Lausuntoja Tiedon saatavuus -työryhmän raportista

Viime syksyn saavutuksiin kuului Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen yhteydessä toimineessa Tiedon saatavuus -työryhmässä työstetty esitys kansallisiksi avointa julkaisemista ja avointa tutkimusdataa koskeviksi linjauksiksi.

OKM lähetti paperin marras-joulukuussa pikaiselle lausuntokierrokselle eri organisaatioihin. Palautuspäivään mennessä lausuntopyyntöön saatiin peräti 50 kommenttia. Sekä työryhmän raporttiin että siitä annettuihin lausuntoihin pääsee nyt tutustumaan – kuinkas muuten – open accessina TTA-hankkeen sivustolla:

http://www.tdata.fi/fi/dokumentit

Suosituksia valmistelleen työryhmän ansiokkaana puheenjohtajana toimi Annikki Roos Terkosta, ja olinhan siellä mukana minäkin. Aiemmasta perustekstistä, vuonna 2005 valmistuneesta Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistiosta poiketen tämänkertaista paperia tehtiin täysin oto-työnä muiden puuhien ohessa. Valmistelun aikana harmittelin useaan otteeseen sitä, etten oikein missään vaiheessa päässyt kunnolla keskittymään sen paremmin ideointiin kuin tekstin työstämiseen. Vaikka ehdotuksissa ja niiden taustoituksessa olisi varmasti ollut hiomista ja täydennettävää, eivätkä ihan kaikki muotoilut tietenkään menneet juuri minun mieleni mukaan, täytyy myöntää että näin jälkeenpäin olen kuitenkin aika lailla tyytyväinen lopputulokseen. Näyttää siltä, että paperi täyttää tarkoituksensa ihan kelvollisesti.

Raportin saamat kommentit ovat peräti mielenkiintoista luettavaa. Niiden määrä kertoo ainakin siitä, etteivät raportissa esitetyt linjaukset ja toimenpide-ehdotukset ole aivan yhdentekeviä. Toisaalta kommenttien sisältö heijastelee ehkä joiltakin osin myös sitä, ettei suomalainen open access -keskustelu ole viime vuosina ollut kovin aktiivista, ja alueella tapahtunut kansainvälinen kehitys on jäänyt meillä suhteellisen vähälle huomiolle. Monissa vastauksissa nousee esiin pikemminkin huolia ja pelkoja kuin uskallusta lähteä pohtimaan avoimen julkaisemisen ja avoimen tutkimusdatan tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

Avoimen julkaisemisen osalta huomiota kiinnittää myös se, miten suuren painoarvon ns. saalistavat open access -kustantajat ovat saaneet täkäläisessä keskustelussa. Vaikka varmaan kaikki vähänkään tutkimusmaailman ympyröissä profiloituneet ovat saaneet roskapostiviestejä tieteellisinä kustantajina esiintyviltä huijareilta, todellisuudessa näihin kustantajiin liittyvät ongelmat ovat olleet ainakin suomalaisten tutkijoiden kannalta erittäin marginaalisia verrattuna esim. PLoS Onen kaltaisiin menestystarinoihin. Juulin datan mukaan suomalaisten korkeakoulujen tutkijat julkaisivat pelkästään tässä yhdessä lehdessä yhteensä 407 artikkelia vuosina 2011-2012. OA-periaatteella toimiville huijarikustantajille päätyneitä artikkeleita saa sen sijaan ainakin tästä aineistosta etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Toki kirjoittajamaksuihin pohjautuvaan julkaisutoimintaan liittyy myös haasteita ja potentiaalisia ongelmia. Samoin Julkaisufooruminkin myötä korostunut pyrkimys keskittää julkaisutoimintaa kansainvälisiin huippulehtiin saattaa hidastaa open access -julkaisemisen yleistymistä, ainakin niin kauan kuin perinteikkäät ei-OA-julkaisukanavat onnistuvat säilyttämään hallitsevan asemansa ranking-listojen kärjessä.

Niin tai näin, jäämme joka tapauksessa odottelemaan OKM:n TTA-hankkeen jatkoksi suunnittelemaa uutta Avoimen tieteen tiekartta -hanketta, josta varmasti kuullaan kevättä kohden lisätietoja!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *