Alumnivideot osaksi historioitsijoiden asiantuntijuustaitojen opetusta

Historian kandiohjelman digiloikan syysohjelmaan kuului opiskelijoiden editoimat alumnien videohaastattelut. Haastattelut toteutettiin osana Tuomas Teporan ja Lotta Vuorion opettamaa Historioitsijat asiantuntijoina työelämässä -kurssia. Aineopintojen työelämäopintojaksoihin lukeutuvan kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat historia-alumnien työuriin ja tarjota käytännönläheistä opastusta urasuunnitteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen. Aiempina lukuvuosina, ennen COVID-19-pandemiaa, opiskelijat kävivät haastattelemassa alumneja näiden työpaikoilla ja laativat keskusteluistaan esitelmät ja raportit. Jo ennen pandemiaa olimme päättäneet integroida digiloikan osaksi asiantuntijataitojen kurssia, mutta korona teki päätöksen ”helpoksi”. Unitube-studiossa toteutetuista haastatteluista tuli muutoin Zoomissa opetetun kurssin ainoa lähitapaamisiin perustunut osa.

Opiskelijat toteuttivat haastattelut paritöinä. Kaikkiaan haastatteluja tehtiin neljä; toinen osa kurssilaisista keskittyi järjestämään kurssin lopuksi etäyhteydellä toteutettavaa työelämätapahtumaa. Haastatteluista tehtiin toki edelleen kurssiesitelmät ja kirjoitettiin myös raportit. Videoiden pituudeksi oli määritelty noin viisi minuuttia ja niiden editointiin käytettiin Screencast-O-Matic-ohjelmaa. Valmiita videoita on mahdollisuus käyttää tulevassa opetuksessa ja esimerkiksi historian kandiohjelman verkkosivuilla. EU:n saavutettavuusdirektiiviä noudattaen opiskelijat myös tekstittävät videot manuaalisesti editointiohjelmalla. Poikkeusajalle tyypillisesti yksi haastatteluista jouduttiin sairastumisen vuoksi toteuttamaan Zoomissa, mutta samalla ohjelman tallennustoiminto tuli tutuksi opiskelijaparille.

Ennen haastattelutilanteita opiskelijat kävivät tutustumassa Unitube-studion tekniikkaan ja Unitube-lataamon käyttöön. Kaikki Unitubessa tai esimerkiksi opetuksen sisältönä Moodlessa julkaistava ääni- ja videoaineisto tuodaan järjestelmään Unitube-lataamon kautta.  Opiskelijapalautteen perusteella niin studion kuin lataamon toiminnot koettiin käyttäjäystävällisiksi. Suurimmat tekniset vaikeudet koettiin harjoituskerralla, jolloin studion tekniikka petti. Polttavimmat haasteet vaikuttivat liittyvän videoiden ohjaukseen, kameratyöskentelyyn ja kuvakulmiin. Esimerkiksi studioasetelman toimivuutta ja rennon ilmapiirin luomisen merkitystä korostettiin onnistuneen alumnivideon takaajina. Olimme ohjeistaneet opiskelijoita etukäteen pohtimaan muun muassa videoidun osuuden pituutta suhteessa haastattelun kokonaiskestoon. Päädyimme siihen, että viiden minuutin klipin aineistoksi sopiva määrää videota oli 15–20 minuuttia. Opiskelijat suunnittelivat kysymyksensä näiden oletusten mukaan. Opiskelijoiden keskeisen oivalluksen mukaan mielenkiintoisin sisältö nousi esiin vapaamuotoisen keskustelun seurauksena. Nyrkkisääntönä vaikutti siis 10–15 minuuttia haastattelun pohjustusta ja parikymmentä minuuttia tallennettua haastattelua.

