Avainsana-arkisto: HNFB-111

Käteviä aktivointityökaluja verkkoluennoilla

|
Vastaa

Siirtyminen verkkoluentoihin innosti hyödyntämään digitaalisia aktivointityökaluja. Vaikka opiskelijoilla olisi mahdollisuus kysyä ja kommentoida ääneen verkkoluentojen aikana, jää tämä mahdollisuus monesti käyttämättä. Opiskelijat ovat kokeneet helpommaksi vaihtoehdoksi nimettömän kommentoinnin ja väittämätehtävien teon.

Ravitsemustieteen opettajat ovat käyttäneet opiskelijoiden aktivoimiseksi luennoillaan Zoomin poll- ja annotointitoimintoja sekä Flingaa. Kokosimme seuraavaan taulukkoon käyttökokemuksia (Taulukko). Alla olevassa kuvassa on esimerkki annotoinnin käytöstä (Kuva).

Aktivointityökaluja on hehkutettu: ne tuovat mielekkyyttä ja vaihtelevuutta verkkoluentoihin. Yhteisöllisyys lisääntyy ja useampi opiskelija saa  äänensä kuuluviin.

Taulukko. Kokemuksia aktivointimenetelmistä (voit suurentaa klikkaamalla taulukkoa).

Kuva. Annotoinnin avulla tehty ryhmätyön arviointi. Luennoitsija tehnyt etukäteen arviointiasteikon diaan.

 

 

Ensimmäinen digiloikkavuotemme – kokemuksia videotehtävistä

|
Vastaa

Yli kolmensadan opiskelijan HNFB-111 Anatomian ja fysiologian perusteet -massakurssin videotehtävä on takana ja palautetta on kerätty. Osa opiskelijoista koki videotehtävän mielekkäänä ja totesi sen auttavan aiheen oppimisessa, osa taas piti tehtävää yksinkertaisena ja osa hankalana toteuttaa etänä tuntemattomien kanssa.

Videoiden teettäminen verkkokurssilla ei ollut uusi juttu
Avoimen yliopiston ravitsemustieteen opiskelijat ovat tehneet jo vuosia omia videoita opinnoissaan. Ensimmäiset videot syntyivät vapaaehtoisina suorituksina ja myöhemmin yhtenä kurssin pakollisena tehtävänä. Kuluneen viiden vuoden aikana opiskelijat ovat onnistuneet hienosti videoiden teossa.

Omia kokemuksia lyhyen videon teosta
Hyppäsimme hetkeksi opiskelijoiden saappaisiin tehdessämme joulukuun digiloikkaseminaariin videota, jonka kestoksi oli määritelty 3 minuuttia. Samainen kolme minuuttia oli meidän massakurssin videotehtävän enimmäispituus.
Lyhyt video on haastava tehdä. Meidän ensimmäisen, tiivistetyn käsikirjoituksen tallenne kesti lähes kuusi minuuttia. Suurin osa työstämme kuluikin sanoman tiivistämiseen ja hiomiseen. Oli vaikea estää kiireen tuntua. Myös opiskelijat totesivat palauteluennoilla, että he nopeuttivat puhettaan videoissa.
Hienointa oli, että opiskelijat osasivat tiivistää ytimekkäästi asiasisällön. Aiheen tuntemus auttaa ytimen löytämisessä. Parhaat tiivistäjät hallitsevat asiansa erinomaisesti.
Näillä ja monilla muilla kokemuksilla on hyvä jatkaa digiloikkaa.

Leppoisaa joulunaikaa ja virein mielin kohti uutta digivuotta 2021!

Videoklippitehtävä onnistui yli odotusten: 301 opiskelijaa palautti työn

|
Vastaa

Pari viikkoa sitten elimme jännittäviä hetkiä: yli 70 ryhmän noin 300 opiskelijan tuli palauttaa ryhmän tekemä videoklippi Moodlen työpajaan, jossa he vertaisarvioivat toistensa videoita. Seurasimme viimeisten minuuttien palautuksia kuin urheilukilpailua. Saalis oli huikea: 288 opiskelijaa palautti työn ajallaan HNFB-111 Anatomian ja fysiologian perusteet -kurssilla.

Kun työpajatoiminto oli sulkeutunut, saimme välittömästi muutamia sähköposteja myöhästyneiltä tai niiltä, jotka olivat palauttaneet työn väärään paikkaan. Tälle porukalle teimme uuden työpajan. Lopulta 301 opiskelijaa sai videonsa palautettua ja vertaisarvioinnin tehtyä. Kaikki työn aloittaneet ryhmät pääsivät maaliin.

Ryhmätöiden arviointia Zoomissa
Olemme pitäneet tähän mennessä kaksi palauteluentokertaa, jossa olemme katsoneet ja arvioineet yhdessä opiskelijoiden kanssa videoita. Opiskelijat ovat käyttäneet arvioinneissa Zoomin annotate-toimintoa.

Opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti palautekerroille. Jokainen ryhmä on kertonut suullisesti oman ryhmänsä työskentelystä ja arvioineet videonsa asiasisältöä. Tämä on elävöittänyt luentoja mukavasti, koska opiskelijat ovat pitäneet kamerat ja mikit päällä. Palautekerrat ovat mahdollistaneet myös kurssin asiasisällön opiskelua ja kertaamista sekä antaneet tilaa kysymyksille.

Yleistuntuma on ollut, että ryhmien etätyöskentely on sujunut hyvin. Videot ovat olleet huolella tehtyjä. Tämä on hienoa, koska valtaosa on ensimmäisen vuoden opiskelijoita eivätkä ryhmäläiset ole tunteneet toisiaan entuudestaan. Jokainen ryhmä saa olla ylpeä omasta tuotoksestaan!

