Kirjoittajan arkistot:Mikko I Halonen

Digipedagogiikka nyt! -hankkeen opetuskokeiluja – Ympäristö-kurssin pedagogiset pelit virtuaalisessa muodossa

|
Vastaa

Kirjoittanut: Martina Paatela-Nieminen

Digipedagogiikka nyt! -hankkeen opetuskokeilu jatkui Kuvataiteen didaktiikan perusopintojen (25 op) Ympäristö-kurssilla (5 op). Kurssi oli perusopintokokonaisuuden viides ja viimeinen kurssi, joka päätti opinnot keväällä 2021.

Yhtenä Ympäristö-kurssin tavoitteena on tarkastella lokaalia ympäristöä ja tuntea erilaisia tapoja ja menetelmiä ympäristön visuaaliseen ja taiteelliseen tarkasteluun. Pandemian aikana päätettiin tutkia lähiympäristöä ja kehittää aineistosta pedagoginen peli, joka toteutettiin virtuaalisesti. Tämä tehtiin syventämällä Thinglink-ohjelman käyttöä ja kokeilemalla ohjelman pelillistämisen keinoja. Opiskelijoiden yhteinen peliaula rakennettiin 360-kuvaan, joka Thinglink-ohjelmaan (kuva 1) ladattuna näkyy 360-muotoisena kuvatilana. Opiskelijoiden kuvakkeista pääsee pelaamaan heidän suunnittelemiaan pelejä. Tässä linkki https://www.thinglink.com/mediacard/1446798548036222977 virtuaalisen Ympäristö-kurssin pelillisiin tuotoksiin. Seuraavaksi esittelen opiskelijoiden tuotoksia esimerkkeinä erilaisista pelinrakentamiseen liittyvistä ratkaisuista. Lue loppuun →

Digipedagogiikka nyt! -hankkeen opetuskokeiluja – Taidekasvatus-kurssin pedagogiset sovellukset virtuaalisesti toteutetussa pedagogisessa taidenäyttelyssä Homo artificiosus technicus

|
Vastaa

Kirjoittanut: Martina Paatela-Nieminen

Digipedagogiikka nyt! -hankkeen opetuskokeilu jatkui Kuvataiteen didaktiikan perusopintojen (25 op) Taidekasvatus -kurssilla (5 op) myös kevätlukukaudella 2021. Taidekasvatus-kurssi on myös osa Taiteet, taidot ja media -moduulia, josta kurssille mukaan tuli yksi uusi opiskelija.

Taidekasvatus-kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan kuvataiteeseen sekä visuaaliseen kulttuuriin perustuva pedagoginen kokonaisuus pari- ja/tai ryhmätyönä, joka toteutetaan yhteistyössä museoiden tai muiden kulttuurilaitosten kanssa. Esimerkkinä yhteistyöprojektista toimii Ateneumin taidemuseon ja Helsingin eurooppalaisen koulun kanssa toteutettu opetuskokeilu ja sen digitaalinen toteutus https://www.thinglink.com/mediacard/1280787985339514881 keväällä 2020. Siinä nähdään, miten opiskelijat tutustuttivat koululaiset suomalaiseen eläinaiheiseen taiteeseen posthumanistisesta näkökulmasta VTS-menetelmällä (Visual Thinking Strategy).
Lue loppuun →

Ohjelmoinnin opetusmateriaalin yhteisöllinen luominen

|
Vastaa

Kirjoittanut: Jani Kiviharju

Ohjelmointi on tullut osaksi perusopetusta uudessa opetussuunnitelmassa. Aihe on kuitenkin vielä monille opettajille ja opetusharjoittelijoille vieras, ja toimivista koko peruskoulun ikäluokkaa koskevista ohjelmoinnin opetusratkaisuista ja hyvistä käytänteistä vasta hankitaan ensimmäisiä kokemuksia. Kokeilimme Helsingin normaalilyseossa osana kandiohjelman digiloikkaa uusia ohjelmoinnin konkretisoinnin välineitä ja samalla uutta tapaa rakentaa yhdessä opetus- ja opiskelumateriaalia. Tavoitteena oli, että opetusharjoittelun yhteydessä ohjaavat opettajat ja opetusharjoittelijat pääsevät yhdessä tutustumaan ohjelmointia havainnollistaviin ja ohjelmoinnin opetusta monipuolistaviin välineisiin (Lego Mindstorms -robotit, Arduino- ja micro:bit-piirilevyt) ja luovat toisilleen sekä tuleville opetusharjoittelijoille opiskelu- ja opetusmateriaalia. Lue loppuun →