Tätä kirjoittaessa lopulliset, editoidut videot ovat vielä viimeisteltävinä. Screencast-O-Matic-ohjelmistoon opiskelijat ovat tutustuneet itsenäisesti, mutta opettajilta saa tarvittaessa tukea ongelmatilanteissa. Editointivaiheen haasteina opiskelijat ovat ymmärrettävästi raportoineet pulmia tärkeimpien kysymysten ja vastausten valinnassa.

Kurssin hands on -tyyppinen menetelmä asiantuntijuustaitojen oppimiseen sai kiitosta opiskelijoilta. Digitaalisen median tuottamisen perustaidot tulivat luontevasti osaksi historian generalistisia asiantuntijuustaitoja, pari- ja ryhmätyötaitoja sekä tapahtumanjärjestämiskokemusta. Opettajissa kurssi vahvisti ajatusta videoiden ja podcastien teettämisestä kurssitöinä esseiden ja opintopäiväkirjojen ohessa.

Thinglink ja historiallisen tiedon esittämisen monimuotoisuus osaksi historian opintoja

Historian kandiohjelman digiloikan yhtenä tavoitteena oli perusopintoihin kuuluvan kurssin ”Uusin aika II” uudistaminen. Kurssi toimii rinnakkain luento-opetukseen perustuvan ”Uusin aika I” -kurssin kanssa ja sillä keskitytään 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Kurssi tarjoaa opiskelijoille myös eväitä proseminaaria ja kandintutkielmaa varten. Kurssi on järjestetty kolmena pienryhmänä historian kandiohjelman omille opiskelijoille. Haasteeksi on kuitenkin muodostunut se, etteivät muiden koulutusohjelmien opiskelijat ole mahtuneet pienryhmiin, vaan ovat suorittaneet kohdan kirjatenttinä. Kolmen pienryhmän pyörittäminen samanaikaisesti on myös vaatinut kolmen opettajan työpanoksen. Kurssin toteuttaminen edellyttääkin uudenlaista lähestymistapaa, sillä jatkossa opiskelijoiden määrä kasvaa muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden liittyessä lähiopetukseen samalla kun pienryhmien määrä putoaa kolmesta kahteen. Opettajien kuormituksenkaan ei tulisi uudistuksessa kasvaa kohtuuttomasti. Digiloikka antoi pontta miettiä uudenlaisia ratkaisuja ja tätä työtä ryhdyimme tekemään viime keväänä yhdessä kurssia 2021 pilotoivien Janne Lahden ja Virva Liskin kanssa.

Varsin nopeasti kurssin toteutustavaksi valikoitui opiskelijoiden ryhmätyönä Thinglinkin pohjalle rakentama esitys opettajan kurssille valitsemaan teemaan liittyvästä aiheesta. Keväällä 2021 teemoina ovat kolonialismi ja sukupuoli. Thinglink-työn ja siitä pidettävän suullisen esityksen lisäksi ryhmät laativat kirjallisen raportin, jossa he erittelevät esityksensä tutkimuksellista taustaa. Toistaiseksi Thinglinkiä ei ole hyödynnetty historian opetuksessa, joten kurssi toimii tienraivaajana uudenlaisen teknologian soveltamisesta historian tietojen ja taitojen opetuksessa. Olennaista valinnan kohdistumisessa Thinglinkiin oli juuri se, että se mahdollistaa sekä historianopiskelun ja historiallisen ajattelun että työelämävalmiuksien kannalta keskeisten taitojen kehittämisen.

