Avainsana-arkisto: verkkokurssi

Vuorovaikutuksellisuutta ja vapautta verkkokurssilla

|
Vastaa

Humanistisen tiedekunnan tieteellisen kirjoittamisen (HUM-TIKI) verkkokurssin pilottikurssin päätteeksi opiskelijat vastasivat palautekyselyyn, jossa saivat kertoa niin kokemuksiaan kurssista kuin arvioida omaa oppimistaan. Yleisesti kyselyn perusteella kurssi koettiin hyödylliseksi niin sisällön kuin toteutuksen osalta, mutta erityisen kiinnostavana piirteenä vastauksista nousi esiin se, miten opiskelijat tunnistivat omia oppimistapojaan. Yksilöllisiä eroja vastaajien välillä näkyi esimerkiksi siinä, mikä kurssilla oli noussut kenellekin oppimisen kannalta merkityksellisimmäksi: toisia tukivat parhaiten vuorovaikutuksellinen oppiminen muiden kurssilaisten kanssa, toisilla taas korostui verkkokurssin mahdollistama itsenäinen ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu. Vastauksissa näyttäisivät heijastuvan vastaajien erilaiset oppimisstrategiat ja -tavat: toisilla korostui toiminta ja sisältöjen opiskeleminen kurssialueella – joko kurssialueen aktiviteeteissa tai ryhmäkeskusteluissa – toisilla taas itsenäinen opiskelu, oman osaamisen testaaminen ja palautteen saaminen.

Omien vahvuuksien ja taipumusten tiedostamisen ja tunnistamisen ohella vastauksista ilmeni kiinnostavasti myös joustavuutta omien mieltymysten suhteen: vaikka esimerkiksi verkkokeskustelut saatettiin kokea  ärsyttäviksi, samalla kuitenkin nähtiin sanoittamisen merkitys oman oppimisen kannalta. Erilaisten tehtävien ja työskentelytapojen joukosta moni löysi oman tapansa oppia ja opiskella kurssilla, mutta myös virikkeitä haastaa tottumuksiaan ja uskomuksiaan opiskelusta ja oppimisesta.

Sointu Järvinen

HNFB:n oma suunnittelija aloitti digiloikassa

|
Vastaa

Olen Katja Hätönen ja aloitin Human Nutrition and Food Related Behavior (HNFB) -maisteriohjelman digiloikan projektisuunnittelijana elokuun alussa. Olen työskennellyt useamman vuoden ravitsemustieteen opettajana Avoimessa yliopistossa, jossa karttui kokemusta Moodlesta ja etäopetuksesta. Antoisana koen sen, että minulla on tuttuja kollegoja niin ravitsemustieteen osaston, Avoimen yliopiston kuin opetusteknologian puolella. Yhteistyössä on voimaa!

Suureellisesti liikkeelle: digiryhmätöitä massakurssilla
Tavoitteenamme on

  • osallistaa opiskelijoita digiaineistojen tuottamiseen ja vertaisarviointiin
  • yhteistyön tiivistäminen Avoimen yliopiston kanssa.

Tavoitteita lähdettiin heti edistämään HNFB-111 Anatomian ja fysiologian -perusteet kurssilla. Kurssille osallistuu noin 320 opiskelijaa, joista Avoimen opiskelijoita on 20. Opiskelijat tekevät ryhmässä videoklipin, joka vertaisarvioidaan Moodlen työpaja-aktiviteetilla. Lisäksi kehitetään itseopiskelutehtäviä ja verkkotenttiä.

Ryhmätyön suunnittelu yhteistyönä
Arvioimme, että ryhmiä tulisi muodostumaan yli 70. Oli selvää, että erilaista osaamista niin verkkopedagogiikassa kuin Moodlen salojen ymmärtämisessä tarvittaisiin. Lähdimme yliopisto-opettaja Eeva Voutilaisen (MMTDK ja Avoin yliopisto) kanssa ideoimaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa videon tekoa verkkoympäristössä, arviointitapojen vaihtoehtoja sekä teknisiä mahdollisuuksia; arvokasta tukea ja innostusta saimme seuraavilta

  • asiantuntija Nina Dementjeff (Avoin yliopisto)
  • koordinaattori Margit Koivumaa (Yliopistopalvelut)
  • verkkopedagogiikan asiantuntijat Outi Valkama ja Kristian Lindqvist (Yliopistopalvelut).

Testialueet suunnittelun tukena
Ennen kurssin alkua Margit Koivumaa loi testialueen Moodleen ja Teamsiin, jossa kokeilimme käytössä olevia digityökaluja, esimerkiksi

  • Teamsillä ja Zoomilla teimme videoita, jotka latasimme Moodleen; keskustelualueelle on mahdollista lisätä video, jonka koko on korkeintaan 50 Mt
  • kokeilimme Moodlen arviointityökaluja.

