Kemian kandiohjelman digiloikka: kesän satoa!

Kemian kandiohjelman digiloikka-projektin kesätyöntekijät ovat tehneet ahkerasti töitä läpi pitkän ja ajoittain kuumankin kesän. Meillä oli asetettuna kesäksi kolme tavoitetta:

  1. Tuottaa epäorgaanisen ja orgaanisen kemian laboratoriotöihin iso liuta opetusvideoita (työryhmä: Aarni Nordström, Valtteri Lasonen ja Matias Jääskeläinen)
  2. Muuntaa epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohje webbipohjaiseksi hypertekstiresurssiksi (Jukka Puumi)
  3. Kehittää lukiolaisille suunnattua ”Kemiallinen rakenneanalyysi ja molekyylimallinnus” MOOC-kurssia (Matias Jääskeläinen)

Tässä vaiheessa voimme sanoa, että tavoitteet ovat täyttyneet, eteenpäin on menty ja tulosta on syntynyt. Esimerkkeinä kesän sadosta tarjoamme pari kesätyöntekijöiden tuottamaa opetusvideota. Nämä on tarkoitettu kandivaiheen laboratoriotöiden tueksi. Opiskelijat voivat videoiden kautta tutustua töissä käytetettäviin laitteisiin ja työvaiheisiin ennen labravuorolle saapumista (ja myös vuorojen aikana tai niiden jälkeen).

Sublimointilaitteisto alipaineessa:

https://youtu.be/Tl9nuiH9d6A

Uutto:

https://youtu.be/_WZEo0lFLTo

Yhteensä näitä opetusvideoita tuotettiin 37 kappaletta ja ne tullaan julkaisemaan Vimeossa kaikille avoimina. Tällä hetkellä videoissa on valinnainen suomenkielinen tekstitys, mutta tulemme lisäämään tekstityksen myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin hypertekstiresurssin kehittämisessä oli aluksi teknisiä haasteita. Yritimme löytää sopivia työkaluja, joilla saisimme työohjeesta sekä toimivan että visuaalisesti näyttävän. Kyseinen työohje muistuttaa jonkin verran käsitekarttaa rakenteeltaan ja selvitimme josko jokin mindmap-sovellus soveltuisi tarpeisiimme. Valitettavasti vain yksi löytämistämme käsitekarttaohjelmista tuotti puhdasta html5-koodia, muut olisivat vaatineet erillisen ohjelman käsitekarttojen katseluun. Ja tämä yksi html5-koodia tuottava ohjelma ei tiettyjen rajoitusten vuoksi soveltunut meidän käyttöömme. Niinpä päädyimme käyttämään WordPressiä alustana. Tässä meillä oli kaksi mahdollisuutta: joko käyttää HY:n blogipalvelua tai asentaa WordPress omalle webbipalvelimellemme.  WordPressiin on saatavilla suuri määrä erilaisia pluginejä, joista eräät olisivat olleet meille hyödyllisiä. Valitettavasti HY:n blogipalveluluun ei (tällä hetkellä) voi asennuttaa uusia pluginejä. Loppujen lopuksi päätimme kuitenkin pitäytyä blogs.helsinki.fi -palvelussa – sen minkä hävisimme hienouksissa voitimme vaivattomuudessa, kun meidän ei tarvitse itse asentaa ja ylläpitää WordPressiä palvelimellamme.

Kaikkein kunnianhimoisin tavoitteistamme on uuden lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin kehittäminen. Ideana on innostaa ja koukuttaa kemiasta kiinnostuneita lukiolaisia ja tutustuttaa heidät hieman syvällisemmin asioihin, jotka käydään läpi lukion oppikirjoissa melko nopeasti. Kurssin alustava laajuus on 1 op ja siitä on jatkossa tarkoitus tehdä modulaarinen, jolloin on mahdollista suorittaa 1 + 1 op. Tarkoitus on myös, että kurssin suorittaneet lukiolaiset voisivat sisällyttää suorituksen kandiopintoihinsa, jos he päätyvät lukemaan kemiaa Helsingin yliopistoon. Kurssin kehittäminen on hyvässä vaiheessa ja uskomme saavamme ensimmäisen version valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kesäkuussa kutsuimme myös muutaman lukiolaisen vieraiksi kemian laitokselle ja saimme heiltä hyviä ideoita ja palautetta kurssin kehittämiseen.

