Heinäkuun Open Repositories -konferenssissa käsiteltiin myös pysyviä tunnisteita. Näkyvimmin tämä teema nousi esiin Ryan Scherlen ja Mark Diggoryn esityksessä “Creating Citable Data Identifiers” (ks. videoitu esitys, abstrakti, pdf ja esityskalvot, ppt), jossa tunnisteiden käyttöä mietittiin ensisijaisesti tutkimusdatan ja julkaisuarkistojen näkökulmasta.

Pysyvien tunnisteiden ja niihin pohjautuvien pysyvien osoitteiden osalta kansainvälinen kenttä on tällä hetkellä melko lailla hajallaan, ja käytössä on useita eri järjestelmiä (mm. URN, Handle ja DOI). Kansalliskirjasto on pyrkinyt monien muiden eurooppalaisten toimijoiden tavoin edistämään URN-tunnistejärjestelmän käyttöä, joten Scherlen ja Diggoryn ensimmäistä suositusta “Use DOIs” oli hivenen vaikea sulattaa.

DOI-järjestelmän vahvuutena on toki se, että se on yleisessä käytössä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisemisessa ja se on siten tuttu useimmille tutkijoille, joten DOI-tunnisteiden käyttäminen myös tutkimusdatan siteeraamisessa voisi tuoda sille lisää uskottavuutta. Etenkin lääke- ja luonnontieteen alan tutkijoiden kanssa keskustellessa tulee kieltämättä välillä sellainen vaikutelma, että pysyvä tunniste on yhtä kuin DOI.

Esityksessä sivuttiin versiointiin ja osakokonaisuuksiin liittyviä haasteita: tunnistejärjestelmästä riippumatta joudutaan väistämättä pohtimaan kysymyksiä siitä, miten dokumenttien muuttuminen vaikuttaa niiden tunnisteisiin, miten kokonaisuus ja sen osat linkittyvät toisiinsa, ja minkä tasoisille osille tunnisteita ylipäänsä annetaan. Asia ei ole millään muotoa yksinkertainen, ja siihen joudutaan ottamaan kantaa esim. tekeillä olevassa URN-standardin uudistamistyössä.

Scherlen ja Diggoryn esityksen varsinainen uutinen oli se, että DSpace tarjoaa syksyllä ilmestyvästä versiosta 3.0 lähtien mahdollisuuden käyttää dokumenttien urlien pohjana myös muita tunnistejärjestelmiä kuin siihen tähän asti sisäänrakennettua Handlea. Ratkaisut pohjautuvat @miren Dryad-data-arkistoa varten tekemään kehitystyöhön. Mahdollisuus käyttää DOI:ta on tulossa valmiina mukaan, mutta tiettävästi myös URN:ien käyttö olisi toteutettavissa helposti.

Parempi URN-integraatio on ollut omalla toivelistallamme jo siitä lähtien kun otimme DSpacen käyttöön, eli sikäli tämä on tietysti positiivinen uutinen. Käytännössä asia vaatii vielä paljon pohdintaa, sillä ylläpitämissämme palveluissa on vuosien varrella ilmestynyt suuri määrä julkaisuja, joihin on tehty eri puolilta Handle-pohjaisiin URL:eihin perustuvia linkkejä, eli osoitteiden muutoksista tässä vaiheessa aiheutuu väistämättä paljon sotkua. Lisäksi läheskään kaikilla Doriankaan julkaisuilla tai tietueilla ei ole omaa URN:ia. Kyseessä on siis ainakin jo olemassaolevien arkistojen osalta selkeästi pitemmän tähtäimen projekti.