University of Helsinki
Tekoälyn merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti, joten sen ymmärtäminen ja hyödyntäminen on yhä tärkeämpää. Vaikka tekoälyä saatetaan käyttää kuin hakukonetta, sen antamiin vastauksiin ei tulisi luottaa sokeasti. Tekoäly voi antaa virheellistä tietoa, mistä syystä on tärkeää osata arvioida sen vastauksia kriittisesti ja hyödyntää erilaisia kysymyksiä ja kehotteita parhaan mahdollisen tiedon saamiseksi. Tekoälylukutaito on siis tulevaisuudessa oleellinen taito.
Tällaisia taitoja harjoiteltiin lukion kemian moduulissa 04. Opiskelijat kertasivat edellisessä moduulissa opittuja orgaanisen kemian yhdisteryhmiä keskustelemalla tekoälyn kanssa. Pareittain työskentelevät opiskelijat saivat oman yhdisteryhmänsä, jonka rakenteesta ja ominaisuuksista heidän tuli kysyä tekoälyltä. Tehtävänä oli kokeilla erilaisia kysymyksiä ja kehotteita parhaan mahdollisen ja ymmärrettävän vastauksen saamiseksi. Ohjeistuksessa annettiin esimerkkejä seuraavanlaisista kehotteista:
- Tee tekoälylle apukysymyksiä ja oletuksia, esim.
- voit pyytää selittämään lukiolaiselle
- voit pyytää tekoälyä kuvittelemaan olevansa opettaja, joka pitää kertaustuntia sinulle
- voit pyytää selittämään yksinkertaisemmin, lyhyemmin, helpommilla termeillä…
- Jatka keskustelua
- kysy ja pyydä selvennystä asioihin, joita et ymmärtänyt
- pyydä selittämään lisätietoa jostakin kohdasta
- pyydä antamaan esimerkkejä jostakin kohdasta
- Kysy apukysymyksiä
- Tee tekoälylle kysymyksiä aina kun et ole varma vastauksista tai omista tiedoistasi, esim. ”ymmärsinkö oikein, että haloalkaaneissa on aina klooria tai jodia”?
ChatGPT:n näkemys opiskelusta tekoälyn kanssa
Keskustelun jälkeen opiskelijat analysoivat keskustelun sisältöä. Heitä pyydettiin pohtimaan, antoiko tekoäly oikeita vastauksia, olivatko vastaukset selkeitä ja millaiset kehotteet olivat hyödyllisiä. Opiskelijat kokivat tekoälyn pääosin hyödyllisenä apuvälineenä vanhan asian kertaamisessa. Suurin osa pareista kommentoi tekoälyn vastausten olevan aluksi hieman epäselviä, mutta lisäkysymyksillä ja -oletuksilla vastaukset paranivat. Erityisen hyödyllisinä pidettiin kehotteita ”selitä yksinkertaisemmin” ja ”selitä lyhyemmin”. Samoin vieraiden termien ja käsitteiden selitysten saamisen helppoutta arvostettiin.
Tehtävän onnistumisen kannalta oli tärkeää, että itse opiskeltava asia ei ollut opiskelijoille täysin uusi: tämä mahdollisti omien tietojen vertaamisen tekoälyn vastauksiin sekä virheiden havaitsemisen. Opiskelijat huomasivat tekoälyn tekevän virheitä ja oppivat saamaan eri kehotteita käyttämällä selvennystä tai oikaisua virheellisiin tai epäselviin asioihin; toisin sanoen he saivat kokemuksia tekoälyn kannattavaa käyttöä varten. Jos asia olisi ollut täysin vieras, virheiden huomaaminen ja kyseenalaistaminen olisi ollut vaikeampaa.
Opiskelijoiden tuli myös pohtia, oliko tekoälyn kanssa opiskelu helpompaa kuin perinteinen kirjan lukeminen. Suurin osa piti tekoälyä hyödyllisenä vanhan asian kertaamisessa ja yksittäisten termien selvittämisessä. Tekoälyn kanssa keskusteleminen mahdollisti itselle vaikeaselkoisten asioiden ymmärtämisen paremmin. Kuitenkin uuden asian opiskelussa opiskelijat luottivat enemmän oppikirjaan, sillä oppikirjan sisältö on tarkistettu ja suunniteltu loogiseksi kokonaisuudeksi.
Kurssipalautteen perusteella yli 90 % opiskelijoista oppi uusia asioita tekoälyn käytöstä ja kaikki vastanneet sanoivat voivansa käyttää harjoiteltuja taitoja jatkossa opiskeluissaan. Tekoälyn käyttöä ja tekoälylukutaitoa kehittäviä tehtäviä olisi hyvä sisällyttää opetukseen säännöllisesti, sillä näistä taidoista on varmasti hyötyä sekä opintojen aikana että myöhemmin tulevaisuudessa.