Keskustelualueen arvioinnissa näkyviin jäi vain sen opiskelijan arviointi, joka oli tehty viimeisenä. Tavoitteena oli löytää menetelmä, joka laskisi keskiarvoja opiskelijoiden tekemistä arvioinneista. Tämän vuoksi päädyttiin työpaja-aktiviteettiin, jossa hyödynnettiin Avoimen yliopiston ravitsemustieteen kursseilla hyväksi havaittua arviointimatriisia.
Työpaja-aktiviteetti vaatii enemmän etukäteistyötä opettajalta kuin keskustelualueen hyödyntäminen arvioinneissa. Huolellisella valmistelulla työpaja-aktiviteetti on kätevä työkalu, joskin se soveltuu paremmin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyyn. Siksi opiskelijat tekevät suunnitelmista poiketen itsenäisesti vertaisarvioinnin työpaja-aktiviteetilla.

Ryhmätyö käynnistynyt hyvin massakurssilla
Opiskelijat ovat aktiivisesti ryhmäytyneet ja tekevät tällä hetkellä käsikirjoituksiaan; osa ryhmistä valmistelee jo videoita; ensimmäiset ovat videonsa jo palauttaneet. Marraskuun alkupuolella näemme, miten vertaisarviointi onnistuu työpaja-aktiviteetilla näin suurella kurssilla.

Itseopiskelutehtävien lisääminen videoihin H5P-toiminnolla
Anatomian ja fysiologian perusteet -kurssille oli jo aiemmin kerätty opiskelun tueksi videoita YouTubesta. Näihin videoihin aloitin tekemään H5P-toiminnolla monivalintakysymyksiä, joiden avulla opiskelijat voivat testata oppimaansa. Tehtävät on määritelty niin, ettei videon katsomista pysty jatkamaan ennen kuin kaikkiin kysymyksiin on vastattu oikein.
Kurssilla kootaan palautetta tehtävistä. Onkin hienoa nähdä, mitä mieltä opiskelijat ovat interaktiivisista videoista ja mitä kehitysideoita saamme. Syksyn Pedaforumin (2020) esitysten perusteella vastaanotto opiskelijoiden keskuudessa on ollut myönteinen interaktiivisia videoita kohtaan ja niiden on koettu tukevan oppimista.

Säännölliset kokoukset ohjausryhmän kanssa
Digihankkeen käynnistimme elokuussa siirtolapuutarhamökillä ravitsemustieteen opettajien kanssa (Mikael Fogelholm, Maijaliisa Erkkola, Riitta Freese, Tiina Jääskeläinen, Liisa Korkalo, Anne-Maria Pajari ja Eeva Voutilainen). Toinen tapaaminen pidettiin lokakuun alussa Teamsissa; esittelin, miten digiloikka on käynnistynyt, vaihdettiin ajatuksia, jaettiin kokemuksia ja unelmoitiin tulevasta. Parhaat ideat syntyvät, kun niille annetaan tilaa ja aikaa! On hienoa nähdä ravitsemustieteen digiloikan etenevän suunnitellusti.

Yhteistyössä on voimaa – kokemuksia verkkokurssin suunnittelusta

|
Vastaa

Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelmassa (AGERE) suurin osa maisterintutkielmista tehdään kvantitatiivisilla menetelmillä, ja niiden opetukseen on panostettu. Ohjelman kurssitarjonnassa ei ole toistaiseksi ollut laadullisten menetelmien kurssia. Näiden menetelmien ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää työelämän näkökulmasta. Opiskelijapalautteen perusteella verkko-opetukseen toivottiin lisäystä ja niin syntyi idea kurssista ”Qualitative methods in Agricultural, Environmental and Resource Economics”, joka on osa AGERE-DIGILEAP hanketta.

ABC-työpajalla alkuun
Kurssin varsinaisen sisällön suunnittelu aloitettiin keväällä 2019 ABC- työpajan avulla. Kurssista haluttiin sellainen, että se ei mene minkään olemassa olevan kurssin sisältöjen kanssa päällekkäin, vaan osaltaan voisi tukea ja täydentää opetusta. Mukana suunnittelussa on opettajia useammasta eri ohjelmasta ja oppiaineesta. Tavoite on, että kurssin käytyään opiskelija 1) tunnistaa erilaisia yleisiä laadullisen tutkimuksen menetelmiä, 2) pystyy arviomaan, mikä menetelmä sopii minkälaiseen tutkimusongelmaan ja 3) tunnistaa, millaista on hyvä laadullinen tutkimus. Lisäksi kurssi tukee opiskelijan valmiuksia soveltaa näitä menetelmiä myöhemmin. Ajatuksena on myös, että kun perustaidot saadaan tällä kurssilla, osaston muut laadullisen tutkimuksen kurssit voivat mennä syvemmälle aiheeseen. Lue loppuun →