University of Helsinki
Tekoäly (AI) on mullistanut tapaamme toimia digitaalisissa ympäristöissä, varsinkin ChatGPT:n julkaiseminen reilu vuosi sitten. Kuitenkin jo ennen tätä tekoäly-chatbotit ovat olleet apuna verkkokaupoissa ja terveydenhuollossa toimien vastaamalla usein kysyttyihin, yksinkertaisiin kysymyksiin ja ohjaten asiakkaan tarvittaessa jatkoneuvontaan ihmisasiakaspalvelijalle.
ChatGPT:n tulo mullisti chatbottien maailman: tämän tekoälyn koulutusdatan määrä on paljon suurempi ja se mallintaa kieltä huomattavasti paremmin. Lyhyesti chatbotin toimintaperiaate perustuu todennäköisyyslaskentaan ja kykyyn ennustaa, mikä sana todennäköisesti seuraa toista erilaisissa konteksteissa. Chatbot siis ”arvaa” seuraavan mahdollisen sanan eli se ei itse tiedä tai osaa ajatella. Matematiikan professori Samuli Siltanen on esitellyt tämän toiminnan yksinkertaistetusti Samun tiedekanavalla; kannattaa katsoa: https://www.youtube.com/watch?v=y5-_rs0VD4Y&t=75s.
ChatGPT:n lisäksi muita tunnettuja chatbotteja ovat ainakin Googlen Gemini (entinen Bard) ja Microsoft Copilot, joiden toimintaperiaate on samankaltainen, vaikkakin tekoälyhakkeemme perusteella olemme kokeneet saavamme ChatGPT:sta suurimman hyödyn. Sekä ChatGPT:hen että Google Geminiin täytyy rekisteröityä, mutta peruskäyttö on ilmaista. Microsoft Copilot ei vaadi rekisteröitymistä lyhyisiin keskusteluihin ollenkaan.
Mitä sitten opiskelijoille kannattaa chatboteista opettaa? Tekevätkö oppilaat jatkossa kaikki työnsä chatbottien avulla ilman oman ajattelun kehitystä? Pitäisikö tekoälyn käyttö kouluissa kieltää?
Kuten aiemmin todettiin, tekoäly-chatbotit vain arvaavat, vaikkakin yleisemmissä ja helpoissa kysymyksissä saa todennäköisesti oikean vastauksen. Vähänkin tieteellisempi kysymys voi saada tekoälyn kuitenkin vastaamaan täysin väärin, joten sen käyttöön tiedonhakukoneena ei kannata luottaa. Sen sijaan ideoiden ja alustavan tiedon hakemiseen tekoäly on mainio apuri.
Opiskelijoille tulisikin opettaa tekoälyn hyödyllistä käyttöä. Tekoäly kannattaa valjastaa apuun virtuaaliopettajaksi: sitä voi esimerkiksi pyytää esittämään opettajaa ja kertaamaan lukion 1. vuoden opiskelijalle ionisidoksen muodostuminen. Vaikeissa kohdissa tekoälyä voi pyytää tarkentamaan ja selittämään yksinkertaisemmin. Esimerkiksi tekoälyltä voi kysyä ”ymmärsinkö oikein, että ionisidos muodostuu aina metallin ja epämetallin välille”. Tällainen vuorovaikutus sekä vahvistaa opiskelijan oppimista että kannustaa kriittiseen ajatteluun ja tiedon prosessointiin, jotka johtavat syvällisempään oppimiseen.
Opiskelija voi käyttää tekoälyä myös asian kertaamiseen pyytämällä kysymyksiä tietystä aiheesta, vastaamalla näihin kysymyksiin ja pyytää niistä palautetta tekoälyltä. Myös tällä tavalla opiskelija joutuu pohtimaan asiaa syvällisemmin. Lisäksi tekoäly on oiva tekstinhuollon apuväline: oman tekstin voi syöttää tekoäly-chatbotille, joka antaa siihen korjausehdotuksia ja vinkkejä. On kuitenkin tärkeä käydä teksti itse lopuksi kriittisesti läpi.
Tekoäly on tullut osaksi yhteiskuntaamme ja arkeamme, joten myös sen ymmärtämisen opettaminen koulussa on välttämättömyys. Tekoälylukutaito eli kyky käyttää ja ymmärtää tekoälyä on perustaito ja parhaimmillaan tekoälyn käyttö lisää opiskelijan tietoja ja mahdollisuuksia oppia.
