Ensimmäiset askelmerkit

Projekti on lähtenyt käyntiin laitteistohankinnoilla ja ensimmäiset materiaalit on jo tuotettu.

Sää suosi ensimmäisenä maastokuvauspäivänä 5.3.

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta osaava henkilöstö on avainasemassa; projektiin on palkattu projektisuunnittelija sekä kaksi teknistä avustajaa. Lisäksi olemme hankkineet teknistä välineistöä ja kesän maastotyökaudeksi palkkaamme kolme tutkimusavustajaa.

Ideointia Lauttasaaressa 26.2.

Ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet tulevan kevään ja kesän töiden suunnittelun parissa. Olemme ottaneet tuntumaa materiaalien luomiseen laboratorio-opetuksen ja kenttätöiden ohessa. Esimerkiksi video-ohjeiden suunnittelun ja kuvauksen osalta saimme nauttia hienoista talvipäivistä Sipoonkorvessa ja Hämeessä.

Digiloikkamme ehti jo kerätä julkisuutta kansallisen tiedeyhteisön parissa, kun esittelimme projektia maaliskuun 14. päivänä Geologian tutkijapäivillä Turussa. Projekti otettiin innostuksella ja mielenkiinnolla vastaan. Yksi digiloikan tavoitteista on sysätä myös alulle kansallinen yhteistyö kattavan ja kaikille avointen geologisten materiaalien luomisen saralla. Vaihdoimme ajatuksia alan ammattilaisten kanssa ja saimme paljon uusia ideoita. Toivomme edelleen kuitenkin lisää ideoita! Niitä voi jättää Flinga-sivulle tai sähköpostilla Juha Järviselle (juha.jarvinen@helsinki.fi).

Projektin esittely

Geotieteiden digiloikassa otetaan askelia kohti virtuaalista kenttäopetusta. Keskeistä opetusmuotoa ei ole tarkoitus korvata, vaan lisätä ja monipuolistaa. Opetusta virtualisoidaan erilaisten digitaalisten materiaalien kautta: GigaPan -kuvia, opetusvideoita, 3D-malleja ja ilmakuvia yhdistetään alueelliseen GIS-aineistoon sekä geologiseen ja geofysikaaliseen dataan. Näin saadaan luotua kattavia virtuaaliekskursiomateriaaleja kiinnostavista geologisista kohteista. Materiaalin tarkoituksena on antaa opiskelijalle käsitys tutkimusalueista ja työtavoista jo ennen kentälle menoa. Digitaalisen aineiston avulla opiskelija voi tarkastella tutkimusaluetta laajemmin kuin mitä kentällä tapahtuvan opetuksen puitteissa olisi mahdollista. Virtuaaliopetuksen kautta saadaan sisällytettyä opetukseen myös sellaisia kohteita, joihin ei varsinaisen maasto-opetuksen yhteydessä ole mahdollista tutustua esim. pitkän välimatkan takia.