Invitation: ROUTE final event 14.5.

Would you be keen on hearing what another Digiloikka-project has been doing eg. regarding portfolios, blogs, videos or e-thesis?

ECGS Digiloikka, the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS MSc programme), is coming to an end and we will host a final event Tuesday 14.5. 9-12. at Soc&Kom Festsalen, Snellmaninkatu 12, Helsinki.

A detailed programme will be available soon, but below you will find some of the themes in the event

  • Portfolio corner – discuss insights of introducing portfolio assignments to ECGS courses
  • Voices For Sustainability blog launch – hear about the new blog collaboration between ECGS, Helsus and Resilience that gives a platform to students and staff
  • ECGS-video premiere – be the first one to see the Voices for Sustainability video, done by and featuring ECGS students during the ECGS Digiloikka
  • E-thesis corner –  join university lecturer Nina Janasik to get familiar with Ethesis and hear about the experiences in ECGS

and much more!

In case you are working with similar topics and interested in seeing some of the outcomes of our project, you are warmly welcome to the event. To guarantee a spot, you can already register through the following link: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/97706/lomake.html

Best wishes,

Riina and the ROUTE-team

ps. In case you are interested in a shorter overview of the project do not miss the final seminar of the Digiloikka-projects 29.5.!

Introduction of the ATM-MP Digital Leap summer students

On the 19th of March we held the first meeting concerning the upcoming summer work. There were present postdoc Laura Riuttanen, research director Katja Lauri, university lecturer Taina Ruuskanen and the summer workers Joonatan Ala-Könni, Mikael Karvinen, Sofia Santapukki and Robin Wikstedt. Our job will be producing online material for the courses in the Master’s Programme in Atmospheric Sciences. We will be focusing on basics of meteorology, climatology and oceanography courses. At the meeting we decided what everyone will be doing during the summer and what kind of schedule we will be having. Distributing tasks between us turned out to be very easy since every one of us have different areas of expertise and skills.

 

The summer workers are introducing themselves below:

“Hi, I’m Sofia, a fourth-year meteorology student. Since I was little I have been interested in understanding why and how things happen in nature. Studying meteorology seemed like a natural way of fulfilling this curiosity of mine. This summer I will be focusing on the climatology-courses. I’m very excited to be part of this project. ”

“Hi! My name is Mikael and I’m a second-year physics student. I will specialize in meteorology in the near future, but I’m interested in other fields of science as well. As to the Digital Leap, I will be focusing on the Basics of Meteorology -course. I see this project as an opportunity to gain experience, enhance various skills and learn something new. I’m looking forward to getting started, since I’m sure the project will be very interesting.”

“Hey, I’m Robin, a third year physics student and aspiring aerosol physicist. I’ll be focusing mostly on video material and everything that entails, as well as emphasizing the Hydrology portion of courses. I’m looking forward working with everyone and applying whatever knowledge I have to create high quality materials for future students within our discipline.”

“Tervehdys! I’m Joonatan, and I seem to be the senior in this group. Right now, I’m going through the last obligatory course of my master studies, and in the autumn I certainly hope to be a master. But before that, there is summer, and it contains a book to translate from Finnish to English: The Basics of Hydrology. I have never translated a book but nevertheless, I feel very confident about it. The studies so far have forced me to speak, write and read in English on a daily basis, so much so that every now and then I even catch myself thinking in English. I feel that this is a very fitting continuation to my experience of working in my field, which so far has included a bit of everything. When I started studying, I did not think that I would be a researcher/technician/teacher/translator. A jack of all trades! This suits me very well. At least I have not grown tired of anything yet.”