Syksyllä Matias Jääskeläinen jatkaa osa-aikaisena MOOC-kurssin kehittämistä. Ja ensi vuonna jatkamme opetusvideoiden tekemistä, silloin keskitymme fysikaalisen kemian labratöitä tukeviin videoihin.

Digitaalinen tarinankerronta historianopetuksessa

Tarinat ovat meissä – omassa, suvun, yhteisön ja kansakunnan menneisyydessä. Tarinat auttavat muistamaan, ymmärtämään ja oppimaan uutta. Tarinoita voi hyödyntää kaikessa inhimillisessä toiminnassa päiväkodista liikkeenjohtamiseen – miksi ei siis yliopiston historianopetuksessa.

Digitaaliseksi tarinankerronta muuntuu silloin, kun tarinoita välitetään digitaalisten laitteiden avulla. Digitaalisen tarinankerronnan myötä leirinuotion, kyläyhteisön tai kansallisen kulttuurin piirissä kerrotut tarinat on mahdollista yhdistää osaksi globaalia tarinaa.
Tarinankerronta edistää asioiden oppimista ja vaikuttaa (toivottavasti) myönteisesti opiskelijoiden itseluottamukseen, kun jokainen voi olla sekä tarinankuuntelija että -kertoja. Opiskelija siirtyy kuuntelijasta aktiiviseksi tarinan rakentajaksi ja sen kertojaksi. Tarinoiden tuottaminen vahvistaa opiskelijoiden taitoja lukea ja arvioida niitä tarinoita, joihin perustuen he tällä hetkellä rakentavat ymmärrystä yhteiskunnan tapahtumista.

Digitaalisen tarinankerronnan ideoita sovelletaan yhteiskuntahistorian digiloikan yhteydessä oppimisen välineenä, mutta myös opiskelijoiden työelämätaitojen kartuttamisessa. Digitaalinen tarinankerronta löytyykin jo monen organisaation mm. markkinoinnin ja liikkeenjohtamisen työkalupakeista. Digitaalinen tarinankerronta antaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia laitteita ja sovelluksia yliopisto-opiskelussa.

Opetuksessa kokeilen digitaalisen tarinankerronnan sisällyttämistä Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan kurssiin. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona oli mm. Helsingin historiaan liittyvien lyhyiden videoklippien tuottaminen, joiden avulla opiskelijaryhmät selittäisivät kyseiseen kohteeseen liittyviä historiallisia tapahtumia tai paikan merkitystä suomalaisten historiassa. Samalla videoklipit olisivat toimineet opetusaineistona kurssin muille opiskelijoille.

Lopulta päädyin toteuttamaan digitaalista tarinankerrontaa yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa, jossa talven aikana uudistetaan Ratikkamuseon näyttelyä. Kaupunginmuseon arkistoaineiston ja valokuvien avulla opiskelijoiden tavoitteena on kevään 2020 aikana havainnollistaa, miten Ratikkamuseon näyttelyssä avautuu näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan.

Ratikalla Suomen sosiaalihistoriaan – tiedossa innostavia hetkiä!

* * * *

Blogtekstin kirjoittamisessa ja digitaaliseen tarinankerrontaan perehtymisessä olen käyttänyt useita lähteitä mm. eri yliopistojen Digital storytelling -aihepiirin kurssien sisältökuvauksia, Matleena Laakson blogikirjoituksia sekä teosta, Patricia McGeen teosta The Instructional Value of Digital Storytelling Higher Education, Professional, and Adult Learning Settings.

Viimeinen määrärahojen hakukierros käynnistyy 2.9.2019

Opetuksen toteutuksen digiloikka -projektissa on viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana toteutettu kolme määrärahojen hakukierrosta, joiden yhteydessä rahoitus on myönnetty yhteensä 48 hankkeelle digitalisaation edistämiseen opetuksessa. Syksyllä 2019 on vuorossa neljäs ja viimeinen haku. Viimeisellä kierroksella projektiin valittavien hankkeiden määrärahakausi alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2021.

Syksyn 2019 hakukierroksella hanke-ehdotuksia otetaan vastaan seuraavista aihepiireistä:

1) Jatkuva oppiminen (esim. tutustumiskurssit lukiolaisille, MOOC), 2) Opettajien digipedagogisen osaamisen kehittäminen (esim. koulutustarpeet), 3) Arvioinnin kehittäminen (esim. tenttien digitalisointi).