HNFB:n oma suunnittelija aloitti digiloikassa

|
Vastaa

Olen Katja Hätönen ja aloitin Human Nutrition and Food Related Behavior (HNFB) -maisteriohjelman digiloikan projektisuunnittelijana elokuun alussa. Olen työskennellyt useamman vuoden ravitsemustieteen opettajana Avoimessa yliopistossa, jossa karttui kokemusta Moodlesta ja etäopetuksesta. Antoisana koen sen, että minulla on tuttuja kollegoja niin ravitsemustieteen osaston, Avoimen yliopiston kuin opetusteknologian puolella. Yhteistyössä on voimaa!

Suureellisesti liikkeelle: digiryhmätöitä massakurssilla
Tavoitteenamme on

  • osallistaa opiskelijoita digiaineistojen tuottamiseen ja vertaisarviointiin
  • yhteistyön tiivistäminen Avoimen yliopiston kanssa.

Tavoitteita lähdettiin heti edistämään HNFB-111 Anatomian ja fysiologian -perusteet kurssilla. Kurssille osallistuu noin 320 opiskelijaa, joista Avoimen opiskelijoita on 20. Opiskelijat tekevät ryhmässä videoklipin, joka vertaisarvioidaan Moodlen työpaja-aktiviteetilla. Lisäksi kehitetään itseopiskelutehtäviä ja verkkotenttiä.

Ryhmätyön suunnittelu yhteistyönä
Arvioimme, että ryhmiä tulisi muodostumaan yli 70. Oli selvää, että erilaista osaamista niin verkkopedagogiikassa kuin Moodlen salojen ymmärtämisessä tarvittaisiin. Lähdimme yliopisto-opettaja Eeva Voutilaisen (MMTDK ja Avoin yliopisto) kanssa ideoimaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa videon tekoa verkkoympäristössä, arviointitapojen vaihtoehtoja sekä teknisiä mahdollisuuksia; arvokasta tukea ja innostusta saimme seuraavilta

  • asiantuntija Nina Dementjeff (Avoin yliopisto)
  • koordinaattori Margit Koivumaa (Yliopistopalvelut)
  • verkkopedagogiikan asiantuntijat Outi Valkama ja Kristian Lindqvist (Yliopistopalvelut).

Testialueet suunnittelun tukena
Ennen kurssin alkua Margit Koivumaa loi testialueen Moodleen ja Teamsiin, jossa kokeilimme käytössä olevia digityökaluja, esimerkiksi

  • Teamsillä ja Zoomilla teimme videoita, jotka latasimme Moodleen; keskustelualueelle on mahdollista lisätä video, jonka koko on korkeintaan 50 Mt
  • kokeilimme Moodlen arviointityökaluja.

Keskustelualueen arvioinnissa näkyviin jäi vain sen opiskelijan arviointi, joka oli tehty viimeisenä. Tavoitteena oli löytää menetelmä, joka laskisi keskiarvoja opiskelijoiden tekemistä arvioinneista. Tämän vuoksi päädyttiin työpaja-aktiviteettiin, jossa hyödynnettiin Avoimen yliopiston ravitsemustieteen kursseilla hyväksi havaittua arviointimatriisia.
Työpaja-aktiviteetti vaatii enemmän etukäteistyötä opettajalta kuin keskustelualueen hyödyntäminen arvioinneissa. Huolellisella valmistelulla työpaja-aktiviteetti on kätevä työkalu, joskin se soveltuu paremmin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyyn. Siksi opiskelijat tekevät suunnitelmista poiketen itsenäisesti vertaisarvioinnin työpaja-aktiviteetilla.

Ryhmätyö käynnistynyt hyvin massakurssilla
Opiskelijat ovat aktiivisesti ryhmäytyneet ja tekevät tällä hetkellä käsikirjoituksiaan; osa ryhmistä valmistelee jo videoita; ensimmäiset ovat videonsa jo palauttaneet. Marraskuun alkupuolella näemme, miten vertaisarviointi onnistuu työpaja-aktiviteetilla näin suurella kurssilla.

Itseopiskelutehtävien lisääminen videoihin H5P-toiminnolla
Anatomian ja fysiologian perusteet -kurssille oli jo aiemmin kerätty opiskelun tueksi videoita YouTubesta. Näihin videoihin aloitin tekemään H5P-toiminnolla monivalintakysymyksiä, joiden avulla opiskelijat voivat testata oppimaansa. Tehtävät on määritelty niin, ettei videon katsomista pysty jatkamaan ennen kuin kaikkiin kysymyksiin on vastattu oikein.
Kurssilla kootaan palautetta tehtävistä. Onkin hienoa nähdä, mitä mieltä opiskelijat ovat interaktiivisista videoista ja mitä kehitysideoita saamme. Syksyn Pedaforumin (2020) esitysten perusteella vastaanotto opiskelijoiden keskuudessa on ollut myönteinen interaktiivisia videoita kohtaan ja niiden on koettu tukevan oppimista.

Säännölliset kokoukset ohjausryhmän kanssa
Digihankkeen käynnistimme elokuussa siirtolapuutarhamökillä ravitsemustieteen opettajien kanssa (Mikael Fogelholm, Maijaliisa Erkkola, Riitta Freese, Tiina Jääskeläinen, Liisa Korkalo, Anne-Maria Pajari ja Eeva Voutilainen). Toinen tapaaminen pidettiin lokakuun alussa Teamsissa; esittelin, miten digiloikka on käynnistynyt, vaihdettiin ajatuksia, jaettiin kokemuksia ja unelmoitiin tulevasta. Parhaat ideat syntyvät, kun niille annetaan tilaa ja aikaa! On hienoa nähdä ravitsemustieteen digiloikan etenevän suunnitellusti.