 

INAR summer students Sofia, Mikael, Robin & Joonatan

Metsätieteiden maisteriohjelman digiloikka: TUTKIMUS VIRTUAALIMETSÄN PALAUTTAVUUDESTA

Kun henkilö keskittyy pitkän aikaa esimerkiksi työhön tai opiskeluun, alkaa keskittymiskyky lopulta väsyä. Tällöin keskittymistä ei pysty enää kohdentamaan meneillään olevaan asiaan. Jotta keskittymiskyky palautuisi taas, tarvitaan palauttava aktiviteetti. Aikaisempien tutkimuksien mukaan tällaisia palauttavia aktiviteetteja voivat olla esimerkiksi metsässä tai kaupungin puistossa kävely: tällöin huomiota eikä keskittymistä tarvitse kohdentaa erityisesti mihinkään, ja keskittymiskyky voi palautua.

Koulu -tai työpäivän keskellä voi kuitenkin olla vaikeaa lähteä metsään tai puistoon. Tutkimmekin metsätieteiden Mixed Reality Hubissa, voiko virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvalla virtuaalisella metsällä olla samanlaisia palauttavia vaikutuksia kuin oikealla metsällä.

Tutkimus toteutettiin 60 yliopisto-opiskelijan kesken. Tutkimuksessa opiskelijat täyttivät alkukyselyn, jossa kysyttiin eri mittareilla opiskelijan tuntemuksia mm. siitä, kuinka rentoutuneeksi ja elinvoimaiseksi he itsensä tunsivat. Tämän jälkeen opiskelijat pääsivät rentoutumaan virtuaalimetsään. Virtuaalimetsää katseltiin VR-laseilla, ja kuulokkeista kuului linnunlaulua. Virtuaalimetsä sisälsi esimerkiksi lentäviä perhosia, tuulessa huojuvia heiniä ja auringonpaistetta.

Virtuaalikokemuksen jälkeen opiskelijat täyttivät toisen osan kyselystä. Kyselyssä kysyttiin samat kysymykset kuin ensimmäisessä kyselyssä: näin saatiin mitattua, rentoutuivatko ja palautuivatko opiskelijat virtuaalimetsässä. Tulokset osoittivat, että virtuaalikokemuksen jälkeen opiskelijat tunsivat itsensä palautuneemmaksi ja elinvoimaisemmaksi. Lisäksi positiiviset ajatukset lisääntyivät ja negatiiviset ajatukset vähentyivät.

Tutkimuksen tulokset osoittivat siis, että virtuaalimetsällä voi olla palauttavia vaikutuksia. Isoin puute tutkimuksessa oli kuitenkin kontrolliryhmän puuttuminen. Virtuaalimetsän tutkimista jatketaankin tällä hetkellä peruskoulukonteksissa. Tässä tutkimuksessa tarkoitus on tutkia, mikä seuraavista välitunnin viettomuodoista on palauttavin: normaali välitunti, virtuaalimetsässä vietetty välitunti vai ei ollenkaan vietettyä välituntia. Tutkimuksessa tutkitaan myös, onko välitunnin viettomuodolla vaikutusta siihen, kuinka hyvin oppilas pystyy seuraavalla tunnilla keskittymään.

Palauttavuustutkimus tuo myös lisää tietoa virtuaalitodellisuuteen perustuvien ympäristöjen vaikutuksista. Virtuaalisista oppimisympäristöistä puhuttaessa vastaan tulee usein kognitiivisen ylikuormittumisen käsite: paljon erilaisia ärsykkeitä sisältävät oppimisympäristöt voidaan kokea kuormittavina. Tämä alentaa oppimisympäristöjen tehokkuutta. Tähän liittyen palauttavuustutkimus tuo esille virtuaaliympäristöjen ominaisuuksia, joita on tärkeä miettiä, kun halutaan vähentää ympäristöjen mahdollisesti aiheuttamaa ylikuormittumista.

Digiloikka mukana Pedaforumissa kesäkuussa

Digiloikka-projekti on hyväksytty mukaan PedaForum-päiville 5.-6.6.2019. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tuottavat Pedaforumiin yhteisen symposiumin, jossa vertaillaan näiden yliopistojen opetuksen digitalisaation kehittämishankkeita. HY:n osuudessa tutustutaan myös ensimmäisten hankkeiden vaikuttavuusarvioinnista saatuihin välituloksiin. Ilmoittautuminen Pedaforumiin on käynnissä! https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/pedaforum-2019

Kuulumisia farmasian digiloikasta

Farmasian digiloikka on lähtenyt mukavasti käyntiin. Projektin tavoitteena on luoda kolmesta moduulista koostuva lääkehoitoprosessi sairaalassa –verkkokurssi, jonka kohderyhmänä ovat sairaalafarmasiasta kiinnostuneet farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat.