Hakukierroksen aikataulu

2.-15.9.2019 ilmoittautuminen hakuun E-lomakkeella:
Suomenkielinen lomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/89817/lomake.html
Svenskspråkig blankett: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/89817/lomake.html?rinnakkaislomake=Svenska
Application form in English: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/89817/lomake.html?rinnakkaislomake=English

Hakulomakkeet aukeavat 2.9.2019. Lomakkeella hakijoita pyydetään lyhyesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä muuttuu koulutusohjelmassa, jos ohjelma saa digiloikkarahoitusta? Miten iso muutos on?
  • Mihin raha on ajateltu käyttää? (+ karkea kuluarvio)
  • Ketkä ovat hankkeen toteuttajia (eritellen mahdollisten yliopiston ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden osuudet) ?
  • Miten hankkeessa osallistetaan opiskelijoita?
  • Mistä tiedätte, että olette onnistumassa?
  • Hankkeen riskit?

23.-27.9.2019 Hankesuunnitelmien esittelytilaisuudet (aikataulu tarkentuu). Tilaisuuteen tulee varata aikaa 20 minuutista tuntiin (esitys max 10 minuuttia + keskustelu). Hakijoille lähetetään tarkempia ohjeita 16.9.2018 jälkeen.

7.-18.10.2019 ohjausryhmä tekee päätöksen valittavista hankkeista. Määrärahakausi alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2021.

Rahoituksen myöntämiseen liittyviä ehtoja:

1) Rahoitusta voivat hakea kandi- ja maisteriohjelmat. Koulutusohjelmat voivat tehdä myös yhteishakemuksia.
2) Ne ohjelmat, jotka ovat saaneet rahoituksen aiemmin, eivät voi hakea uutta rahoitusta.
3) Jaettavat summat katsotaan hakemusten ja suunnitelmien mukaan (= ei tasajakoa).
4) Hankesuunnitelmat ja hakuprosessin vaiheen 2 haastattelutilaisuuksien esitykset julkaistaan projektin blogissa ja wikisivuilla.
5) Haku ja itse projektissa mukana oleminen on yhteisöllinen prosessi, jossa edellytetään osallistumista yhteisiin tapaamisiin ja omien kokemusten jakamista yliopistoyhteisölle.

Hakemuksissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: 
1) Onko hanke pedagogisesti ja teknologisesti innovatiivinen suhteessa koulutusohjelman aiempaan tilanteeseen
2) Onko toteutus kestävällä pohjalla (projektisuunnitelma olemassa järkevästi rajatulle kehittämiskohteelle; realistinen toteuttamisaikataulu; työnjako ja vastuut mietittynä työryhmässä, jne. )
3) Miten hankkeessa osallistetaan opiskelijoita
4) Miten hanke tukee opetuksen avoimuutta
5) Miten hanke sitoutuu yhteisiin tapahtumiin ja viestintään
6) Miten laajaan joukkoon hanke vaikuttaa

Lisätietoja: projektipäällikkö Päivi Heino (paivi.heino@helsinki.fi).

VR:ään tähtäävä Farmasian digiloikka verkostoituu

Edellisestä tilannekatsauksesta onkin kulunut jo useampi kuukausi ja on taas aika kertoa hieman farmasian digiloikan etenemisestä. Olemme päässeet projektissamme hurjasti eteenpäin ja varsinkin verkostoituminen eri oppialojen sekä yritysten kanssa on ollut vilkasta. Nyt myös kliinisen farmasian osuus on lähtenyt rullaamaan vauhdilla.

Tutustu projektimme etenemiseen blogissamme:

https://blogs.helsinki.fi/sakkinen/

Digipeda ABC workshop at INAR

Last Thursday the digileapers at INAR participated in a digipeda ABC workshop, organized in collaboration with Educational Technology Services, ATM-MP Digital Leap and Climate University

We were discussing teaching methods of digital education, as compared to contact teaching, and the tools available. For instance, we pointed out that the aim of these online courses is not only to share the course notes with the students, but to offer a functional platform that allows students to complete the courses independently whenever and wherever they please. Of course, not all questions were explicitly answered. We’re still figuring out certain practicalities, like how to grade and credit courses that are solely completed online.

The workshop gave us more resources to build our courses on a more concretely visualized plan and new confidence to utilize all the tools at our disposal. It’s hard to realise the different means required when digitizing education, until it’s comprehensively outlined, like we did in the workshop. With newly structured course plans and updated ideas on what our material could and should look like, we are now ready to move on with the next chapter in our work.