KASVATUSTIETEELLINEN DIGILOIKKAA

|
Vastaa

Kirjoittanut: Kalle Juuti

Kasvatustieteiden kandiohjelma on osallistunut yliopiston opetuksen digiloikkahankkeeseen. Kasvatustieteiden kandiohjelma on suuri. Kaikki tiedekunnan opiskelijat ovat saman kandiohjelman opiskelijoita. Koska kandiohjelmassa on monta opintosuuntaa ja paljon kursseja sekä opettajia, digiloikkatoimenpiteet kohdistuvat laajasti hyvin monenlaiseen opetukseen. Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista valtaosa kouluttautuu opettajiksi kaikille koulutasoille: lastentarhanopettajaksi aineenopettajaksi, luokanopettajiksi ja erityisopettajiksi. Tiedekunnan opetuksessa digitaalisuus ja digitaaliset välineet ovat osa pedagogiikkaa, menetelmiä ja sisältö itsessään. Toiminnan lähtökohtana on, että tulevat opettajat ja muut kasvatuksen asiantuntijat saavat omakohtaisia kokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä omassa opiskelussaan. Lue loppuun →

Kandiohjelman digiloikka, teemana päihderiippuvuus

|
Vastaa

Kirjoittanut: Lotta Uusitalo-Malmivaara

Suomessa on noin 400 000 päihderiippuvaista. A-klinikkasäätiön (2009) tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs (23 %) suomalainen on kokenut vanhempiensa käyttäneen liikaa päihteitä. Kodin päihderiippuvuus helposti johtaa lapsen turvattomuuden tunteeseen, häpeäkokemuksiin, itsetunnon laskuun, käytösongelmiin ja alisuoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä. Toisaalta lapsi saattaa joutua ottamaan liian varhain vastuuta hänelle kuulumattomista asioista, hänestä voi tulla ylisuorittaja ja uupuja. Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia. Yksittäisenä tekijänä päihteet ovat ylivoimaisesti suurin riskitekijä koululaisen hyvinvoinnille. Opettajankoulutuksesta on toistaiseksi liki kokonaan puuttunut ajantasaisen tiedon antaminen kodin päihteidenkäytön yhteyksistä oppimiseen. Nyt luomamme digimateriaali antaa tähän ensiavun. Lue loppuun →

COMPUTEX – DIGILOIKKAAN VISIOITA JA KÄYTÄNNÖN IDEOITA KAKSI VUOTTA EDELLÄ AIKAANSA

|
Vastaa

Kirjoittanut: Ari Myllyviita

Computex-tapahtuma 5.-9.6.2018 on yksi maailman suurimmista, ellei suurin, tietotekniikan tapahtuma. Tapahtumassa ovat esillä kaikki mahdolliset tietotekniikan innovaatiot, kokonaisuuden otsikkona on ”Building Global Technology Ecosystems”. Tapahtuman pääteemat ovat: tekoäly, 5G, lohkoketju (Blockchain), esineiden internet (IoT), innovaatiot &  startupit, pelit & virtuaalinen todellisuus (VR).

Opetuksen saralla pohditaan jo nyt tekoälyn vaikutusta, esineiden internet on vahvasti STEM-opetuksen osana (teknologia, elektroniikka, ohjelmointi ja matematiikka kohtaavat tiedeopetuksessa). Viikin normaalikoulussa on meneillään kaksi eurooppalaista hanketta UMI-Sci-Ed (ubiikki- ja mobiilioppiminen sekä esineiden internet tiedeopetuksessa) ja EL-STEM (lisätty todellisuus tiedeopetuksessa). Lähitulevaisuudessa agendalle nousevat tekoäly ja virtuaalinen todellisuus realistisina mahdollisuuksina teknologian halpenemisen ja pedagogisen soveltamisen sekä kehitystyön myötä. Teknologian kehitystyössä mukana pysyminen on pedagogisen soveltamisen osalta ensiarvoisen tärkeää.

Tapahtuma sijoittuu neljään suureen näyttelyhalliin (kuva 1). Mukana ovat kaikki merkittävät laite- ja teknologiatoimijat sekä lukuisat alihankkijat ja pienet yritykset.

