Rinnakkaistallentaminen etenee yliopistoissa – hitaasti, mutta kuitenkin

Tähän mennessä kolme suomalaista yliopistoa on tehnyt päätöksen yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä artikkeleita koskevasta tallennusvelvoitteesta. Helsingin yliopiston mandaatin sanamuoto on periaatteessa tiukin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston osalta taas voidaan puhua ennemminkin kehotuksesta. Helsingin yliopiston mandaatti on nyt ollut voimassa kolme vuotta, Jyväskylän ja Tampereen kaksi. Yliopistojen lisäksi vastaava päätös on tehty myös ammattikorkeakouluissa.

Vuosipäivän juhlistamiseksi kävin pikaisella kierroksella näiden kolmen edelläkävijäyliopiston julkaisuarkistoissa (Helda, Jyx ja Tampub) ja kokosin pienen tilaston siitä, miten paljon kolmen viime vuoden aikana julkaistuja artikkeleita kussakin yliopistossa on rinnakkaistallennettu.

yliopisto 2010 2011 2012
Helsingin yliopisto 278 173 91
Jyväskylän yliopisto 66 127 74
Tampereen yliopisto 89 153 92

Vuoden 2012 osalta luvut ovat tietysti hyvin epätäydellisiä, sillä yliopistojen julkaisurekistereitä täydennetään parhaillaan kovaa vauhtia lähestyvää OKM:n vuotuista tiedonkeruuta varten, ja oletettavasti myös kokotekstiartikkeleita tulee samassa yhteydessä lisää. Lisäksi kustantajien asettamien embargoaikojen vuoksi osa artikkeleista tulee saataville vasta vuoden 2013 aikana tai myöhemminkin. Vuoden 2011 lukujen voi sen sijaan olettaa olevan lopullisempia, vaikka jonkin verran artikkeleita saattaa olla vielä piilossa odottamassa embargon (yli 1 v) laukeamista.

Seuraavassa taulukossa verrataan kussakin yliopistossa rinnakkaistallennettujen vuoden 2011 artikkelien määrää yliopiston OKM:lle raportoimiin artikkelimääriin:

yliopisto kaikki artikkelit rinnakkaistallennetut osuus kaikista
Helsingin yliopisto 9611 173 1,8%
Jyväskylän yliopisto 2514 127 5,1%
Tampereen yliopisto 2164 153 7,1%

Tilasto olisi havainnollisempi, jos rinnakkaistallentamista voisi eritellä myös julkaisutyypeittäin, mutta valitettavasti julkaisuarkistojen metadata ja hakuominaisuudet eivät antaneet tähän mahdollisuuksia. Vaikka tallennusmandaatit koskevat ensisijaisesti vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, käytännössä arkistoon on päätynyt myös muita tieteellisiä, ammattillisia ja populaareja julkaisuja. Tämän vuoksi päätin käyttää vertailulukuna yliopistojen kaikkien artikkelien määrää, vaikka OKM:n datasta olisi saanut eriteltyä myös pelkät tieteelliset artikkelit.

Mitä luvuista voi päätellä? Kuten on jo moneen otteeseen havainnoitu (ks. esim. Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hankkeen loppuraportti), rinnakkaistallennus ei ole Suomessa ollut mikään mutkaton menestystarina, vaan se lähtenyt liikkeelle melko matalalla profiililla. Toisaalta myös opinnäytteiden verkkojulkaiseminen lähti alussa liikkeelle hitaasti ja sen kattavuus lisääntyi vasta vähitellen, eri korkeakouluissa toki eri tahtia. Eli muutaman vuoden päästä luvut saattavat olla jo vakuuttavampia.

Tallennusmandaattien sanamuodoilla ei ole ainakaan toistaiseksi näytä olleen suurta vaikutusta tallennuksen kattavuuteen. Sensijaan voi spekuloida sillä, ovatko Tampere ja Jyväskylä hyötyneet siitä, että niillä on jo ennestään ollut omat keskitetyt yliopistotason julkaisupalvelunsa, joiden tarjoaman tradition pohjalle myös rinnakkaistallentamisen tukea on ollut helpompi rakentaa.

Vaikka tämänhetkiset luvut saattavat tuntua jopa masentavilta, kannattaa muistaa, ettei rinnakkaistallentaminen tietysti ole koko totuus yliopistojen tuottamien julkaisujen open access -saatavuudesta. Esim. Helsingin yliopiston julkaisuja koskevan parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan jopa lähes puolet yliopiston julkaisuista oli parin vuoden jälkeen tavalla tai toisella vapaasti saatavilla verkon kautta.

Osassa yliopistoista huomattava määrä artikkeleita päätyy verkkoon rinnakkaistallentamisen lisäksi myös artikkeliväitöskirjojen osajulkaisuina. Esim. Jyväskylässä tämä käytäntö tuli voimaan samalla kertaa tallennusmandaatin kanssa. Lisäksi kannattaa huomata, että muissakin yliopistoissa osa tutkijoista on uusien artikkelien ohella tallentanut julkaisuarkistoon takautuvasti myös vanhempaa ennen vuotta 2010 ilmestynyttä tuotantoaan. Nämä open access -julkaisut eivät näy edellä esitetyissä luvuissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *