Kesällä tapahtunutta logopedian digiloikkahankkeessa

Ensi lukuvuodesta lähtien logopedian opiskelijat pääsevät hyödyntämään digiloikan tuomia uudistuksia; uusia opetusvideoita (osahanke Pupotti), monikielisyyttä käsittelevää yhteiskurssia amerikkalaisen yliopiston opiskelijoiden kanssa (osahanke Lopotti) sekä chatbotin vastauksia koskien tieteellisen tekstin lähdeviittauksia (osahanke Aipotti). Kesällä olemme keskittyneet ensisijaisesti chatbottiin, joten kurkistetaanpamiten sen kehittämistyö on edennyt.

Kesäkuussa toteutimme Lähteeksi nimeämämme chatbotin ensimmäisen testikierroksen. Tätä ennen olimme kuitenkin käyneet läpi useamman työvaiheen, joita sitoi yhteen soveltamamme design-based research -malli. Sille ominaisesti chatbottia kehitetään iteratiivisesti toistamalla työvaiheita ja parantelemalla tuotetta testausten myötä sekä pitämällä käytännön toimijat – opiskelijat ja opettajat – mukana prosessissa.

Lähde-chatbotilta voi kysyä lähdeviittauksista ja lähdeluettelosta.

Aloitimme keräämällä opiskelijoilta ja opettajilta tyypillisiä kysymyksiä liittyen tieteelliseen kirjoittamiseen. Seuraavaksi loimme chatbotille sisältökategoriat ja ohjelmoimme sen tunnistamaan sanoja ja ilmauksia. Samalla käsikirjoitimme chatbotille dialogia, jonka luomisessa noudatimme Grincen keskustelun periaatteita: määrän, laadun, yhtenäisyyden sekä tavan osalta. Käsi kädessä kirjoittamisen kanssa rakensimme dialogin teknistä toteutusta ja testasimme sen toimivuutta testiympäristössä.

Kehitystyössä tekninen, pedagoginen, viestinnällinen ja sisällöllinen suunnittelu limittyivät kaikki tiiviisti toisiinsa, jotta Lähde antaisi paikkansapitäviä vastauksia sekä toimisi pedagogisesti ja viestinnällisesti tarkoituksenmukaisesti. Ongelmanratkaisua edellytti erityisesti sen oivaltaminen, miten kaiken tämän toteuttaminen mahdollistettaisiin teknisesti.

Testausten edetessä rajasimme Lähteen osaamisalueen tieteellisen tekstin lähdeviittauksiin sekä lähdeluetteloon. Prosessin aikana havaitsimme myös, että lähdeviittauksia ja lähdeluetteloa koskevissa ohjeistuksissa on eroja. Vastausten laatimiseksi tulemme tarvitsemaan näihin logopedian koulutusohjelman yhteisiä linjauksia.

Käynnistimme ensimmäisen iteraation, kun Lähde osasi vastata 146 siihen mennessä kerättyyn kysymykseen. Iteraation tavoitteena oli kerätä Lähteelle lisää kysymyksiä sekä erilaisia tapoja ilmaista niitä. Ennen testausta loimme Lähteelle sivuston, johon laadimme chatbotin käyttöohjeet sekä ulkoasun. Ensimmäinen iteraatio tuotti 33 uutta kysymystä sekä uusia ilmaisuja kymmenelle vanhalle kysymykselle. Kesän edetessä olemme kirjoittaneet vastauksia uusille kysymyksille sekä luoneet dialogia edelleen. Toinen iteraatio on vuorossa alkusyksystä.

Puheanalyysin perusteet -opetusvideoiden sarja Microsoft Streamissä.

Lähteen kehittämistyön lisäksi keskityimme kesällä myös puheanalyysin perusteiden opetusvideoiden tuottamiseen yhteistyössä fonetiikan tutkijoiden Katri Hiovainin ja Atte Asikaisen kanssa. Opetusvideoiden suunnittelu ja toteutus perustuvat tutkittuun tietoon siitä, miten oppimista voidaan tukea multimediaoppimateriaalin avulla. Seitsemästä videosta koostuva opetusvideoiden sarja on viety Microsoft Streamiin.

Syksyllä digihanke keskittyy Lopotti-osahankkeen monikielisyys- ja monikulttuurisuus -kurssin suunnitteluun, opetusvideopankin viimeistelyyn sekä Lähde-chatbotin pilotointiin.

Kuulumisia Logopotin alkumetreiltä

Helsingin yliopiston digiloikkahankkeen rahoittama logopedian maisteriohjelman Logopotti on saatu hyvään vauhtiin. Vallitseva tilanne on kiihdyttänyt digiloikkaa monin kerroin, kun kaikki opetus on kertahypyllä muutettu etäopetukseksi. Samalla se on vienyt Logopotin uusien ratkaisujen löytöretkelle, sillä kaikkea ei poikkeustilan myötä ole ollut mahdollista toteuttaa, kuten alun perin oli suunniteltu. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi projektin alkumetreille.

