Helsingin yliopisto
Argumentaatio on yksi kriittisen ajattelun keskeisimpiä taitoja. Ilman argumentaatiotaitoja kriittinen ajattelu jää ajattelijan pään sisälle: argumentti jäsentää ajatukset ja auttaa viestimään niistä muille. Kärjistäen voi todeta, että kriittistä ajattelua ei ole ilman argumentaatiota. Siinä, missä ongelmanratkaisu-, päättely- ja arviointitaidot tuottavat sisältöä argumenttiin, argumentointitaidolla rakennetaan näistä ajatuksista näkyvä ja muita vakuuttava tuotos.
Argumentoinnista puhutaan usein paljonkin arkikielessä, mutta yllättävän monelle tämän käsitteen sisältö on epäselvä. Vaikka arkikielessä argumenttia ja väitettä käsitelläänkin usein synonyymeinä, väite on vain yksi osa argumenttia. Välttämättömänä osana argumenttiin kuuluvat myös perustelut. Argumentti koostuu siis siitä, mitä väitetään, ja siitä, miksi kuulijan pitäisi hyväksyä se, mitä väitetään. Usein argumentti sisältää myös vastaväitteitä eli vaihtoehtoisia näkökulmia sekä usein lausumatta jääviä taustaoletuksia, jotka ovat argumentin lähtökohtia.
Argumentti voi olla paitsi puutteellinen (perustelut puuttuvat) myös hyvä tai huono. Hyvässä argumentissa väite ja perustelut ovat uskottavia ja selkeästi kytköksissä asiayhteyteensä. Huono argumentti saattaa pohjautua henkilökohtaisiin mielipiteisiin tai tunteisiin, ja sen perustelut voivat olla ristiriidassa väitteen kanssa tai epäjohdonmukaisia. Se, että argumentti on omien mielipiteiden vastainen, ei tee argumentista välttämättä huonoa.