Vuorovaikutuksellisuutta ja vapautta verkkokurssilla

Humanistisen tiedekunnan tieteellisen kirjoittamisen (HUM-TIKI) verkkokurssin pilottikurssin päätteeksi opiskelijat vastasivat palautekyselyyn, jossa saivat kertoa niin kokemuksiaan kurssista kuin arvioida omaa oppimistaan. Yleisesti kyselyn perusteella kurssi koettiin hyödylliseksi niin sisällön kuin toteutuksen osalta, mutta erityisen kiinnostavana piirteenä vastauksista nousi esiin se, miten opiskelijat tunnistivat omia oppimistapojaan. Yksilöllisiä eroja vastaajien välillä näkyi esimerkiksi siinä, mikä kurssilla oli noussut kenellekin oppimisen kannalta merkityksellisimmäksi: toisia tukivat parhaiten vuorovaikutuksellinen oppiminen muiden kurssilaisten kanssa, toisilla taas korostui verkkokurssin mahdollistama itsenäinen ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu. Vastauksissa näyttäisivät heijastuvan vastaajien erilaiset oppimisstrategiat ja -tavat: toisilla korostui toiminta ja sisältöjen opiskeleminen kurssialueella – joko kurssialueen aktiviteeteissa tai ryhmäkeskusteluissa – toisilla taas itsenäinen opiskelu, oman osaamisen testaaminen ja palautteen saaminen.

Omien vahvuuksien ja taipumusten tiedostamisen ja tunnistamisen ohella vastauksista ilmeni kiinnostavasti myös joustavuutta omien mieltymysten suhteen: vaikka esimerkiksi verkkokeskustelut saatettiin kokea  ärsyttäviksi, samalla kuitenkin nähtiin sanoittamisen merkitys oman oppimisen kannalta. Erilaisten tehtävien ja työskentelytapojen joukosta moni löysi oman tapansa oppia ja opiskella kurssilla, mutta myös virikkeitä haastaa tottumuksiaan ja uskomuksiaan opiskelusta ja oppimisesta.

Sointu Järvinen

Määräaikainen osoitteenmuutos Zoomiin

Taukoviikon jälkeisenä maanantaina kevään suunnitelmat vaikuttivat vielä kohtalaisen vakailta, kun virus ei ollut vielä tummentanut horisonttiamme. Loppuviikosta epävarmuuden ilmapiiri alkoi levitä. Mikä kaikki peruuntuu ja miten pitkäksi aikaa? Mitä nyt oikein tapahtuu? Ensin opettajat peruivat lähiopetuksen seuraavalta viikolta, kun varovaista toiveikkuutta oli vielä ilmassa. Viikonlopun jälkeen uusi viestitulva – nyt koko kevään lähiopetus on peruttu.

Alkoi näyttää siltä, että edessä olisi lukuisia tunteja yksinäistä puurtamista, luennon korvaavia tehtäviä, tapaamisia Zoomissa, poikkeusjärjestelyitä eikä pääsyä kirjastoon. Kalenterin pyyhkiytyessä menoista tyhjäksi piti arkirutiinit rakentaa itse ja niistä piti pitää kiinni itse. Kalenterin täytteeksi jäivät vain muutamat Zoom-luennot. Olen tietoteknisesti taitava, mutta suhtaudun tiettyihin asioihin hyvinkin suurella varauksella. Tästä lähtökohdasta onkin pienoinen yllätys, että Zoomista tuli kevään henkireikäni. Oli lähes mystistä, miten luentosalin tunnelma välittyi tietokoneen ruudun kautta työpisteeseeni keittiönpöytäni ääreen. Katkeransuloista tästä kaikesta kuitenkin teki se, miten nopeasti tunnelma katosi – yhdellä klikkauksella.

Siirtyminen Zoomiin ja etäopetukseen toi mukanaan arvaamattoman ongelman. Yhtäkkiä pienimmätkin asiat, jotka olisi voinut nopeasti kysyä ennen luentoa tai sen jälkeen, vaativat sähköpostin lähettämisen. Toisaalta, jos luennolla heräsi jokin kysymys, joka jäi askarruttamaan mieltä, ei sitäkään välttämättä voinut nopeasti varmistaa. Jälleen edessä olisi sähköpostin lähettäminen. Etäopetus ei tarjonnut myöskään mahdollisuutta luennon jälkeen puida asioita lounaan ääressä muiden opiskelijoiden kanssa.

Onnekseni myös virtuaalisia kahvipöytäkeskusteluja pitkin kevättä käytiin. Luonnollisestikin vakituinen puheenaihe oli etäopetus. Monen ajatukset sivusivat omiani. Luennot Zoomissa koettiin poikkeuksetta onnistuneiksi. Etenkin pienryhmät, joissa osallistujat olivat tuttuja, tuntuivat lähes samalta kuin luennot. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, etteivät pelkät diat olleet riittäviä. Se, millainen kontakti opettajaan oli, ei ollut niinkään merkityksellistä kuin se, että kontakti, jossa opettajan näki tai kuuli, oli olemassa. Moodle-keskustelujen huonoksi puoleksi koettiin se, ettei niissä luonnollista keskustelua synny vaan keskustelu jää yksipuoliseksi argumentoinniksi. Täydellisen tuomion sai Moodlen-chat, joka on jo käyttöliittymänsä puolesta erittäin kömpelö.

Ainakin opiskelijoiden näkökulmasta Zoomiin luennon siirtäminen vaikutti kohtalaisen vaivattomalta. Zoom-luentojen lisäksi hyvänä koettiin myös erilaiset videotaltioinnit ja podcastit. Niiden eteneminen luentodiojen kanssa samaan tahtiin tarjosi miellyttävän oppimiskokemuksen. Hyvää näissä erilaisissa tallenteissa oli myös se, että niihin pystyi palaamaan omien tarpeidensa mukaan.

Zoom-luentojen lisäksi minulle erityisen positiiviseksi kokemukseksi tästä keväästä jäi Moodlessa toteutettu aikarajallinen tentti. Olen kokenut kotitenttien ongelmaksi niihin jumiin jäämiseen. Tenttisalitentit taas ovat fyysisesti raskaita ja toisinaan hieman ahdistaviakin tilanteita. Moodlen aikarajallinen tentti oli kuitenkin ihanteellinen, sillä siihen ei ollut mahdollista jäädä jumiin ja tekstin tuottaminen ja editoiminen oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Näitä tekisin mielelläni lisää!

Yhteenvetona voinee leikkisästi todeta, että digi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Suurin opetus tässä kaikessa lienee se, ettei mikään digiympäristö tai etäopetuksen muoto voi korvata yhteisöä ja siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Yhteisöllä on valtava merkitys sekä oppimisessa että asiantuntijaksi kasvamisessa. Vuorovaikutus on merkittävässä osassa siinä, että saa varmuutta omasta osaamisestaan, erityisesti silloin kun valmistuu alalta, josta ei saa ammattinimikettä.

 

Iina Kärkkäinen

Kirjoittaja on suomen kielen maisteriopiskelija

The power of allowing oneself to try

Risk money – riskiraha, there’s a word that doesn’t come up often in a university context!

But yet here we are, all of us leading Digiloikka-projects with a blessing that we are allowed to try, take risks and perhaps in the midst of everything, realize that a particular maneuver was a great trial but was followed by an error.

I am happy to say that in our Digiloikka, the ROUTE-project, major setbacks have not occurred, albeit there is always something to learn from your actions. I am more than excited to report that staff and students of ECGS have been eager to seize the opportunities provided by the Digiloikka funding. In the past months we have seen our students emerge themselves into twitter training, organize a streamed and recorded event, the ECGSustainability NOW,  and take their first steps in clarifying their aims and skills through portfoliowork. Our staff and students have also eagerly taken into use the new study planning tool SISU and attended multiple live-streamed sessions both as a part of courses and new Personal Study Planning activities. Currently we have recruited two student teams, one working on establishing a Sustainability Science blog together with HELSUS and the student network Resilience, and the other planning and executing videos of our Master’s programme.

The level of enthusiasm and involvement has been heartwarming and inspiring. And I dare say one of the main things behind these successes has been the knowledge that we are allowed to try, as individuals and as a community. We do not have to master everything at once and the first version can be a mere idea of something. The first time we do a portfolio we are still trying to grasp the idea and figure out the best ways of doing it all. When we stream a lecture for the first time, it might mean that the sound ends up being slightly off or we do not always remember where the camera is.

Or we might nail it on the first go.

Allowing oneself to try and risking that it will not be perfect from the get-go, does not that we program ourselves for failure, but rather that we acknowledge that there is a first time for everything. And that, indeed, it is better to try and have a mediocre or even poor first result than to never step out of your comfort zone.

With this being said, I hope that we all dare to make the most of this unique possibility. And if you ever wish to share what you are doing or get a glimpse on what has been going on in our project, don’t hesitate to be in touch! I’d be more than happy to share, what I consider, our success points, as well as things that have not gone according to plan A (or even B).

Polishing the PSP process in ECGS

In ECGS digiloikka, the ROUTE-project, our focus is on making clear paths.

Paths that enable our students enjoy their time in ECGS (Environmental Change and Global Sustainability Msc programme) and paths that form clear structures all the way from the very first days of orientation week, to planning and finalizing a Master’s Thesis in ECGS. All this is done with keeping in mind, and taking advantage of, current projects and developments of University of Helsinki. Using new platforms, or improved old-ones, is one of the things we are looking into, and things like SISU, Oodikone and ePortfolio are just some the Steering Groupe of ROUTE has become familiar with.

Despite looking into multiple platforms and finding bunch of cool stuff, everything we do in ROUTE goes Process, not Platform first: making the most of developments regarding digital platforms, but not letting them define us. Behind each potential platform there is a person in the need of doing something. Lue loppuun

ROUTE project through the eyes of an intern

I started my communications internship in ROUTE (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme) in the end of May. During my starting period, it was clear that there was a lot of new things happening around ECGS that needed closer concentration to assure that the programme could provide its staff, students and students to be a possibility for high quality teaching. Now, four months later, it seems there is still lots of moving parts searching for their place even in the basic communications needs of the programme. Lue loppuun

At home in ECGS

During the meetings of the ROUTE project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme) we have talked a lot about the ultimate goal of our project. What do we really want to achieve?

As mentioned in our previous blog post FAQs of ECGS ROUTE and summarized in one of the post-its written in a steering group meeting, our aim is “Making students and staff feel at home in ECGS Master’s Programme”.

This is a big task indeed.

With varying backgrounds and presumably with a big mix of hopes and needs, the students and staff form a heterogeneous group of people. However, in the Steering Group of ROUTE we believe that a carefully planned process and enthusiasm go a long way. Hence, we are forming clear paths for students and teachers alike, all the way from ECGS orientation week, to planning and finalizing a master’s thesis in ECGS. Lue loppuun

Mediapolku

Mediapolku on Helsingin yliopiston ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma TVT -hankkeen yhteistyöprojekti, jossa yliopisto-opiskelijat ohjaavat kuumakuntalaisia oppilasagentteja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opettavissa projekteissa. Mediapolku on toteutettu jo 1990-luvulta alkaen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vuosikymmenten saatossa vaihdellut teknologiateollisuudesta kustantamoihin ja digitaalisten oppimateriaalien tuottajiin.