Nyt, kun olemme todella päässeet työn touhuun, pieni koordinaattorien esittely lienee paikallaan. Ilona on valmistunut vuosi sitten proviisoriksi, ja toiminut yliopistolla aiemmin farmaseuttien muuntokoulutuksen sekä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksen parissa. Nyt aikaa liikenee digiloikkahankkeen lisäksi HUS Apteekin kliinisen opettajan tehtäville. Tämä kaksoisagentin rooli tuleekin toivottavasti hyödyttämään sekä digiloikkahanketta että HUS Apteekkia. Ilona vastaa pääosin 2. moduulista, joka liittyy kliinisen farmasian palveluihin sairaalassa.

Sonja on gradua vaille valmis 5. vuoden proviisoriopiskelija, joka tekee digiloikkahanketta gradutyöskentelyn ohella. Hänen graduaiheensa tukee digiloikkaa, sillä se koskee aseptista käyttökuntoon saattamista, mikä on isossa roolissa moduulissa 3. Moduulia 1 Ilona ja Sonja työstävät yhdessä. Lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu joukko eri opintosuuntien opettajia ja asiantuntijoita.

Hurjaa vauhtia ovat edenneet etenkin moduulin 3 suunnitelmat.

Moduulissa 3 suurimmassa roolissa ovat aseptinen työskentely sekä aseptisen käyttökuntoon saattamisen harjoittelu sille tarkoitetulla VR-alueella. VR-alueen lisäksi moduuliin tulee 360-videoita sekä -kuvia muun muassa aseptisesta tilasta ja aseptisesta työskentelytavasta (pukeutuminen, käsienpesu jne.).

Aluksi kartoitimme hieman VR-ympäristön ja 360-videoiden hintaa niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Hintapyyntö kuitenkin yllätti meidät melkoisesti, minkä jälkeen palasimme takaisin maanpinnalle. Tämän jälkeen jouduimme myös hieman yksinkertaistamaan VR-ympäristön sisältöä ja teimme sille pohjaksi kuvakäsikirjoituksen.

Olemme olleet yhteydessä Tietojenkäsittelytieteen osastoon, josta meihin otti yhteyttä projektista kiinnostunut opiskelija. Tällä hetkellä kartoitamme olisiko hänen mahdollista toteuttaa VR-alue (tai osa siitä) osana hänen pro gradu -työtään. Toisena mahdollisuutena on, että opiskelijat tuottaisivat meille VR-alueen ohjelmistotuotantoprojektina. Näiden ideoiden toimivuutta ja toteutusmahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.

360-videoita ja –kuvia varten olemme hankkineet 360-kameran, joka tuottaa 3D kuvaa. Tällaista kuvaa pystytään myös hyödyntämään VR-ympäristössä. Kameran testaus on parhaillaan käynnissä, jonka jälkeen alamme selvittämään sopivaa editointityökalua.

Aseptista työskentelyä laminaarivirtauskaapissa.

Ilonan aloitettua projektissa 13.3. myös kliinisen farmasian moduulin suunnitteluvaihe on pyörähtänyt reippaasti käyntiin.

Tarkoituksena on kuvata 360-videoiden tai -kuvien avulla potilaan matkaa sairaalassa potilaan saapumisesta aina kotiutumiseen saakka. Matkan varrella päästään seuraamaan erilaisia farmaseutin kliinisiä työtehtäviä sairaalassa. Myös tässä moduulissa olemme perehtyneet mahdollisuuksiin havainnollistaa sairaalaympäristöä 360-videoiden tai –kuvien avulla. Esimerkiksi Thinglink-alustalle voitaisiin upottaa videoita asiantuntijahaastatteluista ja simuloiduista potilastapauksista. Lisäksi moduulissa tullaan luultavasti hyödyntämään virtuaalipotilaita lääkeneuvonnan harjoittelemisen tukena. Oppimisen tukena tulee olemaan myös erillisiä teorialuentoja.

Proviisori suorittamassa kliinistä haastattelua. Lähde: Yliopiston Apteekki

Hyvien verkkokurssien jäljillä

Edelleen verkkokurssien tullessa puheeksi monet käsittävät niiden tarkoittavan – ihme kyllä –  luentosalissa nauhoitettuja täysiä luentoja, itsenäistä etäopiskelua ja ehkä verkkokeskustelua, joihin jokaisen on osallistuttava kymmenen rivin verran. Lopputuloksena tylsistymistä ja mielipideketjuja siitä, mikä tuntui mielenkiintoisimmalta oheismateriaalissa – kahden ensimmäisen sivun perusteella. Opiskelijat sitoutuvat huonosti ja osaamistavoitteet täyttyvät kehnosti. Ennakkokäsityksiä riittää siitä huolimatta, että Helsingin yliopiston piirissä on paljon hyvin kehiteltyjä verkkokursseja. Onkin hienoa, että HY:n iso Digiloikka-hanke tekee niitä näkyväksi ja mahdollistaa hyvien ideoiden ja käytäntöjen jakamisen.

Valokuva: pxhere free pictures.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman digiloikka-projekti tavoittelee pedagogisesti korkealaatuisia verkkokursseja, jotka voidaan joko yhdistää luentosaliopetukseen tai tarjota itsenäisesti. Tämä avaa mahdollisuuksia opetuksen erilaisiin kieliversioihin. Tiedekuntaamme tulee yhä enemmän kandivaiheen vaihto-opiskelijoita, mutta sen tasoista englanninkielistä opetusta on suhteellisen vähän tarjolla. Lisäksi kontaktiopetukseen lisätty verkko-osuus mahdollistaa interaktiivisen suoritustavan myös muiden ohjelmien opiskelijoille, korvaten oman ohjelman opiskelijoiden pienryhmäosuuden. Tavoitteena on rakentaa 15 op moduli, sekä kokonaan itsenäisesti suoritettavaksi että yhdistettäväksi luento-opetukseen.

Kurssien suunnittelussa on tarkoitus perehtyä tuoreeseen yliopistopedagogiseen tutkimukseen ja etsiä uudenlaisia hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi vierailevilta tutkijoilta pyydetään lyhyitä videotuokioita ajankohtaisesta tutkimuksesta. Lisäksi tavoitteena on, että myös verkkokursseilla harjoitellaan erilaisia akateemisia asiantuntijataitoja, ns. työelämään siirrettäviä taitoja. Kanditason kursseihin sisällytetään empiirinen osuus, jossa opiskelijat perehtyvät digitoituihin kotimaisiin ja kansainvälisiin tilasto- ja arkistoaineistoihin harjoitellen tiedonhakua ja analyysia. Niistä on hyötyä paitsi omissa opinnäytteissä, myös asiantuntijatehtävissä yliopiston ulkopuolella.

Yhteiskunnallisen muutoksen digiloikka- hanke alkaa toukokuussa 2019, jolloin projektisuunnittelija Jaana Laine paneutuu verkkokurssien suunnitteluun ja hankkeen muihin sisältöihin. Tällä hetkellä hän on Kanadassa tutkimassa suomalaisten metsätyömiesten ja kämppäemäntien siirtolaiselämää 1900-luvun alussa ja opettamassa paikallisille opiskelijoille Suomen historiaa. Verkkokurssien pedagoginen toteutus on hyvissä käsissä, koska hänellä on laaja yliopistopedagoginen koulutus ja kokemusta vastaavanlaisten kurssien opetuksesta.

Beginning of the year for MAST-digiloikka

Plum flowers at the University of Tokyo campus (January 2019).

The Master’s Programme in Mathematics and Statistics (MAST) Digiloikka year started with a visit to Tokyo.

During the autumn term 2018, new MOOC-courses on computational inverse problems were piloted with (mainly) University of Helsinki students. We asked the students to give feedback after the course to help us develop the two courses further this year with the help of Digiloikka-funding. We received a lot of feedback, with a lot of helpful comments on how to make the courses even better. (More on the actual feedback, and how we will use it, will be in a later post.)

The goals of the MAST-digiloikka project include doing massive online courses with versatile questions. Thus getting feedback from also international students is a critical point in the development process. Also, as the course aims to be available for a wide audience, feedback from various places is important.

The Tokyo visit was done with two different universities in Tokyo, the University of Tokyo and Tokyo University of Science. In both universities, a presentation about the piloted courses were given and at Tokyo University of Science, we also had a change to get students start with the first course. The two courses are not lectured in University of Helsinki right now (next start time is in September), but for testing purposes and to gain further feedback, access was given to the willing students at the universities. Now, we are eagerly waiting on how well the students do on the course and also for their feedback.

During the presentations, we also got a few questions to think about when developing MOOC-courses. Mainly, the questions concerned the needed prerequisites to take the course, the possibility of doing the course according to the schedule the students’ university has (for actually gaining study credits from their university), and if the video lectures provided with courses would work in other countries (the internet access and the speed of the video viewing). Also there was a question on what kind of certificate (if any) would be available to students after completing the online courses. These questions and how to find a solution for them are still things we will have to think about when moving forward with the developing of the courses.

There are still a lot of work to do on developing the two courses further, but at least we can safely say there is also an international interest in the courses. We will report back after we have had a change to look more into the questions raised and once we hopefully have more feedback from the students doing the course now.

ETK-KOUKKU

Koukku-sana tiivistää oivallisesti elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikkaprojektille 2019–20 asetetut kaksi päätavoitetta: (1) Konkreettisesti KouKKu on lyhenne sanoista Koulutusohjelman kurkistuskurssi, jonka rakentaminen on yksi projektin päätavoitteista. Käytännössä täysimittaista kurkistuskurssia kohti edetään askeleittain. Projektin 1. porrasta nikkaroidaan kehittämällä itseopiskelumateriaalia ETK-010 Elintarviketiede ja -teknologia yliopistossa -kurssille. Tätä materiaalia pyritään myöhemmin käyttämään koulutusohjelman kurkistuskurssissa. (2) Toisaalta sanat koukku ja koukuttaa viittaavat tarttumiseen ja jopa riippuvaiseksi tekemiseen, mitä todellakin tarvitaan, jotta saavutettaisiin projektin toinen päätavoite – koulutusohjelman opettajien digitaitojen yhteisöllinen kehittäminen.

Elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikan ensimmäiset askelmerkit otettiin syyskuussa 2018, jolloin haettiin rahoitusta elintarviketieteiden kandi- ja maisteriohjelman (FOOD) hallitun digiloikan toteuttamiseksi laajan yhteistyön kautta. Kun rahoituspäätös kurkistuskurssin/MOOC:in rakentamisesta tuli, päätettiin keskittyä kandiohjelman digiprojektiin ja samalla FOOD-ohjelma joutui vetäytymään hankkeesta. Digiloikan varsinainen vauhdinotto alkoi projektin aloituskokouksessa opetusteknologia palvelujen kanssa 4.12.2018, jolloin myös tarkentuivat kandiohjelman opetuksen digiloikkaan liittyvät tavoitteet, jotka on mainittu edellisessä kappaleessa. Myös osa-aikaisen koordinaattorin palkkaamisesta projektiin sovittiin.

Tammi-helmikuussa 2019 vauhdinotto eteni hyvää vauhtia lankkua kohti ja käytännössä jo ponnistusvaiheeseen. Koulutusohjelman opettajille digiloikkaprojekti julkistettiin ETK-KouKKun kick-offissa 9. tammikuuta, jossa projektin johtaja Anna-Maija Lampi esitteli digiloikan taustaa ja tavoitteita. Lisäksi kerrottiin, millaisista lähtökohdista lähdetään edistämään koulutusohjelman opettajien digitaitoja nojautuen syksyllä 2018 tehtyyn kyselyyn opettajien aktiivisesti käyttämistä ja kokeilemista opetusmenetelmistä sekä opiskelijoiden kokemuksista opettajien käyttämistä menetelmistä. Tämän aloitustapaamisen lisäksi kevään 2019 kalenteriin on jo merkitty kuusi muuta tapaamista, joissa pyritään esittelemään digiloikkaprojektin etenemistä opettajille ja innostamaan heitä digitaitojen kehittämiseen. Ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessa 23.1.2019 saatiin opastusta Adobe Connectin saloista ja kuultiin käyttäjäkokemuksia sen käytöstä mm. kansainvälisen EIT FOOD -kurssin toteuttamisessa. ETK-kandiohjelman digiloikkatiimi on järjestänyt lisäksi vapaamuotoisempia tutustumisia CleverTouch näyttöihin ja Kumpulan kampuksen examinariumiin.

Yksi hyvin konkreettinen tuotos ETK-KouKKu-projektista on jo nyt käytettävissä: Kaikkien koulutusohjelman opettajien yhteinen MOODLE-sivusto, ”ETK-KOUKKU; elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikka 2019-20”, on perustettu. Tälle alueelle kerätään digiloikkaprojektin perustiedot ja virstanpylväät hankkeen etenemistä. Lisäksi pyritään aktivoimaan opettajien digitaitojen kehittämistä tiedottamalla aktiivisesti alan koulutustarjonnasta, keräämällä lyhyitä raportteja/kokemuksia jo toteutuneista koulutuksista, antamalla tärkeitä vinkkejä/tietoiskuja käytössä olevista opetusteknologian mahdollisuuksista ja houkuttelemalla avoimeen keskusteluun ”digin” mahdollisuuksista ja sudenkuopista.

Jännittävää, ellei suorastaan koukuttavaa, matkaa elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikan parissa voi seurata projektin digiblogeista ja tietysti edellä mainitulta MOODLE-sivustolta. Kuinka pitkälle ponnistuksen jälkeinen ilmalento riittää, onnistuuko loikan tekninen toteutus odotetusti ja tehdäänkö loikan jälkeen hallittu alastulo vai harmittava pyllähdys, selviää lähimmän vuoden aikana. Toivottavasti mahdollisimman moni koulutusohjelman opettajista seuraa tätä merkittävää urheilusuoritusta aktiivisesti osallistumalla ja kannustamalla. Kuulemisiin…

Vaihtoehtoja suoritustavoille: Teologisen maisteriohjelman digiprojekti

Lähtökohdat

Teologisessa tiedekunnassa lisättiin kontaktiopetuksen osuutta kursseissa radikaalisti Iso pyörä -uudistuksen yhteydessä. Samalla luovuttiin valtaosasta kirjatenttejä. Lähtökohtana oli kohottaa oppimisen tasoa, joka puhtaissa kirjatenteissä tai pelkissä esseesuorituksissa jää helposti puutteelliseksi. Tämä kuitenkin synnytti erityisesti maisteriohjelmassa kysyntää uudenlaisille suoritustapavaihtoehdoille.

Digihankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä pedagogisesti laadukkaita suoritusvaihtoehtoja erityisesti niille opiskelijoille, joille jatkuva osallistuminen lähiopetukseen on syystä tai toisesta hankalaa. Kursseja aletaan toteuttaa syyslukukaudesta 2019 alkaen.

Oppiainekurssit

Hankkeessa kukin ohjelmamme oppiaine tuottaa yhden etäkurssin, jonka aineen opiskelijat voivat ottaa pakollisiin opintoihinsa. Oppiainekursseissa tulee olemaan tieteenalan metodiopetusta sekä muuta kaikkien oppiaineen graduseminaarilaisia kiinnostavia teemoja. Kurssien luonne vaihtelee oppialoittain.

