Biologian kandiohjelma: Hankkeen päättyessä

Mitä opimme ja miten tästä eteenpäin?

Biologian kandiohjelma loikkasi digiaikaan toukokuussa 2017. Tuolloin opetusteknologiapalvelut tarjosi ohjelmalle työpajan aiheesta Kontaktiopetuksesta verkko-opetukseen. Ilahduttavan moni vastuuopettaja oli kiinnostunut kurssinsa kehittämisestä ja osallistui työpajaan. Työpajassa päädyttiinkin kehittämään kahdeksaa fuksikurssia, joista ensimmäinen aloitti syyskuussa 2017.

Työpajassa moni kurssi sai uuden pedagogisen idean – suunnitelmissa opiskelija siirrettiin reippaasti opetuksen keskiöön.

Valtaosa opettajista myös toteutti kurssinsa työpajan suunnitelman mukaisesti. Opetukseen tuli runsaasti omatoimisia tehtäviä, käänteinen luokkahuone, vertaisarviointia, itsearviointia, esseitä. Ohjelma myös osti kaupallisia verkkomateriaaleja opetuksen tueksi. Yhtä opettajaa en lopulta saanut kehittämään kurssiaan, vaikka kyseinen kurssi oli digiloikan keskeinen kehittämiskohde. Olin hölmö, kun kuvittelin, että saisin kaikki opettajat mukaan digiloikkaan – kerralla tuli selväksi, että jos kurssin vastuuopettaja ei halua kehittää kurssiaan, kukaan muu ei sitä voi tehdä.

Kuluneen lukuvuoden opetus sujui melko mutkattomasti. Loppukeväästä luin 44 portfoliota, joissa fuksit kertoivat ensimmäisen vuoden biologian opinnoistaan. Palaute oli pääsääntöisesti hyvää, jopa erittäin hyvää. Digiloikan puitteissa kehitetyt kurssit saivat poikkeuksetta hyvää palautetta: kursseilla oli riittävästi mutta ei liikaa haastetta, mikä ylläpiti mielenkiintoa koko kurssin ajan.

Myös kritiikkiä tuli. Kursseilla oli todella paljon vertaisarviointia, valtaosalla kursseista jonkin verran, joillakin kursseilla runsaasti. Opiskelijat kiinnittivät erityisen paljon huomiota vertaisarvioinnin kriteereihin. Mikäli selkeät arviointikriteerit oli määritelty Moodlessa, vertaisarviointi syvensi oppimista. Jos niitä ei ollut, arviointiin ei oikein jaksettu perehtyä, mistä seurasi joitakin epäreiluja arvioita.

Digiloikkaprojektimme Diginen iltapäivä -loppuseminaarissa toukokuussa opiskelipalaute tuli esille ja onneksi opetusteknologiapalvelut tarjosi apuaan. Ohjelman opettajille järjestetään vielä ennen lukukauden alkua työpaja vertaisarvioinnista.

Moni fuksikurssin vastuuopettaja opettaa myös muilla ohjelman kursseilla. Kun olen keskustellut opettajien kanssa, moni on kertonut haluavansa kehittää muitakin kurssejaan – perinteinen luennointi ei tunnu enää oikein kiinnostavan opettajia. Siksi olen toiveikas, että digitaalisuus tulee hiljalleen myös kandiohjelman toisen ja kolmannen vuoden kursseille.

Jotta opettajat jaksaisivat kehittää kurssejaan tulevaisuudessa, he tarvitsevat virikkeitä ja tietoa uusista menetelmistä ja pedagogisista ratkaisuista. Pyrin järjestämään myös jatkossa erilaisia työpajoja, joihin uskon saavani ideoita Koulutusohjelmien johtajafoorumista, Viikin opetusteknologiapalveluista ja pedagogisilta yliopistonlehtoreilta.

Riitta Savolainen

riitta.savolainen@helsinki.fi