Joulun alla julkaistujen uutisten mukaan Tanskan kansalliskirjasto eli Det kongelige bibliotek (http://www.kb.dk/) on sopimassa Googlen kanssa tekijänoikeudesta vapaiden tanskalaisten aineistojen digitoinnista. Kokonaisuuteen kuuluu noin 1,6 miljoonaa nidettä.
Vanhimman, 1500- ja 1600-lukujen aineiston digitoinnin osalta kirjasto on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä ProQuestin kanssa. Google-sopimusta perustellaan kirjaston puolelta tavanomaiseen tapaan resurssisyillä: kirjasto tarvitsisi kaiken tanskalaisen aineiston digitointiin jopa puoli miljardia tanskan kruunua (n. 70 miljoonaa euroa), mutta valtiovallalta digitointiprojekteihin on saatu vain joitakin miljoonia. Googlella on kuitenkin tarjottavanaan digitointiprojektiin tarvittavat resurssit.
Kirjaston johtajan Erland Kolding Nielsenin mukaan digitointiprojektin avulla voidaan turvata se, etteivät tanskalainen kulttuuri ja tanskalaiset verkkoaineistot huku “anglosaksisen hyökyaallon” alle.
Lähteitä:
- Google to digitise national literature (The Copenhagen Post Online, 21.12.2009)
http://www.cphpost.dk/culture/culture/122-culture/47794-google-to-digitise-national-literature.html - Carsten Andersen: Bibliotek vil have kulturarven på Google (Politiken, 21.12.2009)
http://politiken.dk/kultur/article865001.ece - Carsten Andersen: Kære Google – vil I ikke nok betale? (Politiken, 27.12.2009)
http://politiken.dk/kultur/boger/article865111.ece
(Kiitokset uutisen bongaamisesta Sukututkijan loppuvuosi -blogille!)
PS. Tanskasta Ranskaan. Myös Hesarissa on lehden Pariisin kirjeenvaihtajan mielenkiintoinen kirjoitus sikäläisistä tunnelmista Googleen liittyen:
- Heli Suominen: Google kasvoi liian isoksi (Helsingin Sanomat, 18.1.2010)
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135252204046
Kts. myös Erland Kolding Nielsen: Digitisation of Library Material in Europe: Problems, Obstacles and Perspectives anno 2007 (LIBER Quarterly vol. 18 no. 1).
Pingback: Ranskalaisten google-murheet Hesarissa « Riippumaton asiantuntija
Ehkä tuo Tanskan kanta on aika ok. Kyllähän suuri osa kaikesta “tiedosta” jää yksinkertaisesti löytämättä, jos sitä ei helposti saa käyttöön. On tietenkin hölmöä, että Googlella on ne resurssit, jotka julkisella puolella pitäisi olla. On kuitenkin yhtä hölmöä, että kaikenlaiset epämääräisiksi rahan puutteen takia jäävät kansalliset projektit ja portaalit pähkäilevät loputtomiin omien arkistojensa kanssa. Ihan myös käytännön tutkimuksenteon kannalta näkisin todella positiivisena, että erillisten hankkeiden ja projektien määrä vähenisi. Google näyttää pystyvän kylmän tehokkaasti skannaamaan ja laittamaan nettiin materiaalia siinä missä usein kansalliset projektit jäävät strategioimaan moniksi vuosiksi.