Tietolinja siirtynyt uudelle julkaisualustalle – numero 1/2014 nyt luettavissa

Vuoden 2014 alusta Tietolinja-lehti siirtyi uudelle julkaisualustalle. Myös lehden verkko-osoite muuttui, uusi osoite on http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi. Lehden ilmestymistiedot on nyt mahdollista tilata itselleen myös RSS-syötteinä.

Testimielessä myös vuoden 2013 numerot on julkaistu uudelleen uudella alustalla.

Koska koko Kansalliskirjaston verkkosivusto (jonka alla Tietolinjakin on aiemmin ilmestynyt) tulee uudistumaan kokonaan, kannattaa muistaa tehdä kirjanmerkit numeroiden ja artikkeleiden urn-osoitteisiin, jotka ovat pysyviä! Urn-osoite on selväkielisenä  joka artikkelin alussa.

Vuoden 2014 ensimmäinen Tietolinja on ilmestynyt.

Numeron pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014052225979

Tällä kertaa juhlistamme Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön 40. juhlavuotta tarkastelemalla Tietolinjan 20 vuoden takaista juhlanumeroa.

Muut aiheet katsovat kohti tulevaisuutta: Finto-palvelusta ja ontologioista kertovat Matias Frosterus teknisestä sekä Susanna Nykyri ja Tuomas Palonen käyttäjänäkökulmasta. Lisäksi Jussi-Pekka Hakkarainen raportoi kieliteknologian ja talkoistamisen hyödyntämisestä suomalais-ugrilaisten sukukansojen aineistojen digitointiprojektissa ja Jyrki Ilva Roomassa pidetystä tutkimustietojärjestelmien kansainvälisestä konferenssista.

Avointa tutkimusdataa, avoimia julkaisuja ja avointa lähdekoodia kesällä Helsingissä

or2014
Kesäkuun toisella viikolla Helsingissä järjestettävän Open Repositories 2014 -konferenssin esikonferenssin ja pääkonferenssin alustava ohjelma on nyt nähtävillä verkossa:


https://www.conftool.com/or2014/sessions.php

(Sessioiden sisältöä pääsee selailemaan klikkaamaalla kunkin päivän nimeä, ja sessiota klikkaamalla näkee myös esitysten abstraktit!)

Saman tien on syytä muistuttaa siitä, että konferenssin ilmoittautuminen on käynnissä, ja edullisempi rekisteröitymismaksu on voimassa ainoastaan sunnuntaihin 4.5. asti, eli kannattaa ehdottomasti ilmoittautua ajoissa!

Lue loppuun

Lausuntoja Tiedon saatavuus -työryhmän raportista

Viime syksyn saavutuksiin kuului Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen yhteydessä toimineessa Tiedon saatavuus -työryhmässä työstetty esitys kansallisiksi avointa julkaisemista ja avointa tutkimusdataa koskeviksi linjauksiksi.

OKM lähetti paperin marras-joulukuussa pikaiselle lausuntokierrokselle eri organisaatioihin. Palautuspäivään mennessä lausuntopyyntöön saatiin peräti 50 kommenttia. Sekä työryhmän raporttiin että siitä annettuihin lausuntoihin pääsee nyt tutustumaan – kuinkas muuten – open accessina TTA-hankkeen sivustolla:

http://www.tdata.fi/fi/dokumentit

Lue loppuun

Tietolinja 2/2013 ilmestynyt

Vuoden toinen Tietolinja on ilmestynyt ja luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201312137632.

Teemana on tällä kertaa “Matkailu avartaa” eli tässä numerossa raportoidaan konferensseista ja kokouksista eri puolilta maailmaa. Juha Hakala kirjoittaa American Library Associationin vuosikokouksesta ja tämänvuotisisten Semantic Web in Libraries ja Open Repositories -konferenssien antia ruotivat Laila Heinemann ja Jyrki ilva. Petteri Kivimäki puolestaan tuo terveisiä Kuali OLE -kirjastojärjestelmän kehittäjäkokouksesta.

Lisäksi Esa-pekka Keskitalo tarjoaa tiiviin tietopaketin vuoden lopussa päättyvästä Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeesta.

Karttoja kartalle

Kansallisarkisto on testaillut kokeiluluontoisesti uusia tapoja asettaa kartta-aineistoja käyttöön. Sekä heillä että meillä Kansalliskirjastossa on kyllä karttoja verkossa saatavina; meillä nimittäin Suomen karttoja ja kartastoja sekä pienehkö otos Nordenskiöldin karttoja.

Kuten näkyy, karttoja on tarjolla, mutta esimerkiksi tiettyä paikkaa koskevan karttakuvan tutkiminen ei ole mitenkään helppoa. Kansallisarkiston testissä – http://digi.narc.fi/karttapohjainen_aineisto/ – on kokeiltu tarkempien kartojen linkittämistä yleissilmäyskarttaan sekä karttojen liittämistä Google Earthiin. Jälkimmäistä mahdollisuutta innostuin itsekin iltapuhteella testaamaan.

Lue loppuun

Tietolinja 1/2013 on ilmestynyt

Vuoden 2013 ensimmäinen Tietolinja on ilmestynyt ja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306043823

Kansalliskirjaston kolmesta suuresta kärkihankkeesta on tällä kertaa esittelyvuorossa UKJ eli uusi kirjastojärjestelmä (sille ei vielä ole keksitty vetävämpää nimeä, joten toistaiseksi pitää elää taas yhden akronyymin kanssa). Kehittämispäällikkö Ari Ahlqvist ja tekninen asiantuntija Petteri Kivimäki valottavat sekä hankkeen taustaa että sen tavoitteita.

Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu vain tekniikan puolella vaan myös palvelujen sisältöä kehitetään. Katerina Sornova kertoo, missä mennään Viola-tietokannan kanssa, Lassi Lager kirjoittaa artikkeliviitteiden tallennuksen ja hyödyntämisen kehittämishankkeesta ja Jyrki Ilva vastikään avatusta uudesta julkaisuportaalista. Elektroniset kirjat ovat aivan uusi aineistolaji kirjastoissa – niihin keskittyvistä hankkeista kirjoittaa Paula Mikkonen.

Tässä numerossa käymme vielä lahden takana Ruotsissa ja raportoimme pohjoismaisista tuulista open access -julkaisemisen alalla.

Lämmintä kesää mielenkiintoisten tulevaisuudennäkymien parissa!

Verkkoarkistot: datasetteja, prosesseja, työkaluja

International Internet Preservation Consortiumin seminaari jatkuu.

Iso-Britannia on aloittanut uk-domainin laajan haravoinnin ensi kertaa. British Libraryn Andrew Jackson arvioi, että dataa kerätään noin 13 teratavua vuodessa. Lisäksi Internet Archivessa on yli 35 teratavua uk-aineitsoja vuosilta 1996-2010.

Verkkoarkistosta on tuotettu datasettejä, esimerkiksi

  • Verkkoaineistosta on etsitty postinumeroita, ja sivut voi löytää kartan kautta.
  • Ylätason domainien (org.uk, edu.uk, co.uk jne.) linkittyminen toisiinsa.

Lisätietoja on osoitteissa http://data.webarchive.org.uk/opendata/ ja http://www.webarchive.org.uk/aadda-discovery/browse Lue loppuun

Onko siellä sosiaalisessa mediassa tullut kommentteja, Maire?

“Automaattinen näytönkaappaus televisiolähetyksen ja sosiaalisen median vuorovaikutuksen tutkimuksessa.” Tällä otsikolla Ditte Laursen ja Bjarne Andersen kertoivat viestimien välisen vuorovaikutuksen tutkmuksesta, erityisesti Danmarks Voicen suoran tv-lähetyksen ja somen suhteesta. Yhä useammin katsojat käyttävät kahta näyttöä yhtaikaa, siis katsovat tv:tä yhdestä laitteesta ja seuraavat oheisfoorumeita toisella. Yhteen ohjelmaan liittyy siis viisi mediavirtaa: tv-ohjelma; sen Facebook-seinä ja Facebook-chatti; tv-ohjelman www-sivut sekä tuotantoyhtiön www-etusivu, jonne ohelmasta nostetaan uutisia.  Lue loppuun

Kenen joukoissa seisot?

Uutinen tutkijoille suunnatun, viitteidenhallintaan tarkoitetun sosiaalisen verkkopalvelun Mendeleyn myymisestä maailman suurimmalle tieteelliselle kustantajalle Elsevierille ei tullut yllätyksenä, sillä siitä oli huhuiltu jo pari kuukautta. Vaikka Mendeleyn kehittänyt tiimi ja Elsevier molemmat hehkuttavat fuusion tarjoamia mahdollisuuksia ja vakuuttavat toiminnan jatkuvan ennallaan ja vähintään yhtä avoimena kuin tähänkin asti, uutinen on herättänyt myös voimakkaita vastareaktioita. Useat näkyvätkin henkilöt (mm. Peter Suber) ovat jo ilmoittaneet poistavansa Mendeley-tilinsä vastalauseena tapahtuneelle.

Lue loppuun