Aineenopettajakoulutuksen digiloikka

Hankkeen kuvaus

Koulumaailman digitalisoituminen, sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen siirtyminen osittain verkkoon luo uudenlaisia osaamistarpeita myös aineenopettajaopiskelijoille: perinteisen tieteenalan osaamisen ja pedagogisten valmiuksien lisäksi opettajaopiskelijat tarvitsevat laajaa digitaalisten välineiden tuntemusta ja verkkopedagogiikan osaamista.  Aineenopettajakoultuksen digiloikan tavoitteena on luoda toiminamalleja, joiden puitteissa opiskelijoiden digiosaaminen laajenee ja syvenee vastaamaan työelämän tarpeita ja tarjoaa eväitä ei vain digitalisaatioon sopeutumiseen, vaan aktiviiseen edistämiseen.

Aineenopettajakoulutuksen digiloikkahanke on Helsingin yliopiston strategian 2017-2020 sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan toimeenpanosuunnitelman mukainen ja tukee useita näissä manittuja tavoitteita. 

Lyhyt esittely

Mikä muuttuu? 

Koulutusohjelman opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologian osaaminen syvenee kahdella tasolla:  

  • Tieteenalalle tyypillisten digitaalisten työvälineiden tuntemus laajenee ja syvenee, koska hankkeen puitteissa kehitetään TVT sisältöjen opetusta;  
  • Opiskelijat saavat kokemuksia pedagogisesti mielekkäästä ja vuorovaikutteisesta verkko-opiskelusta. Monipuolinen arviointi huomioidaan kurssien suunnittelussa. 

Lisäksi: 

  • Perinteisten, läsnäoloa vaativien kurssien rinnalle kehitetään paikasta, ja osittain myös ajasta, riippumattomia MOOC-kursseja, jotka ovat laajasti hyödynnettävissä myös muussa kuin koulutusohjelman opetuksessa. 
  • Kouluyhteistyö eli työelämäyhteys vakiintuu kiinteäksi osaksi koulutusohjelman opetusta. 
  • Opiskelijalle aukeaa mahdollisuus hyväksilukea opintoja osaamisperusteisesti.
  • Opiskelija saa palautetta omasta TVT-osaamisestaan ja pystyy tarvittaessa reagoimaan palautteeseen ja ajantasaistamaan osaamistaan ennen opetusharjoittelua, jossa tiettyjen taitojen pitäisi jo olla hallinnassa. 

Sisältö

Hanke koostuu kolmesta osahankkeesta.

Hankkeessa rakennettavia MOOC-kursseja tarjotaan oman ja muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden lisäksi muille kiinnostuneille avoimen yliopiston ja LUMA-Suomi -verkoston kautta.

1. MOOC-kurssien luominen

Osahankkeen tavoite:  Osahankkeen tavoitteena on kehittää perinteisten luentokurssien rinnalle MOOC-kurssit seuraavista aineenopettajan opetussuunnitelmaan sisältyvistä kursseista: 

  • Kemian mallit ja visualisointi, 5 op
  • Kestävä kemia, 5 op
  • Matematiikkaa kaikkialla, 5 op 
  • Ohjelmointia matematiikan opetukseen, 5 op 
  • Fysiikan historia, 5 op 

Perustelu: Kurssien tarjoaminen MOOC-opintoina tuo joustavuutta omien opiskelijoiden opintoihin, mutta lisäksi joustavan ja paikasta riippumattoman opetuksen toivotaan houkuttelevan myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoita valitsemaan enemmän matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Erityisesti luokanopettajaopiskelijoiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisesta on kannettu huolta, ja nämä opinnot pitäisikin pyrkiä rakentamaan toisella kampuksella opiskelevien luokanopettajaopiskelijoiden kannalta erityisen saavutettaviksi ja houkutteleviksi.  

MOOC-kursseiksi valikoituivat em. kurssit, koska kurssit ovat sisältönsä puolesta sellaisia, että ne soveltuvat erinomaisesti verkko-oppimisympäristöissä opiskeltaviksi (eivät sisällä esim. läsnäoloa vaativia laborointeja). Lisäksi kurssit käsittelevät ajankohtaisia aiheita, jotka puhuttavat sekä opettajaopiskelijoita että opettajia.

Opetuksen järjestäminen avointen MOOC-kurssien muodossa tukee myös yliopiston strategian mukaista avoimen tieteen tavoitetta. MOOC-kurssit soveltuvat esimerkiksi työssä toimivien opettajien osaamisen ajantasaistamiseen.  

