Avainsana: argumentointi

Julkaistu

Väitöskirja: Aloittavien opiskelijoiden kriittisen ajattelun vaihtelu

Kustos Heidi Hyytinen, Katri, vastaväittäjä Patricia Alexander ja toinen ohjaajista Auli Toom

Tutkimusryhmämme Katri Kleemola väitteli maaliskuussa aiheesta aloittavien opiskelijoiden kriittisen ajattelun vaihtelu. Väitöskirjan keskeinen havainto oli, että aloittavien opiskelijoiden keskuudessa on valtavan suuria eroja kriittisen ajattelun ja argumentaation taidoissa. Osa suoriutuu kriittistä ajattelua vaativista tehtävistä erinomaisesti, osalla on suuria haasteita. Lisäksi vaihtelua on kriittisen ajattelun osataidoissa: osa on taitavia argumentoimaan, osa hallitsee esimerkiksi tilastollisen päättelyn. Tätä vaihtelua voi jossain määrin ennustaa taustatekijöillä, esimerkiksi äidinkielen ylioppilastutkintoarvosanalla.

Katrin lectio on julkaistu Tiedepolitiikka-lehdessä (avoimesti saatavilla syksyllä 2023)

Koko väitöskirja on avoimesti saatavilla

Julkaistu

Argumentaatio kriittisessä ajattelussa 

Argumentaatio on yksi kriittisen ajattelun keskeisimpiä taitoja. Ilman argumentaatiotaitoja kriittinen ajattelu jää ajattelijan pään sisälle: argumentti jäsentää ajatukset ja auttaa viestimään niistä muille. Kärjistäen voi todeta, että kriittistä ajattelua ei ole ilman argumentaatiota. Siinä, missä ongelmanratkaisu-, päättely- ja arviointitaidot tuottavat sisältöä argumenttiin, argumentointitaidolla rakennetaan näistä ajatuksista näkyvä ja muita vakuuttava tuotos.

Argumentoinnista puhutaan usein paljonkin arkikielessä, mutta yllättävän monelle tämän käsitteen sisältö on epäselvä. Vaikka arkikielessä argumenttia ja väitettä käsitelläänkin usein synonyymeinä, väite on vain yksi osa argumenttia. Välttämättömänä osana argumenttiin kuuluvat myös perustelut. Argumentti koostuu siis siitä, mitä väitetään, ja siitä, miksi kuulijan pitäisi hyväksyä se, mitä väitetään. Usein argumentti sisältää myös vastaväitteitä eli vaihtoehtoisia näkökulmia sekä usein lausumatta jääviä taustaoletuksia, jotka ovat argumentin lähtökohtia.

Argumentti voi olla paitsi puutteellinen (perustelut puuttuvat) myös hyvä tai huono. Hyvässä argumentissa väite ja perustelut ovat uskottavia ja selkeästi kytköksissä asiayhteyteensä. Huono argumentti saattaa pohjautua henkilökohtaisiin mielipiteisiin tai tunteisiin, ja sen perustelut voivat olla ristiriidassa väitteen kanssa tai epäjohdonmukaisia. Se, että argumentti on omien mielipiteiden vastainen, ei tee argumentista välttämättä huonoa.