Opiskelijat harjoittelevat Thinglinkin avulla eri muodoissa olevan historiallisen lähdeaineiston ja tutkimustiedon hyödyntämistä. Historiahan ei ole vain kirjallisia asiakirjoja tai tietoa tekstimuodossa; historioitsijat käyttävät nykyään luovasti niin kuvia, esineitä, ääntä kuin tekstiäkin omassa työssään. Kurssin myötä opiskelijat pääsevät jo opintojen alkuvaiheessa tutustumaan historian lähteiden ja tiedon moniin eri ”olomuotoihin” ja siihen, miten erilaisia aineistoja yhdistämällä voi luoda uutta ymmärrystä menneisyydestä. Koska historiallista tietoa välitetään digitaalisessa maailmassa monessa muodossa, on tärkeää rohkaista opiskelijoita kokeilemaan tiedon esittämistä niin visuaalisesti, suullisesti kuin kirjallisesti. Valitsemalla kurssin toteutustavaksi ryhmätyöskentelyn haluamme kiinnittää huomiota myös siihen, ettei historiallisen tiedon tuottaminen ole perinteisen mielikuvan mukaista yksin ahertamista, vaan usein se tapahtuu yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Siksi ryhmätyötaitojen kehittäminen on sekin yksi kurssin keskeisistä tavoitteista.

Kurssin osaamistavoitteisiin kuuluu myös historiantutkimukseen liittyvien perustaitojen harjaannuttaminen. Esitystä työstäessään opiskelijat pohtivat aiheen rajaamista ja valitun näkökulman perustelua. He harjoittelevat itsenäistä lähdeaineiston ja tutkimuskirjallisuuden etsimistä ja näiden kriittistä käyttöä ja tulkitsemista. Lisäksi he joutuvat ratkomaan historiallisen tiedon esittämiseen liittyviä ongelmia: miten rakentaa selkeä ja looginen esitys historiallisesta ilmiöstä, joka väistämättä on monimutkainen ja tulkittavissa monin eri tavoin. Tavoitteena onkin, että opiskelijat havahtuvat tunnistamaan historiallisen selittämisen monitahoisuuden ja sen, että vain harvoin (jos koskaan) historiallisille tapahtumille on olemassa vain yksi suoraan lähteistä kumpuava selitys. Näiden taitojen vahvistaminen valmentaa heitä proseminaariin ja toivottavasti madaltaa kynnystä kandintutkielman tekoon. Kaiken kaikkiaan kurssin on siis tarkoitus laajentaa opiskelijoiden tietopohjaa uusimpien aikojen historiasta, vahvistaa heidän tutkimuksellisia taitojaan sekä kehittää ryhmätyötaitoja.

Lisätietoa Thinglinkistä täältä.

Historian kandiohjelman digiloikan ensipyrähdys

Historian kandiohjelman digiloikkaajat ovat asettaneet hankkeelleen kolme tavoitetta: kahden osittaisen perusopintojen verkkokurssin toteutus, opettajien digitaitojen kohentaminen sekä digitoidun historiallisen lähdemateriaalin kartoittaminen ja aiempaa monipuolisempi hyödyntäminen opetuksessa ja tutkielmissa. Innolla pomppien lähdimme suunnittelemaan hankkeen toteutusta vuoden 2020 alussa ja ehdimme osallistua mm. videoiden tekoon liittyvään koulutukseen ennen kuin etäopetukseen siirtyminen pakotti muuttamaan taktiikkaa. Kolmiloikan sijaan oli selvää, että askelmerkit oli asetettava hieman toiseen asentoon ja keskityttävä kevään ajan ottamaan harppaus opettajien digitaitojen kehittämisessä. Heti etäopetuksen alettua vauhdinottopaikalle kerääntyikin suuri joukko historian opetushenkilökuntaa ja tuntiopettajia ottamaan tuntumaa erilaisiin etäopetuksen välineisiin ja pohtimaan yhdessä, miten opetus kannattaisi siirtää virtuaaliseen muotoon.