2. Yhteistyömallien kehittäminen

Osahankkeen tavoite: Kehittää verkkopohjaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat entistä kiinteämmän yhteistyön koulumaailman kanssa. Osahankkeessa kehitetään seuraavat vuorovaikutteiset MOOC-kurssit, jotka sisältyvät koulutusohjelman opetussuunnitelmaan:

  • Mittausautomaatio, 1 op 
  • Molekyylimallinnus, 1 op 
  • Dynaaminen geometria, 1 op 
  • Symbolinen laskenta, 2 op

Osa kursseista rakennetaan siten, että kurssi sisältää tutkimuksellisia osia tai projekteja, joihin sekä tutkijat, yliopisto-opiskelijat että lukiolaiset voivat osallistua. Kurssien arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia ja vertaispalautetta. 

Perustelu: Yliopiston vuosien 2017-2020 strategian mukaisesti työelämä tulee ottaa entistä aktiivisemmin mukaan koulutusohjelmiin. Samoin strategiassa korostetaan opiskelijoiden osallistamista ja monipuolisia osaamisen arviointitapoja. Osahankkeen puitteissa kehitettävä toimintamalli tukee näitä tavoitteita. Lisäksi lukioyhteistyöllä voidaan herättää lukiolaisten kiinnostusta opintoihin ja mahdollistaa joustava yliopisto-opintojen aloitus, mikä kasvattaa matematiikan ja luonnontieteen alojen hakijamääriä. Hankkeessa luodaan yhteistyömalli sekä em. MOOC-kurssit. Mallia ja kursseja pilotoidaan sekä raportoidaan tuloksista. 

3. TVT-taitoja kartoittava sähköinen koe

Osahankkeen tavoite: Kehittää luma-aineiden aineenopettajaopiskelijoille TVT-taitoja kartoittava sähköinen koe, joka tarvittaessa antaa vastaajalle suosituksia lisäopinnoista. 

Perustelu: Aineenopettajaopiskelijoilta edellytetään nykyisin jo opetusharjoittelussa laajaa tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Tämä korostuu erityisesti luma-aineissa, jossa hyödynnetään runsaasti ja monipuolisesti sähköisiä työkaluja.

Sekä aineenopettajaopiskelijat itse että normaalikoulujen luma-aineiden opettajat ovat tuoneet esiin tarpeen, että digitaalisten työvälineiden opiskelua pitäisi painottaa jo kandiopintojen aikana ennen opetusharjoittelua. Tähän tarpeeseen on vastattu aineenopettajaohjelman uudessa opetussuunnitelmassa.

Aineenopettajaohjelmaan ja opetusharjoitteluun saapuvat opiskelijat eivät kuitenkaan ole taustaltaan tai taidoiltaan homogeeninen joukko; osahankkeessa kehitettävä TVT-taitojen näyttökoe palvelee kahta tarkoitusta:

  • Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa TVT-osaamista hankkineet opiskelijat voivat kokeella joustavasti osoittaa osaamisensa ja heille voidaan hyväksilukea aineenopettajan TVT-opintoja yliopiston AHOT-linjausten mukaisesti.
  • Erityisesti muualta kuin omasta kandiohjelmasta opetusharjoitteluun siirtyvät opiskelijat voivat käyttää näyttökoetta työkaluna oman osaamisensa arvioinnissa. Koe rakennetaan siten, että se antaa tarvittaessa suosituksia lisäopinnoista.

Osahankkeen puitteissa luotava “TVT-taitoja kartoittava sähköinen koe” on uusi toimintamalli, jossa tunnistetaan, tunnustetaan ja arvioidaan opiskelijan osaamista uudella tavalla tiedostaen, että työelämän kannalta olennaisia taitoja voi hankkia myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa. Itse koetta voidaan markkinoida myös muihin aineenopettajakoulutusta antaviin yliopistoihin. Hankkeessa luodaan toimintamalli sekä sähköinen koe (kysymykset ja alusta), joka antaa vastaajalle tulosten perusteella suosituksia. Toimintamallia ja koetta pilotoidaan sekä raportoidaan tuloksista. 

 Toimijat

Digiloikkahankkeen suunnittelusta vastaa koulutusohjelman vakituinen henkilökunta yhteistyössä sidosryhmien ja hankkeeseen palkattavien työntekijöiden kanssa. Hankkeeseen palkattavat työntekijät vastaavat suunnitelmien käytännön toteutuksesta, kuten verkko-oppimisympäristöjen valinnasta ja kehittämisestä sekä monipuolisten arviointityökalujen kehittämisestä, palautteen keräämisestä sekä raportoinnista yhdessä koulutusohjelman vakituisen henkilökunnan kanssa.  

Hankkeen yhteydessä tehdään kehitystutkimusta, jonka avulla analysoidaan luotujen toimintamallien toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintamalleja edelleen. Kehitystutkimuksen toteuttamisessa käytetään apuna koulutusohjelman opinnäytetöiden tekijöitä. 

Opiskelijat otetaan mukaan sisältöjen ja tehtävien kehitystyöhön: kuullaan opiskelijoiden näkemystä omasta osaamisesta ja osaamisen kehttämisen tarpeesta. Osa kursseista luodaan työotteeltaan osallistaviksi siten, että kurssin osallistujat voivat vaikuttaa kurssin sisältöön ja/tai työtapoihin sekä arviointiin.  

Onnistuminen

Hankkeen onnistumisesta kertoo suunniteltujen osahankkeiden toteutuminen ja pitkällä tähtäimellä vakiintuminen osaksi koulutusohjelman toimintapoja. 

Osahankkeiden sisällöllisestä onnistumisesta ja kehitystarpeista kerätään palautetta sekä tutkimusaineistoa haastatteluiden sekä kyselyiden avulla. Kerättyä aineistoa analysoivat ja tutkivat esimerkiksi koulutusohjelman opinnäytetöitä tekevät opiskelijat. 

Hankkeen aikataulu:

Heti rahoituksen ratkettua
Hankkeeseen palkattavien työntekijöiden rekrytointi

Tammikuun loppu
Yhteinen suunnittelutilaisuus, jossa sidosryhmät mukana

Tammi-maaliskuu
MOOC-kurssien rakentaminen: sisällön tuottaminen, käytettävissä oleviin verkko-oppimisalustoihin tutustuminen ja alustojen valinta

IV periodi
MOOC-kurssien pilotointi (jatkuu elo-lokakuu)

Kevät ja kesä
Näyttökokeen rakentaminen
MOOC-kurssien jatkokehitys

Toukokuu
Yhteinen välikatsaus, jossa sidosryhmät mukana

Elo-lokakuu
Näyttökokeen pilotointi
MOOC pilotointi jatkuu

Loka-joulukuu
Palautteen analysointi, kehitysehdotukset

Joulukuu
Yhteinen päätöstilaisuus, jossa sidosryhmät mukana
– Raportointi
– Jatkon suunnittelua

Riskit

  • Hankkeeseen ei löydy sopivia työntekijöitä.
    Ratkaisu:  Aloitetaan rekrytointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja hyödynnetään rekrytoinnissa olemassa olevia verkostoja, kuten harjoittelukoulut, gradua viimeistelevät opiskelijat, alumnit, LumA-tiedekasvatuskeskus.
  • Hankkeeseen ei saada riittävästi resursseja / resurssoitu henkilötyövoima ei ole riittävä.
    Ratkaisu: Priorisoidaan tarpeet ja toteutetaan sillä laajuudella, mihin rahoitus riittää. Tarvittaessa jätetään jokin osa toteuttamatta.
  • Hankkeen puitteissa ei synny tavoitteiden mukaisia / pedagogisesti mielekkäitä toimintamalleja.
    Ratkaisu: Pidetään sidoryhmät, myös opiskelijat, tiivisti mukana koko suunnitteluprosessissa ja kuullaan mielipiteitä laajasti myös käytännön tasoa luotaessa. Valitaan hankkeen työntekijät siten, että heillä on asiantuntemusta sekä halua kehittää omaa tietotaitoaan tarvittaessa. Tarvittaessa kehitetään toimintamalleja saadun palautteen perusteella.
  • Hankkeen puitteissa ei synny toimintamalleja, joita pystytään hyödyntämään hankkeen tuoman lisäresurssin loputtua.
    Ratkaisu: Hankkeen keskiössä pidetään mahdollisimman pitkälle automatisoituja toimintamalleja, joita pystytään hyödyntämään koulutusohjelman vakituisten resurssien puitteissa. 
  • Hankkeessa syntyy niin hyvä toimintamalli, että kaikkia halukkaille opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan opetusta.
    Ratkaisu: Rakennetaan alusta alkaen helposti skaalautuvia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää isojenkin opiskelijamäärien kanssa.

Lähteet