Teemakurssit

Tämän lisäksi tuotetaan neljä etäkurssia, jotka opiskelijat voivat ottaa valinnaisiin teemaopintoihinsa. Jälkimmäiset kurssit tuotetaan yhdessä Avoimen yliopiston kanssa. Teemaopintokurssit on valittu niin, että niiden aiheet voivat herättää kiinnostusta myös tiedekunnan ulkopuolella.

Avoimen yliopiston kanssa järjestettävät teemakurssit:

  1. Kaupungistuminen, uskonto ja sosiaaliset ongelmat
  2. Kärsimys, pahuus ja kuolema
  3. Kontekstuaalinen teologia
  4. Kristinusko, juutalaisuus ja islam

Työtavoista

Osalle kursseista voidaan odottaa suhteellisen suurtakin opiskelijamäärää. Pedagogisen tason ja opettajien työmäärän vuoksi näillä kursseilla otetaan käyttöön MOOC-tyyppisiä elementtejä. Monille kursseille tuotetaan myös videomateriaalia. Näihin asioihin tarjotaan opettajille koulutusta jo tänä keväänä.

Hankkeen edistymistä voi seurata TU-maisteriohjelman blogista: https://blogs.helsinki.fi/tu-maisteri/

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelman digiloikka alkaa

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelmassa opetuksen digitalisoimista kehitetään laajalla rintamalla. Mukana hankkeessa on useita kursseja kandi- ja maisteriohjelmasta sekä kansainvälisestä maisteriohjelmasta (Global Politics and Communication). Opetuksen digitalisoinnin avulla tavoitteena on kehittää opetuksen kansainvälistymistä, opiskelijakeskeisyyttä ja avoimuutta.

Koulutusohjelma on yksi hakupainealoista sekä suosittu sivuaine eli opiskelijamäärät ovat suuria. Digitalisointi avaa joustavia opetusmahdollisuuksia, myös yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa.

Kehittämiskohteemme on fokusoitu neljään alueeseen tai tavoitteeseen.

Ensimmäinen tavoite on yhteiskuntatutkimuksen digitaalisten menetelmien avoin englanninkielinen verkko-materiaali tai oppimisympäristö. Tarve tällaiselle materiaalille on suuri koulutusohjelman menetelmäkursseilla, koska digitaalisuus eli käytännössä netti on muuttanut tutkimusaineistojen luonnetta nopeasti. Aluksi tuotetaan interaktiivisia verkkomateriaaleja, pidemmän ajan tähtäimessä on Moocin tuottaminen.

Toisena tavoitteena on luento- ja ryhmäkurssien kehittäminen opiskelijakeskeisimmiksi käänteisen luokkahuoneen idealla: verkkoympäristössä opiskellaan itsenäisemmin asiakokonaisuuksia ja lähiopetuksessa keskitytään vuorovaikutukseen ja ohjaukseen. Tätä kokeillaan parilla kurssilla.

Kolmanneksi digitaalisilla välineillä kansainvälistetään kursseja. Tämä tarkoittaa kansainvälisten huippututkijoiden luentoja ja haastatteluita (videot, podcastit, Skype) sekä opiskelijoiden yhteistyötä verkossa niin Suomessa kuin ulkomaisissa yliopistoissa.

Neljäntenä kohteena on koulutusohjelman verkkokurssien kehittäminen. Hankkeessa tuotetaan videoita, podcasteja ja kursseista tehdään pedagogisesti entistä parempia.

Hankkeessa on lähdetty liikkeelle luentojen videoinnilla. Ajatuksena on myös järjestää opettajille koulutusta videoluentojen pitämiseen, sillä se on useimmille opettajille uusi asia. Videoiden lisäksi aiomme kokeilla podcasteja, sillä ne ovat monessa mielessä sopivia kursseillemme sekä tietysti edullisempia toteuttaa.

Jatkossa kerromme tässä blogissa yksityiskohtaisempia kokemuksia eri kehittämiskohteista.