Lue loppuun →

360-kamera ja Teams ohjauksen tukena opetusharjoittelussa

|
Vastaa

Kirjoittanut: Hanna Niinistö ja Seija Kairavuori

Pilotoimme keväällä 2018 kasvatustieteellisen tiedekunnan digiloikkarahoituksella 360-kameraa yhdistettynä Teams-ympäristöön luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa. Kolmannen opintovuoden opetusharjoittelussa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ohjatusti soveltaa ja syventää koulutuksessa opiskeltuja ainedidaktiikan sisältöjä käytännön koulutyössä, myös laajempia oppimiskokonaisuuksia eri oppiaineista rakentaen. Valitsimme lähempään tarkasteluun kuvataiteen oppiaineen näkökulman. Tavoitteenamme oli selvittää, mitä lisäarvoa harjoittelutuntien 360-videointi ja Teams-ympäristö mahdollisesti tuovat ohjausprosessiin harjoittelijan, luokanlehtorin ja ohjaavan ainedidaktikon näkökulmista. Kehittämisprojektiin osallistuivat Viikin Normaalikoululta kaksi luokanlehtoria ja erityisopettaja sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan luokanopettajan opintosuunnasta kaksi ohjaavaa kuvataiteen ainedidaktikkoa. Lue loppuun →

Kasvatustieteen kandiohjelman digiloikka: Uutta luova opettajankoulutus – Sulautuvat oppimisympäristöt

|
Vastaa

Kouluissa koetaan muutospaineita, kun opettajien pitää toteuttaa uusia opetussuunnitelmia, digiloikkaa ja ilmiölähtöisiä projekteja. Samaan aikaan pitää säästää rahaa ja resurssit pienenevät myös opettajankoulutuksessa. Meidän tiimimme kehittää uusia ratkaisuja näihin ongelmiin (Professori Kirsti Lonka, tohtorikoulutettavat Heidi Lammassaari ja Milla Kruskopf sekä Lauri Vaara TAT:sta). Ratkaisussamme yhdistyvät fyysiset ja digitaaliset tilat, erilaiset mobiilit ratkaisut sekä modernit pedagogiset teoriat. Lue loppuun →

Etäyhteydet seminaarityöskentelyssä

|
Vastaa

Kirjoittanut: Heidi Krzywacki

Erilaiset etäyhteyden mahdollistavat laitteet ja ohjelmat ovat hyviä välineitä joustaviin työmuotoihin seminaarityöskentelyssä. Laitteiden avustuksella seminaarityöskentelyyn voi osallistua myös etänä, jos esimerkiksi opiskelija on sairauden tai muun esteen vuoksi estynyt tulemasta paikalle. Yhtä lailla opiskelijaohjauksen mahdollisuudet monipuolistuvat, kun ohjaaja voi olla vuorovaikutteisessa yhteydessä opiskelijoiden kanssa muutenkin kuin tapaamalla kasvotusten samassa paikassa. Etäyhteydet ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta käytännössä toimiva vuorovaikutus vaatii vakaan ja toimivan teknologian takaamaan häiriöttömän yhteistyön. Seminaarin sisällöllistä tarjontaa ja tukea opiskelijoiden prosessiin voi vahvistaa kutsumalla seminaariin vierailijoita, muun muassa pyytämällä puheenvuoroja yksikön ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tällöin joustavat ja tehokkaat teknologiset ratkaisut ovat tärkeitä.

Luokanopettajaopiskelijoiden digikulttuurinen loikka äänitaiteeseen

|
Vastaa

Kirjoittanut: Sara Sintonen

Opetuksen toteutuksen digiloikka –projektin tavoitteena on tukea pedagogisesti mielekästä digitalisaation hyödyntämistä. Tämä ei tarkoita ainoastaan erilaisten uusien teknologioiden tai digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa, vaan asiaa voi tarkastella myös digitaalisen kulttuurin ja sisällöntuottamisen näkökulmasta.

Digitaaliseen kulttuuriin sopii luonnehdinta käyttäjälähtöisestä tekemisen ja luovuuden kulttuurista. Monella luokanopettajaopiskelijalla on hyvät edellytykset ja valmiudet oman digitaaliseen sisällön tuottamiseen (erityisesti sosiaalisessa mediassa), mutta taiteen alueilla harvempi heistä tunnustautuu tekijäksi.

Lukuvuoden 2017-18 aikana luokanopettajaopiskelijoiden monialaisiin opintoihin kuuluvalla musiikin didaktiikan kurssilla (5 op) oli osalla ryhmistä yhtenä kurssiin kuuluvana tehtävänä digitaalisen äänitaiteen kokeileminen. Otimme lähtökohdaksi oman elinympäristön äänet ja niistä kiinnostavimpien äänten tallentamisen mobiilaitteella (kuten omalla kännykällä). Toni Palkamon teos ”Projekti 1” rytmittyi kiinnostavalla tavalla arjen äänistä.

Lue loppuun →