Projektin tavoitteena on tutustuttaa peruskoulujen opettajat, oppilaat ja opiskelijat tieto- ja viestintätekniikan erilaisiin opetuskäytön mahdollisuuksiin ja hyötyihin hauskalla ja innostavalla tavalla. Lue loppuun

Tiedote: Kaikki opintoihin liittyvä yhdestä osoitteesta

Sivuhuomautus

TIEDOTE: KAIKKI OPINTOIHIN LIITTYVÄ YHDESTÄ OSOITTEESTA
Uudet digitaaliset palvelut on suunniteltu opiskelijoiden tarpeista käsin. Opiskelijan ohjeet näyttävät esimerkiksi koko opintopolun aloituksesta valmistumiseen.

Opiskelijalle on auennut liuta uusia digitaalisia palveluita, joihin pääsee yhdestä osoitteesta. Student.helsinki.fi-osoitteen kautta opiskelija saa käyttöönsä muun muassa kaikki kurssiohjelmat, opintosuorituksensa sekä ajankohtaiset tiedotteet, tapahtumakalenterin ja lounaslistat.

– Digitaaliset palvelut kulkevat aina opiskelijan mukana, sillä ne toimivat myös mobiilisti. Paperisten opinto-oppaiden aika on viimeistään nyt ohi, sanoo asiantuntija Mona Eid opetus- ja opiskelijapalveluista.

Lue loppuun

Opiskelijan portfoliotyökalu uusin versio julkaistiin 28.6.

Opintoni (http://student.helsinki.fi) sivujen kautta opiskelijat voivat pitää henkilökohtaista portfoliotaan ja jakaa sitä eteenpäin. Portfoliolla on periaatteessa kaksi käyttötarkoitusta: se voi olla harjoittelupaikan ja työhaun apuväline sekä toimia oman osaamisen reflektoinnin työkaluna. Jokainen opiskelija voi luoda oman portfolionsa kirjautumalla Opintoni-sivuille ja klikkaamalla oikella ylhäällä olevaa profiilikuvaa.

Portfolion uusina toiminnallisuuksia ovat seuraavat:

1) Portfolion voi jakaa pdf-muodossa sähköpostilla toiselle henkilölle. Tulosta & Jaa- painike avaa automaattisesti tulostusikkunan, jossa käyttöjärjestelmästä/selaimesta riippuen täytyy valita tulostimeksi PDF Printer. Tämän jälkeen pdf tallentuu koneelle josta sen voi helposti liittää sähköpostiin liitetiedostona.

2) Portfolion julkisuusasetuksia on selkeytetty. Jokaisella osiolla on oma julkisuusasetuksensa eli näkyykö ko. osio tulostetussa portfoliossa tai julkiseksi määritellyssä portfoliossa. Lisäksi koko portfoliolla on oma julkisuusasetuksensa eli lopullisesti se määrittelee, näkevätkö muut portfolion internetissä. (yksityinen – HY käyttäjät – julkinen)

3) Osioita voi helposti siirrellä (drag and drop) haluamaansa paikkaan

Tehtyihin muutoksiin voi tutustua esim. Opintoni demossa http://demo.student.helsinki.fi Kaikki palaute on tervetullutta, sillä syyskuussa on seuraava kehityssprintti, jossa voidaan tehdä seuraavat muutokset portfolioon.

Opetuksen ja opiskelun uudet digitaaliset työvälineet

Helsingin yliopistossa on tehty isoja kehittämishankkeita: DOO, Optime, OTM, KSHJ, koulutustarjonta, Exam. Alkaneella strategiakaudella työn alla ovat kehittämishankkeet: OJK, Optime, digiloikka. Projektit ovat muuttaneet opetuksen ja opiskelun digitaalista ympäristöä ja muutos jatkuu edelleen.

Ympäristö on monimutkainen ja palvelut hyödyntävät toistensa tietoja. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu keskeiset opetukseen ja opiskeluun liittyvät järjestelmät. Opiskelijavalintoihin ja liikkuvuuteen liittyvät järjestelmät on rajattu kaaviosta pois.

Lue loppuun