Alumnivideot osaksi historioitsijoiden asiantuntijuustaitojen opetusta

Historian kandiohjelman digiloikan syysohjelmaan kuului opiskelijoiden editoimat alumnien videohaastattelut. Haastattelut toteutettiin osana Tuomas Teporan ja Lotta Vuorion opettamaa Historioitsijat asiantuntijoina työelämässä -kurssia. Aineopintojen työelämäopintojaksoihin lukeutuvan kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat historia-alumnien työuriin ja tarjota käytännönläheistä opastusta urasuunnitteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen. Aiempina lukuvuosina, ennen COVID-19-pandemiaa, opiskelijat kävivät haastattelemassa alumneja näiden työpaikoilla ja laativat keskusteluistaan esitelmät ja raportit. Jo ennen pandemiaa olimme päättäneet integroida digiloikan osaksi asiantuntijataitojen kurssia, mutta korona teki päätöksen ”helpoksi”. Unitube-studiossa toteutetuista haastatteluista tuli muutoin Zoomissa opetetun kurssin ainoa lähitapaamisiin perustunut osa.

Opiskelijat toteuttivat haastattelut paritöinä. Kaikkiaan haastatteluja tehtiin neljä; toinen osa kurssilaisista keskittyi järjestämään kurssin lopuksi etäyhteydellä toteutettavaa työelämätapahtumaa. Haastatteluista tehtiin toki edelleen kurssiesitelmät ja kirjoitettiin myös raportit. Videoiden pituudeksi oli määritelty noin viisi minuuttia ja niiden editointiin käytettiin Screencast-O-Matic-ohjelmaa. Valmiita videoita on mahdollisuus käyttää tulevassa opetuksessa ja esimerkiksi historian kandiohjelman verkkosivuilla. EU:n saavutettavuusdirektiiviä noudattaen opiskelijat myös tekstittävät videot manuaalisesti editointiohjelmalla. Poikkeusajalle tyypillisesti yksi haastatteluista jouduttiin sairastumisen vuoksi toteuttamaan Zoomissa, mutta samalla ohjelman tallennustoiminto tuli tutuksi opiskelijaparille.

Ennen haastattelutilanteita opiskelijat kävivät tutustumassa Unitube-studion tekniikkaan ja Unitube-lataamon käyttöön. Kaikki Unitubessa tai esimerkiksi opetuksen sisältönä Moodlessa julkaistava ääni- ja videoaineisto tuodaan järjestelmään Unitube-lataamon kautta.  Opiskelijapalautteen perusteella niin studion kuin lataamon toiminnot koettiin käyttäjäystävällisiksi. Suurimmat tekniset vaikeudet koettiin harjoituskerralla, jolloin studion tekniikka petti. Polttavimmat haasteet vaikuttivat liittyvän videoiden ohjaukseen, kameratyöskentelyyn ja kuvakulmiin. Esimerkiksi studioasetelman toimivuutta ja rennon ilmapiirin luomisen merkitystä korostettiin onnistuneen alumnivideon takaajina. Olimme ohjeistaneet opiskelijoita etukäteen pohtimaan muun muassa videoidun osuuden pituutta suhteessa haastattelun kokonaiskestoon. Päädyimme siihen, että viiden minuutin klipin aineistoksi sopiva määrää videota oli 15–20 minuuttia. Opiskelijat suunnittelivat kysymyksensä näiden oletusten mukaan. Opiskelijoiden keskeisen oivalluksen mukaan mielenkiintoisin sisältö nousi esiin vapaamuotoisen keskustelun seurauksena. Nyrkkisääntönä vaikutti siis 10–15 minuuttia haastattelun pohjustusta ja parikymmentä minuuttia tallennettua haastattelua.

Tätä kirjoittaessa lopulliset, editoidut videot ovat vielä viimeisteltävinä. Screencast-O-Matic-ohjelmistoon opiskelijat ovat tutustuneet itsenäisesti, mutta opettajilta saa tarvittaessa tukea ongelmatilanteissa. Editointivaiheen haasteina opiskelijat ovat ymmärrettävästi raportoineet pulmia tärkeimpien kysymysten ja vastausten valinnassa.