Big thanks for the workshop and thus for all the help!

Sofia, Robin & Mikael

Photos: Laura Riuttanen

The end – and just the beginning

We are closing in on our Digiloikka, or as we call it, the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme). This has been a journey that began with this project, but has certainly not been a dead-end.

Thanks to the project and to its active steering group many things have already taken shape in ECGS MSc programme and many more are still evolving. Right from the start we acknowledged that the project was not about finalizing one polished product, but about taking a look at the processes of a new multidisciplinary programme that spans multiple faculties and campuses. What does it mean that we have an intake of 90 students a year, all coming from different backgrounds, each choosing their own path in ECGS? How do we take into account the different backgrounds and histories of our staff? Lue loppuun

Kemian kandiohjelman digiloikka: työt alkavat toden teolla!

Kemian kandiohjelman digiloikkahanke editstyy hyvää vauhtia! Hankkeen koordinaattori Matias Jääskeläinen aloitti jo maaliskuussa osa-aikaisena ja hän on valmistellut hankkeeseen liittyvien opetusvideoiden kuvauskäytäntöjä.

Ensi viikolla (13.5.) Matias siirtyy kesän ajaksi kokopäivätöihin hankkeelle. Myös loput kesätyöntekijämme (Jukka Puumi, Valtteri Lasonen ja Aarni Nordström) aloittavat ensi viikolla. Jukka kehittää uutta HTML5-pohjaista hypertekstiresurssia korvaamaan epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohjeen. Valtteri ja Aarni tulevat kesän aikana kuvaamaan erilaisia opetusvideoita sekä orgaanisen että epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden tarpeisiin. Kesällä koordinaattorimme Matias tulee keskittymään uuden lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin kehittämiseen (aiheena kemian rakennetutkimus ja molekyylimallinnus).

Kesään tulee kuulumaan siis hyttysten ja helteiden lisäksi aimo annos kemian digiloikkaa!

Kevät-KouKKu

Elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikkaprojektin (ETK-KOUKKUn) ponnistuksen jälkeinen lento on nyt edennyt noin kvartaalin verran eteenpäin 1. blogista, joten on aika päivittää digiloikkatiimimme tekemisiä. Projektin päätavoitteet – digitaalisen itseopiskelumateriaalin luominen ETK-010-kurssille tutustumis-/ kurkistuskurssin pohjaksi ja kandiohjelman opettajien digitaitojen yhteisöllinen kehittäminen – ovat luonnollisesti olleet alkuvaiheen toiminnan suuntaviittoina. Molempia on pyritty pitämään mukana tasapuolisesti, jotta projekti etenisi tasapainoisesti eteenpäin. Lue loppuun

Digiloikkaajat Stagella!

Seuraa suoraa verkkolähetystä tästä! Watch live stream of the event!

Aika: keskiviikko 29.5.2019 klo 12:00-16:00
Paikka: Tiedekulman Stage (Yliopistonkatu 4)
Ilmoittautuminen on päättynyt.

Vuoden 2018 digiloikkahankkeiden loppuseminaarissa kuulemme hankkeiden työn tuloksista ja pohdimme, miten projekti on muuttanut opetusta ja oppimista projektiin osallistuvissa koulutusohjelmissa. Seminaari on avoin kaikille opetuksen ja oppimisen digitaalisista mahdollisuuksista kiinnostuneille.

Tapahtuman juontavat digitalisaatiojohtaja Jaakko Kurhila ja kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Seminaarin ohjelma: https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/ohjelma-29-5-2019/.

Lue loppuun

The Environmental and Food economics bachelor Digileap – a summary

… of what we achieved and an acknowledgement and thank you to all who made it possible

The environmental economics MOOC and university-high-school cooperation

The major achievement of the project has been the creation of an open online, fully digitalized course in Principles of Environmental Economics (MOOC) in collaboration with the Open University. For each topic of the course, students can watch video lectures, read the lecture notes and then take weekly online exams to test their understanding. At the end of the course, they participate in a final exam online. The course is open to high-school students (read here about their experience of the course https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/ymparisto-ja-elintarviketalouden-kandiohjelma/ymparistotaloustieteen-perusteet-mooc-kurssi) and can be taken during the whole school year. Lue loppuun