Verkkoarkistojen tutkimuskäyttöä koskeva seminaari Aarhusissa

Aarhusissa juhlittiin Netarkivet.dk:n kymmenettä vuotta verkkoarkistojen tutkimuskäyttöä käsittelevässä konferensissa. Tutkimus olikin konkreettisesti esillä ohjelmassa. Erityisesti taskalaiset, ranskalaiset sekä pohjois-amerikkalaiset tutkijat esittelivät omia tutkimuksiaan, joissa aineistona oli hyödynnetty arkistoitua verkkomateriaalia. Osassa esityksistä tutkimuksen tulokset taisivat olla esillä enemmän kuin aineiston käyttöön liittyvät ongelmat ja kokemukset. Toki ohjelmassa oli myös jonkin verran selkeämmin verkkoarkistointiin keskittyviä esityksiä.

Tutkijaväen isoin mielenkiinto verkkoarkistojen osalta kohdistui sosiaaliseen mediaan ja erityisesti Twitteriin ja YouTubeen. Tämä oli huojentavaa, koska olemme viimeisen vuoden aikana panostaneet paljon näiden medioiden haravoimiseen. Vaikka tutkijat käyttävät YouTubea paljon arkiston tavoin, on se heille samalla ongelmallista. Sosiaalisen median alustat ovat yleensä kaupallisia palveluita ja niiden luotettavuus ja säilyvyys on vaihtelevaa. Siksi olisi tärkeää haravoida nettivideoita omaan verkkoarkiston videoarkistoon.

Verkkoarkistointiin liittyvänä aiheena nousivat esille myös verkkoarkistojen moraaliset ongelmat. Moraalisilla ongelmilla tarkoitettiin pääasiassa aineiston valintaan liittyviä kysymyksiä. Kuka päättää mitä arkistoidaan ja miksi? Isoimmiksi aineiston valintaan liittyviksi ongelmiksi tunnistettiin köyhien alueiden ja katoavassa olevien kielisisältöjen jääminen paitsioon. Verkkoarkistointi on keskittynyt pääasiassa “rikkaan pohjoisen” alueen ja valtakielien tallentamiseen. Kenties Kansalliskirjastossa voisimme harkita esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kielisisältöjen tallentamista. Saame-aiheisia sivuja talletettiin teemakeräyksenä vuonna 2010, ja uusi teemakeräys aiheesta on vireillä Giellagas-instituutin kanssa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *