi vuosina 2012 ja 2013 ja konsortio miettii ratkaisuja neuvotteluja varten. Elektronisten aineistojen osuus kirjastojen budjetista on suuri, joissakin organisaatioissa jo 90 %. Ranskan korkeakoulukirjastojen konsortio COUPERIN on julkaissut verkkosivuillaan sopimansa neuvottelutavoitteet koskien hinnankorotuksia/laskuja, tilastoja ja muita tarvittavia palveluita.  Mikäli tavoitteeseen ei jonkun aineiston kohdalla päästä, konsortio harkitsee vakavasti konsortionlaajuista tilauksen lopettamista.

Entistä tärkeämmäksi nähdään myös aineistojen ja lehtipakettien sisällön ja käytön arviointi. Esimerkiksi Itävallassa on järjestelmällisesti verrattu lehtipakettien sisältöä ja yksittäisten lehtien tilauksia ja pyritty saamaan säästöjä löytämällä päällekkäiset tilaukset. Lehtien käytön arvioinnissa oleellisia ovat laadukkaat tilastot. Tilastoinnin COUNTER-suositus määrittää tilastoinnin periaatteet. ICOLCin esityksissä tuotiin kuitenkin esiin haasteita myös COUNTER-tilastoinnin yhteismitallisuudessa, sillä kustantajien erilaiset käyttöliittymät vaikuttavat artikkelilatauksien määrään. Kustantajat voivat esimerkiksi itse valita, linkataanko hakutulos suoraan kokotekstiin vai näytetäänkö käyttäjälle ensin tiivistelmä.

Konferenssissa keskusteltiin myös Patron-Driven Access (PDA) -mallista, jossa asiakkaiden käytettäväksi avataan tietty valikoima aineistoa, yleensä e-kirjoja, ja kirjasto ostaa kirjoja omaksi sitä mukaa kun asiakkaat käyttävät aineistoja. PDA-mallissa hintaan vaikuttaa paljon se, kuinka määritellään ”trigger event”, eli millä hetkellä kirja ostetaan organisaation omaksi.  Ostohetkeä voi määritellä esimerkiksi se, kuinka monta kertaa kirjaa on luettu, mitä osia kirjasta on avattu, ja onko kirjaa tallennettu tai tulostettu. Määrittelyissä on eroja eri palveluntarjoajien välillä.  Konferenssissa pohdittiin myös sitä, olisiko tarpeen määritellä standardia näkemystä ostohetken määritelmästä. Määrittelyn mahdollisuuksiin vaikuttavat myös välittäjien ja kustantajien keskinäiset sopimukset. Lisäksi keskusteluissa tuotiin esiin asiakkaiden käyttöön avattavan kokoelman tarkka rajaaminen. Rajaaminen auttaa osaltaan kulujen hallinnassa: kun käyttöön avattava valikoima on suppeampi ja kohdistetumpi, eivät hankintamäärätkään voi kasvaa holtittomasti. Kokoelman asiantunteva rajaaminen pitää myös PDA-mallin kautta hankitut aineistot kirjaston kokoelmapolitiikan mukaisina.

Suurena ja useita konsortioita sekä organisaatioita koskevana ongelmana nähdään suurten e-lehtipakettien (esim. Elsevier, Wiley-Blackwell, Springer) jatkuva hintojen kasvu. Tilaajilla ei ole enää varaa tilata näitä aineistoja tai ainakaan juuri muita aineistoja niiden lisäksi. Tilaamatta jättäminenkään ei ole realistista, koska kukaan ei oikein ole keksinyt korvaavaa kustannustehokasta vaihtoehtoa. Pienempien pakettien/yksittäisten lehtien tilaaminen on usein suhteellisesti kalliimpaa, Open Access on edelleen kehitysvaiheessa eikä tilaajaorganisaatioilla ole halua rajoittaa tarjontaansa loppukäyttäjilleen.

Kustannusten lisäksi konsortioita puhuttivat uudet tavat palvella jäsenistöä ja vaikuttaa kustannustoimialaan. Britanniassa JISCillä on  projekti (OAPEN-UK), jossa tutkitaan miten toimintatapojen ja prosessien tulee muuttua, jotta kirjoja voisi julkaista OA-julkaisuina. Tavoitteena on tukea pieniä OA-kustantajia.

Lisätietoja:
Anu Alaterä
Iina Peltonen
Arja Tuuliniemi
Toni Vesterinen

Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikkö
finelib@helsinki.fi