Kurssin hands on -tyyppinen menetelmä asiantuntijuustaitojen oppimiseen sai kiitosta opiskelijoilta. Digitaalisen median tuottamisen perustaidot tulivat luontevasti osaksi historian generalistisia asiantuntijuustaitoja, pari- ja ryhmätyötaitoja sekä tapahtumanjärjestämiskokemusta. Opettajissa kurssi vahvisti ajatusta videoiden ja podcastien teettämisestä kurssitöinä esseiden ja opintopäiväkirjojen ohessa.

Opetusvideoita: suunnittelusta pikaiseen toteutukseen

Digiloikkamme alkutapaamisessa kävi ilmi, että kaipaamme eniten tietoa ja osaamista siitä, miten tehdä opetusvideoita. Vaikka osa meistä jo onkin aika taitavia videoiden tekijöitä, kaikki eivät ole tehneet opetusvideoita lainkaan. Sovimmekin, että aloitamme konkreettisen maisteriohjelmamme digiloikan kahdella opetusvideoiden koulutuksella. Ensimmäinen koski opetusvideoiden suunnittelua ja käsikirjoitusta, ja se toteutui juuri ennen kevään 2020 poikkeustilan alkua, 11.3. Kouluttajina olivat Esko Kuittinen ja Kristian Lindqvist.

Koulutuksessa pohdimme pääosin esimerkkien kautta sitä, minkälainen opetusvideon pitäisi olla ja kuinka tarkasti sitä pitäisi suunnitella. Aloitimme hands on -työna oman opetusvideon suunnittelun ja käsikirjoituksen. Erittäin hyödyllisenä pidettiin opetusvideoiden käyttämistä flipped classroom –opetuksessa sekä etäopetuksessa, josta on nyt tullut meille kaikille arkea. Vähän puhuttiin myös teknisistä välineistä, jolla videoita voi tehdä. (Unitube ei ole ainoa mahdollisuus!)

Nämä koulutuksessa esiin nousseet vinkit jäävät meille käyttöön:

  • Opetusvideo ei saa olla liian pitkä. Usein muistutetaan, että jo 6 minuuttia on maksimiaika, jonka jaksaa katsoa yhtäjaksoisesti. Tee pikemmin muutama lyhyt video kuin yksi pitkä. Videoon ei ole tarkoitus laittaa kaikkea maailman tietoa, vaan ainoastaan perusasiat. Yksityiskohtaisempaa tietoa ja sovellusmahdollisuuksia voi antaa lisäluettavan muodossa tai käsitellä niitä luennolla.
  • Ajattele, kenelle video on ja mitä varten.
  • Keksi videon alkuun jokin kiinnostava kysymys, joka houkuttelee katsomaan videon loppuun asti.
  • Jos haluat käyttää videossa kaavioita, lisää tietoa osittain selityksen yhteydessä, äläkä esitä koko monimutkaista kaaviota kerralla. Kaavion voi piirtää videon aikana. (Silloin on kuulemma paras, jos näkyy piirrettävä kaavio ja piirtäjän käsi).
  • Olisi hyvä, jos videon alussa ja lopussa näkyy myös itse puhuja.
  • Suuri osa ihmisistä tuntee olonsa kummalliseksi kameralle puhuessaan. Kuvittele, että puhut yhdelle ihmiselle, ja voi vaikka ottaa kaveri mukaan studiolle.
  • Erittäin hyödyllistä on, jos videoon liittyy tehtäviä (joko videoon upotettuna tai videon katsomisen jälkeen).

Ja pääasia – jos olet tehnyt videon huolellisesti, sitä voi käyttää pitkään!

Tehkäämme nyt etäopetuksen aikana opetusvideoita ja hyödyttäkäämme niitä myös etäopetuksen jälkeen!

 

Helen Plado