Logopotin työryhmä etäpalaverissa 31.3.2020. Ylhäällä vasemmalta Seija ja Satu, alhaalla vasemmalta Tanja ja Katariina.

Kokonaistavoitteenamme Logopotissa on luoda logopedian opetuksen käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla vastaisivat opiskelijoiden tarpeisiin ja tukisivat heidän oppimistaan ja ammatillista kehittymistään. Samalla tavoitteena on kehittää opettajien digipedagogista osaamista. Suunnitelmissa on luoda digitaalinen videoaineistopankki, kehittää tekoälyyn perustuva pedagoginen assistentti sekä luoda digitaalinen kurssialusta, joka mahdollistaa opintojakson toteuttamisen yhteistyössä yhdysvaltalaisen yliopiston, Molloy Collegen kanssa.

Liikkeelle Logopotissa lähdettiin koko kehittämistyön ytimestä – opiskelijoiden tarpeista. Kyselyjen avulla kartoitimme opiskelijoiden tarpeita digitaalisuutta hyödyntävästä opetuksesta. Kysyimme opiskelijoilta muun muassa sitä, millaiset digitaaliset oppimateriaalit ja tehtävät tukisivat parhaiten heidän oppimistaan ja millaisissa teemoissa opetusvideoista koettaisiin olevan eniten hyötyä omalle ammatilliselle kehittymiselle. Käynnistimme myös opiskelijajäsenen haun hankkeen ohjausryhmään ja otimme opiskelijoita mukaan ensimmäisten opetusvideoiden tuottamiseen.

Pitkin matkaa olemme selvittäneet tietoturva- ja tekijänoikeusasioita. Olemme tehneet digiloikan sopimuspohjia hyödyntäen ja lakimiestä Pirjo Kontkasta konsultoiden tekijänoikeuksia koskevat käyttöoikeussopimukset logopedian käyttöön. Yhteistyössä tietoturva-asiantuntijoiden kanssa olemme selvitelleet opetusvideoiden tietoturvallista käyttöä verkko-opetuksessa, mitä jatketaan edelleen erityisesti sensitiivisten aineistojen osalta. Tietoturvaan ja muihin teknisiin ratkaisuihin olemme saaneet tukea Petteri Hemmilältä.

Videoaineistopankin ensimmäiseksi kolmeksi videoksi suunnittelimme ultraäänitutoriaalit puheen tuottamisen kuvantamisesta. Videoiden suunnitteluun saimme tukea Esko Kuittiselta ja digipedagogista tukea Saara Repolta. Ehdimme tehdä käsikirjoitukset valmiiksi ja sopia videokuvaukset järjestelyineen, kunnes poikkeustilan myötä ne siirtyivät tulevaisuuteen. Nyt selvityksen alla on, olisiko yhteistyötahoilla jo olemassa olevaa videoaineistoa, jota saisimme hyödyntää opetuksessa. Lisäksi omista olemassa olevista videoaineistoista olemme editoineet opetuskäyttöön soveltuvia videoita ja suunnitelleet niille tehtäväkokonaisuuden Moodleen.

Suunnitteluvierailu New Yorkiin siirtyi myös tältä keväältä syksyyn. Sillä välin yhteyttä Molloy Collegen kollegoihin pidetään etäyhteyksin. Samoin kuin meillä, Molloy Collegessakin siirretään parhaillaan kaikki opetus verkkoon. Ensi vuoden toukokuun lopussa pidettävän, maisteriopintoihin kuuluvan monikielisyys- ja monikulttuurisuuskurssin suunnittelu aloitetaan jo tämän kevään aikana. Tavoitteena on toteuttaa monin tavoin interaktiivinen kurssi, jossa suomalaiset ja amerikkalaiset opiskelijat kommunikoivat keskenään ja työstävät pienryhmissä erilaisia teemoja, kuten erilaisiin kulttuureihin liittyviä kysymyksiä, kulttuurisensitiivisyyttä sekä monikielisen asiakkaan ja hänen kulttuuritaustansa kohtaamista. Yhteistyökumppanina Molloy Collegessa on apulaisprofessori Hia Datta.

Tekoälyyn perustuvan pedagogisen chatbot-assistentin luominen on edellyttänyt paljon teknistä selvitystyötä yhdessä tietotekniikka-asiantuntijoiden, kuten tietotekniikkakeskuksen Petteri Hemmilän ja Tommi Ekholmin sekä IBM:n sovellusarkkitehti Sara Elo Deanin kanssa. Digipedagogista tukea olemme puolestaan saaneet Kielikeskuksen pedagogiselta asiantuntijalta Janne Niinivaaralta. Selvityksen pohjalta valitsimme chatbotin alustaksi IBM:n Watson assistentin, jonka integroimme Word Perfect -alustalle. Chatbotin dialogin rakentamista varten olemme tehneet sekä tiedonhakua että keränneet opiskelijoilta aineistoa ja kysymyksiä, joihin chatbotin tulisi osata vastata. Seuraavaksi alkaakin chatbotin dialogin suunnitteleminen ja käsikirjoitus sekä chatbotin ympäristönä toimivan verkkokurssin luominen.