Koska aiempaa kokemusta verkko-opetuksesta ei historian puolelta juurikaan löytynyt, digiloikkaa hyödynnettiin aluksi tiedonetsimiseen erilaisista etäopetusvälineistä ja opettelimme esimerkiksi Zoomin käyttöä yhdessä – Zoomin välityksellä tietenkin. Toinen esiin noussut tarve koski lyhyiden videoiden ja erilaisten äänitallenteiden tekoa ja tässä turvauduimme teknisesti mahdollisimman helppoihin ratkaisuihin jo ihan henkilökunnan tekninen kuormitus huomioon ottaen. Niinpä opettajat ovat tuottaneet äänitteitä ainakin Audacity-ohjelmalla sekä tekemällä ääniraitoja Powerpoint kalvoihin. Lisäksi opetuksessa on hyödynnetty jo olemassa olevia videoita ja podcasteja ja tohtorikoulutettava Lotta Vuorion tammikuusta 2020 lähtien ilmestynyt Menneisyyden Jäljillä on tarjonnut hyödyllistä opetusmateriaalia metodiopin kurssille. Kurssien verkkoon siirtäminen on tuonut mukanaan myös joitakin odottamattomia yllätyksiä havahduttuamme esimerkiksi siihen, että monet Suomen historian klassikot ovat edelleen saatavissa vain painetussa muodossa – ja siis nyt käytännössä saavuttamattomissa.

Kevään 2020 etäopetuspyrähdys on toki mittakaavassaan aivan poikkeuksellinen, mutta sitäkin selvemmin se on osoittanut sen, kuinka tärkeää yhteisöllisyys ja arkiset henkilökunnan ja opiskelijoiden kohtaamiset ovat digitaalisuuden lisäksi. Toinen tärkeä huomio, jonka olemme tehneet, liittyy tiedonvälitykseen ja -jakamiseen. Siirryttyämme työskentelemään koteihimme sähköpostimme tukkeutuivat ristiin rastiin puikkelehtineista sähköpostiketjuista. Koska yhteisöllisyys, kokemustenvaihto ja tiedonvälitys tuntuivat tärkeiltä sekä oman jaksamisemme että opetuksen tasokkaan toteuttamisen kannalta, panimme pystyyn heti alkuun meille aiemmin lähes tuntemattomaan Teamsiin oman virtuaalisen kahvihuoneen. Sinne kokoamme nyt tärkeitä tiedotteita sekä hyviä ja huonoja kokemuksia etäopettamisesta. Samoin keräämme Teamsiin kootusti tietoa digitoiduista lähdekokoelmista ja muista avoimista verkkokokoelmista. Lisäksi perustimme Zoomiin kerran viikossa auki olevan kahvihuoneen voidaksemme jakaa kokemuksia etätyöskentelystä. Kun joku päivä palaamme ns. normaaliin, niin jää nähtäväksi jatkammeko edelleen esimerkiksi Teamsin hyödyntämistä tiedonvälittämisessä.

Mitä sitten tulevaisuus tuo tullessaan digiloikallemme? Ensinnäkin kartoitamme opiskelijoiden kokemuksia nyt toteutetusta etäopetuksesta hyödyntääksemme tietoa tulevan verkko-opetuksen suunnittelussa. Koska kolmiloikan ensimmäistä ponnistusta on nyt harjoiteltu odottamattomalla intensiteetillä, siirrämme katseen kohti kahta seuraavaa ponnistusta. Järjestämme peruuntuneet koulutukset ja tilaisuudet; pidämme Thinglink koulutuksen sekä kokoonnumme yhteen yliopiston kirjaston edustajan kanssa miettimään kirjaston digitaalisten lähdekokoelmien monipuolisempaa hyödyntämistä. Jatkamme myös kesken jäänyttä verkkokurssien suunnittelua. Uusin aika II -kurssin suunnittelu olikin jo ehtinyt jo vauhdinottovaiheeseen päädyttyämme rakentamaan sitä Thinglinkin tarjoamien mahdollisuuksien avulla kohti sellaista kurssia, jolla opiskelijat pienryhmissä soveltavat Uusin aika I -kurssilla oppimaansa kuvallisen kerronnan avulla. Kun perus-digikestävyyttä on nyt harjoiteltu onnistuneesti, niin on toki helpompaa siirtyä kehittämään tulevia teknisiä ratkaisuja ja taitoja!